Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta hankkeesta. Kivalakotien aluetta on tarkoitus kehittää laatimalla alueelle maankäytön luonnos. Hanke etenee mahdollisesti asemakaavan laadintaan. 

Hauralan kylän Kirjakan kantatila on toiminut kappalaisen puustellina 1600-luvun lopulta lähtien. Kivala perustettiin Kirjakan tilakeskuksen rakennuksiin vuonna 1959. Se oli ensimmäinen invalidilasten hoitokoti Suomessa. Alueen rakennuskanta on kasvanut vuosikymmenten kuluessa ja muodostaa nykyään monikerroksisen kokonaisuuden vanhoja maatilan pihapiirin rakennuksia sekä erilaisia asuin-, hoito-, harraste- ja tukitoimintojen rakennuksia. Alueella on voimassa vuonna 2001 vahvistettu yleiskaava, jossa ei ole osoitettu suojelumerkintää alueen rakennuskannalle. Kaavan valmistelu on kuitenkin tapahtunut ennen nykyistä maankäyttö- ja rakennuslakia, eikä sitä valmisteltaessa ole tunnistettu kaikkia rakennetun ympäristön ja maiseman arvoja.

Lempäälän kulttuuriympäristöohjelma Teiden varsilla ja vesireiteillä (Eija Teivas 2006) on valmistunut yleiskaavan laatimisen jälkeen. Ohjelmassa Kirjakan pihapiiri on todettu todennäköisesti arvokkaaksi rakennuskohteeksi, joka tulee inventoida. Suunnittelun tueksi ja kaavahanketta varten onkin syytä laatia asemakaavatasoinen eli rakennuskohtainen inventointi alueen rakennuskannasta: sen historiasta, ominaispiirteistä ja arvoista. Inventoinnissa on syytä huomioida myös hankealueelle sijoittuvat modernimmat, Kivalakotien toimintaan liittyvät rakennukset.

Alueen uudelleen käyttöä suunnitellaan tässä vaiheessa rakennusten 19 (puuvaja), 20 (vanha navetta), 21 (uusi navetta vuodelta 1974), 22 (puimala) ja 24 (Toimelan puuverstas-varasto vuodelta 1985) tilalle. Lisäksi rakennus n:o 6:ssa (ryhmäkoti Kolkki vuodelta 1970) on todettu kosteusvaurioita ja se on poistettu käytöstä. Kolkista ja puuvajasta ei ole käytettävissä kuva-aineistoa. Pirkanmaan maakuntamuseo voi ottaa tarkemmin kantaa edellä mainittujen rakennusten kulttuurihistoriallisiin arvoihin rakennusinventoinnin valmistuttua. Maakuntamuseo arvioi kuitenkin alustavasti, että peltipintaista toimitilasuunnittelua edustavalla Toimelalla ja modernia toimitilarakentamisen tyyppiä edustavalla uudella navetalla ei todennäköisesti ole merkittäviä kulttuurihistoriallisia arvoja.

Puimala edustaa edellä mainittuja rakennuksia vanhempaa maatilojen ulkorakennustyyppiä. Vanha navetta on perinteinen 1900-luvun alkupuolen karjarakennus heinäparvelle vievine ajosiltoineen ja eri toimintoja sisältäviin tiloihin johtavine ulko-ovineen. Rakennus on kokenut muutoksia, ja sitä on mm. laajennettu suurella konehalliosalla. Puimala ja navetta sijoittuvat vanhan pihapiirin muodostamaan kokonaisuuden yhteyteen, joten niillä voidaan arvioida olevan arvoa osana Kirjakan tilakeskushistoriasta kertovaa kokonaisuutta. Inventoinnissa tulee kuitenkin tarkastella sitä, onko talousrakennusten ja "miespihan" välinen yhteys vielä tunnistettavissa vehreässä pihapiirissä ja mikä on kyseisten rakennusten arvo osana alueen varhaista rakennuskantaa.

Kiinteistöt 418-404-6-21, 418-404-6-22 ja 418-404-6-26 sijaitsevat alueella, jolla Pirkanmaan maakuntakaavassa 2040 on merkintä Arkeologisen perinnön ydinalue. Kiinteistöillä sijaitseekin kaksi ennestään tunnettua kiinteää muinaisjäännöstä: rautakautiset röykkiökalmistot Kirjakka I (muinaisjäännöstunnus 418010003) ja Kirjakka II (418010004). Kohteiden alustavat rajaukset käyvät ilmi lausunnon liitekartasta 1. Kiinteän muinaisjäännöksen ja sen suoja-alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen ja muu niihin kajoaminen ilman muinaismuistolain nojalla annettua lupaa on kielletty (MML 1 ja 4 §).

Vaikka kiinteistöillä on tehty useita arkeologisia tutkimuksia, liittyy alueen muinaisjäännösten säilyneisyyteen ja paikkatietoihin epäselvyyttä eritoten kohteen Kirjakka II osalta, jonka alueen uudelleen käyttöä juuri suunnitellaan. Lisäksi kiinteistöllä 418-404-6-26 sijaitsevan entisen pappilarakennuksen (rakennus nro 16) itäkoillispuolelta on havaintoja, jotka saattavat viitata rautakautiseen polttokalmistoon: keihäänkärki KM 6705 sekä palanutta luuta ja kiviä sisältänyt kulttuurikerros. Näistä syistä Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että kiinteistöjen alueella tulee tehdä MRL 9 §:n mukaisesti suunnittelun ja kaavoituksen tausta-aineistoksi arkeologinen tarkkuusinventointi, jossa selvitetään suunnittelualueella sijaitsevien ennestään tunnettujen muinaisjäännösten säilyneisyys, tarkastetaan aluetta koskevat, polttokalmistoon liittyvät havainnot sekä etsitään rauhoitettujen muinaisjäännösalueiden ulkopuolisia uusia muinaisjäännöksiä ja muita arkeologisia kohteita niille potentiaalisilta alueilta. 

Kiinteän muinaisjäännöksen Kirjakka II osalta tarkkuusinventoinnissa tulee keskittyä erityisesti kohteeseen liittyvien röykkiöiden nro 21-23 ja Hauralantien länsipuolella sijaitsevien röykkiöiden nro 28-31 säilyneisyyden ja röykkiöiden 20-23 alueella mahdollisesti sijaitsevan maanalaisen muinaisjäännöksen (koekaivaus 1984: nokimaata, hiiltä ja palaneita kiviä koekuopista) ja sen laajuuden selvittämiseen. Kaikki kohteisiin Kirjakka I ja Kirjakka II kuuluvat röykkiöt tulee kuitenkin tarkastaa ympäristöineen. Aikaisemmissa, 1980- ja 1990-lukujen tutkimuksissa havaittujen röykkiöiden sijainti käy ilmi lausunnon liitekartoista 2 ja 3. Koekuoppia tulee kaivaa edellä mainitun lisäksi myös muille arkeologisesti potentiaalisille alueille, purettavaksi suunniteltujen vanhimpien rakennusten viereen sekä uusille rakennuspaikoille ja muille muuttuvan maankäytön alueille. Pirkanmaan maakuntamuseo antaa pyydettäessä suunnittelijalle ja arkeologitoimijoille tarkemmat tiedot tarkkuusinventoinnin sisältövaatimuksista tutkimuksen tilaamista varten. Muinaisjäännösalueiden osalta valitun toimijan tulee ennen kenttätöiden aloittamista hakea Museovirastolta MML 10 §:n mukainen tutkimuslupa, joka on maksullinen (101 euroa).

Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta on myös otettava huomioon, että mikäli kiinteiden muinaisjäännösten alueelle tai niiden lähiympäristöön suunnitellaan rakentamista tai muuta maankäyttömuutosta, tulee siitä neuvotella hyvissä ajoin maakuntamuseon ja Museoviraston kanssa (MML 13 §) sekä varautua tarkkuusinventointia tarkempien arkeologisten tutkimusten suorittamiseen. Pirkanmaan maakuntamuseo ottaa kantaa muuttuvan maankäytön mahdollisuuksiin ja mahdollisesti tarvittaviin arkeologisiin jatkotutkimuksiin tarkkuusinventoinnin tuloksen perusteella ja maankäytön suunnitelmien tarkennuttua.

Purettaviksi suunniteltujen rakennusten osalta maakuntamuseo toteaa, että osan mahdollisesti purettavaksi suunnitelluista rakennuksista (todennäköisesti ainakin rakennusten 20 ja 22) purkaminen tulee vaatimaan joko ennalta tehtäviä arkeologisia tutkimuksia (koekaivaus/kaivaus) tai purkamisen yhteydessä tehtävää arkeologista valvontaa. Maakuntamuseo voi ottaa tarkemmin kantaa rakennusten purkamiseen liittyvän arkeologisten tutkimuksen tarpeeseen inventointitulosten perusteella. 

Arkeologisia tutkimuksia voidaan tehdä vain lumettomissa olosuhteissa, sulan maan aikana. Tutkimuksissa tulee noudattaa Suomen arkeologisten kenttätöiden laatuohjeita (2020) ja muita Museoviraston ohjeita. Tutkimuksen tekijän tulee toimittaa raportti digitaalisena Pirkanmaan maakuntamuseolle (pirkanmaan.maakuntamuseo@tampere.fi) ja Museovirastolle. Maakuntamuseo arvioi muinaisjäännöksiin kajoamattoman kenttätutkimuksen raportin ja pyytää tarvittavat muutokset tekijältä, luvanvaraiset tutkimusraportit arvioi Museovirasto. Arvioinnissa varmistetaan, että tutkimus vastaa sille asetettuja tavoitteita ja laatuvaatimuksia. Hyväksytty raportti tallennetaan Museoviraston sähköiseen asianhallintajärjestelmään ja julkaistaan palvelussa https://asiat.museovirasto.fi/. Tutkimusraporttien tiedot tallennetaan myös muinaisjäännösrekisteriin, jonka tietoja voi selata kaikille avoimessa Kulttuuriympäristön palveluikkunassa www.kyppi.fi. Verkossa julkaistava raportti ei saa sisältää yksityishenkilöiden henkilötietoja, esim. maanomistajien nimiä tai osoitteita. Raportin lisäksi museolle on toimitettava kohteiden sijaintitiedot ja rajaukset paikkatietomuodossa. Lisätietoja tutkimusten tilaamisesta ja suorittamisesta saa maakuntamuseolta. Tämä lausunto on liitettävä tutkimusta koskevaan tarjouspyyntöön. Valitun arkeologitoimijan tulee olla yhteydessä maakuntamuseoon ennen tutkimuksen maastotyöosuutta.

Maankäyttösuunnitelman luonnos sekä rakennusinventoinnin ja arkeologisen tarkkuusinventoinnin raportit tulee toimittaa Pirkanmaan maakuntamuseolle lausuntoa varten.

Hauralan kylän Kirjakan kantatila on toiminut kappalaisen puustellina 1600-luvun lopulta lähtien. Kivala perustettiin Kirjakan tilakeskuksen rakennuksiin vuonna 1959. Se oli ensimmäinen invalidilasten hoitokoti Suomessa. Alueen rakennuskanta on kasvanut vuosikymmenten kuluessa ja muodostaa nykyään monikerroksisen kokonaisuuden vanhoja maatilan pihapiirin rakennuksia sekä erilaisia asuin-, hoito-, harraste- ja tukitoimintojen rakennuksia. Alueella on voimassa vuonna 2001 vahvistettu yleiskaava, jossa ei ole osoitettu suojelumerkintää alueen rakennuskannalle. Kaavan valmistelu on kuitenkin tapahtunut ennen nykyistä maankäyttö- ja rakennuslakia, eikä sitä valmisteltaessa ole tunnistettu kaikkia rakennetun ympäristön ja maiseman arvoja.

Lempäälän kulttuuriympäristöohjelma Teiden varsilla ja vesireiteillä (Eija Teivas 2006) on valmistunut yleiskaavan laatimisen jälkeen. Ohjelmassa Kirjakan pihapiiri on todettu todennäköisesti arvokkaaksi rakennuskohteeksi, joka tulee inventoida. Suunnittelun tueksi ja kaavahanketta varten onkin syytä laatia asemakaavatasoinen eli rakennuskohtainen inventointi alueen rakennuskannasta: sen historiasta, ominaispiirteistä ja arvoista. Inventoinnissa on syytä huomioida myös hankealueelle sijoittuvat modernimmat, Kivalakotien toimintaan liittyvät rakennukset.

Alueen uudelleen käyttöä suunnitellaan tässä vaiheessa rakennusten 19 (puuvaja), 20 (vanha navetta), 21 (uusi navetta vuodelta 1974), 22 (puimala) ja 24 (Toimelan puuverstas-varasto vuodelta 1985) tilalle. Lisäksi rakennus n:o 6:ssa (ryhmäkoti Kolkki vuodelta 1970) on todettu kosteusvaurioita ja se on poistettu käytöstä. Kolkista ja puuvajasta ei ole käytettävissä kuva-aineistoa. Pirkanmaan maakuntamuseo voi ottaa tarkemmin kantaa edellä mainittujen rakennusten kulttuurihistoriallisiin arvoihin rakennusinventoinnin valmistuttua. Maakuntamuseo arvioi kuitenkin alustavasti, että peltipintaista toimitilasuunnittelua edustavalla Toimelalla ja modernia toimitilarakentamisen tyyppiä edustavalla uudella navetalla ei todennäköisesti ole merkittäviä kulttuurihistoriallisia arvoja.

Puimala edustaa edellä mainittuja rakennuksia vanhempaa maatilojen ulkorakennustyyppiä. Vanha navetta on perinteinen 1900-luvun alkupuolen karjarakennus heinäparvelle vievine ajosiltoineen ja eri toimintoja sisältäviin tiloihin johtavine ulko-ovineen. Rakennus on kokenut muutoksia, ja sitä on mm. laajennettu suurella konehalliosalla. Puimala ja navetta sijoittuvat vanhan pihapiirin muodostamaan kokonaisuuden yhteyteen, joten niillä voidaan arvioida olevan arvoa osana Kirjakan tilakeskushistoriasta kertovaa kokonaisuutta. Inventoinnissa tulee kuitenkin tarkastella sitä, onko talousrakennusten ja "miespihan" välinen yhteys vielä tunnistettavissa vehreässä pihapiirissä ja mikä on kyseisten rakennusten arvo osana alueen varhaista rakennuskantaa.

Kiinteistöt 418-404-6-21, 418-404-6-22 ja 418-404-6-26 sijaitsevat alueella, jolla Pirkanmaan maakuntakaavassa 2040 on merkintä Arkeologisen perinnön ydinalue. Kiinteistöillä sijaitseekin kaksi ennestään tunnettua kiinteää muinaisjäännöstä: rautakautiset röykkiökalmistot Kirjakka I (muinaisjäännöstunnus 418010003) ja Kirjakka II (418010004). Kohteiden alustavat rajaukset käyvät ilmi lausunnon liitekartasta 1. Kiinteän muinaisjäännöksen ja sen suoja-alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen ja muu niihin kajoaminen ilman muinaismuistolain nojalla annettua lupaa on kielletty (MML 1 ja 4 §).

Vaikka kiinteistöillä on tehty useita arkeologisia tutkimuksia, liittyy alueen muinaisjäännösten säilyneisyyteen ja paikkatietoihin epäselvyyttä eritoten kohteen Kirjakka II osalta, jonka alueen uudelleen käyttöä juuri suunnitellaan. Lisäksi kiinteistöllä 418-404-6-26 sijaitsevan entisen pappilarakennuksen (rakennus nro 16) itäkoillispuolelta on havaintoja, jotka saattavat viitata rautakautiseen polttokalmistoon: keihäänkärki KM 6705 sekä palanutta luuta ja kiviä sisältänyt kulttuurikerros. Näistä syistä Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että kiinteistöjen alueella tulee tehdä MRL 9 §:n mukaisesti suunnittelun ja kaavoituksen tausta-aineistoksi arkeologinen tarkkuusinventointi, jossa selvitetään suunnittelualueella sijaitsevien ennestään tunnettujen muinaisjäännösten säilyneisyys, tarkastetaan aluetta koskevat, polttokalmistoon liittyvät havainnot sekä etsitään rauhoitettujen muinaisjäännösalueiden ulkopuolisia uusia muinaisjäännöksiä ja muita arkeologisia kohteita niille potentiaalisilta alueilta. 

Kiinteän muinaisjäännöksen Kirjakka II osalta tarkkuusinventoinnissa tulee keskittyä erityisesti kohteeseen liittyvien röykkiöiden nro 21-23 ja Hauralantien länsipuolella sijaitsevien röykkiöiden nro 28-31 säilyneisyyden ja röykkiöiden 20-23 alueella mahdollisesti sijaitsevan maanalaisen muinaisjäännöksen (koekaivaus 1984: nokimaata, hiiltä ja palaneita kiviä koekuopista) ja sen laajuuden selvittämiseen. Kaikki kohteisiin Kirjakka I ja Kirjakka II kuuluvat röykkiöt tulee kuitenkin tarkastaa ympäristöineen. Aikaisemmissa, 1980- ja 1990-lukujen tutkimuksissa havaittujen röykkiöiden sijainti käy ilmi lausunnon liitekartoista 2 ja 3. Koekuoppia tulee kaivaa edellä mainitun lisäksi myös muille arkeologisesti potentiaalisille alueille, purettavaksi suunniteltujen vanhimpien rakennusten viereen sekä uusille rakennuspaikoille ja muille muuttuvan maankäytön alueille. Pirkanmaan maakuntamuseo antaa pyydettäessä suunnittelijalle ja arkeologitoimijoille tarkemmat tiedot tarkkuusinventoinnin sisältövaatimuksista tutkimuksen tilaamista varten. Muinaisjäännösalueiden osalta valitun toimijan tulee ennen kenttätöiden aloittamista hakea Museovirastolta MML 10 §:n mukainen tutkimuslupa, joka on maksullinen (101 euroa).

Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta on myös otettava huomioon, että mikäli kiinteiden muinaisjäännösten alueelle tai niiden lähiympäristöön suunnitellaan rakentamista tai muuta maankäyttömuutosta, tulee siitä neuvotella hyvissä ajoin maakuntamuseon ja Museoviraston kanssa (MML 13 §) sekä varautua tarkkuusinventointia tarkempien arkeologisten tutkimusten suorittamiseen. Pirkanmaan maakuntamuseo ottaa kantaa muuttuvan maankäytön mahdollisuuksiin ja mahdollisesti tarvittaviin arkeologisiin jatkotutkimuksiin tarkkuusinventoinnin tuloksen perusteella ja maankäytön suunnitelmien tarkennuttua.

Purettaviksi suunniteltujen rakennusten osalta maakuntamuseo toteaa, että osan mahdollisesti purettavaksi suunnitelluista rakennuksista (todennäköisesti ainakin rakennusten 20 ja 22) purkaminen tulee vaatimaan joko ennalta tehtäviä arkeologisia tutkimuksia (koekaivaus/kaivaus) tai purkamisen yhteydessä tehtävää arkeologista valvontaa. Maakuntamuseo voi ottaa tarkemmin kantaa rakennusten purkamiseen liittyvän arkeologisten tutkimuksen tarpeeseen inventointitulosten perusteella. 

Arkeologisia tutkimuksia voidaan tehdä vain lumettomissa olosuhteissa, sulan maan aikana. Tutkimuksissa tulee noudattaa Suomen arkeologisten kenttätöiden laatuohjeita (2020) ja muita Museoviraston ohjeita. Tutkimuksen tekijän tulee toimittaa raportti digitaalisena Pirkanmaan maakuntamuseolle (pirkanmaan.maakuntamuseo@tampere.fi) ja Museovirastolle. Maakuntamuseo arvioi muinaisjäännöksiin kajoamattoman kenttätutkimuksen raportin ja pyytää tarvittavat muutokset tekijältä, luvanvaraiset tutkimusraportit arvioi Museovirasto. Arvioinnissa varmistetaan, että tutkimus vastaa sille asetettuja tavoitteita ja laatuvaatimuksia. Hyväksytty raportti tallennetaan Museoviraston sähköiseen asianhallintajärjestelmään ja julkaistaan palvelussa https://asiat.museovirasto.fi/. Tutkimusraporttien tiedot tallennetaan myös muinaisjäännösrekisteriin, jonka tietoja voi selata kaikille avoimessa Kulttuuriympäristön palveluikkunassa www.kyppi.fi. Verkossa julkaistava raportti ei saa sisältää yksityishenkilöiden henkilötietoja, esim. maanomistajien nimiä tai osoitteita. Raportin lisäksi museolle on toimitettava kohteiden sijaintitiedot ja rajaukset paikkatietomuodossa. Lisätietoja tutkimusten tilaamisesta ja suorittamisesta saa maakuntamuseolta. Tämä lausunto on liitettävä tutkimusta koskevaan tarjouspyyntöön. Valitun arkeologitoimijan tulee olla yhteydessä maakuntamuseoon ennen tutkimuksen maastotyöosuutta.

Maankäyttösuunnitelman luonnos sekä rakennusinventoinnin ja arkeologisen tarkkuusinventoinnin raportit tulee toimittaa Pirkanmaan maakuntamuseolle lausuntoa varten.