Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta kaavahankkeesta. Maakuntamuseo on tutustunut kaavaluonnokseen aineistoineen ja toteaa seuraavaa.
Kaavahankkeeseen liittyen, maakuntamuseon aiemman lausunnon (DIAR: 475/2017) perusteella on suoritettu arkeologinen inventointi (Mikroliitti Oy, 2018). Inventoinnissa kaava-alueen luoteisosasta on löytynyt historiallinen rajamerkki. Kyseessä on Sorkkalan kylän, Sikoisten jakokunnan/Sionkylän ja Pirkkalankylän jakokunnan/Pirkkalan kylän välinen, merkittävä historiallinen rajapiste, joka on merkitty alueen vanhimpiin, 1760-luvun karttoihin ("Kolmenhaaranpyykki" isojakokartassa). Museoviraston antaman ohjeistuksen perusteella rajamerkki on tulkittavissa kiinteäksi muinaisjäännökseksi, josta maakuntamuseo on informoinut kaavoittajaa sähköpostitse 2.8.2018. Kohde on tallennettu muinaisjäännöksenä valtakunnalliseen muinaisjäännösrekisteriin (Koivisto, mj-tunnus 1000034338).
Kiinteän muinaisjäännöksen ja sen suoja-alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen ja muu niihin kajoaminen ilman muinaismuistolain nojalla annettua lupaa on kielletty (MML 1 ja 4 §). Maakuntamuseo huomauttaa, että historiallista rajamerkkiä ei ole merkitty kaavaan ja sen kohdalle on osoitettu rakentamista (KTY-aluevaraus ja rakennusala). Muinaisjäännös on merkittävä asemakaavaan sm-osa-aluemerkinnällä, johon kivirakenteen lisäksi sisältyy mahdollisimman laaja suojavyöhyke; lain edellyttämä minimisuoja-alue on 2 m kohteen ulkoreunoista mitattuna. Merkintään on liitettävä määräys: Muinaismuistolailla (295/1963) rauhoitettu kiinteä muinaisjäännös. Alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen ja muu siihen kajoaminen on muinaismuistolain nojalla kielletty. Aluetta koskevista tai siihen liittyvistä suunnitelmista on pyydettävä museoviranomaisen lausunto. Sm-alue on rajattava rakennusalan ulkopuolelle.
Päämaankäyttömerkintä KTY (Toimitilarakennusten korttelialue) ei lähtökohtaisesti tue historiallisen rajamerkin ja sen ympäristön säilymistä. Tämän vuoksi kohteen säilymisen turvaamiseksi maakuntamuseo esittää, että kaava-alueen luoteisreunalla sijaitsevaa Mahdollisimman luonnonmukaisena säilytettävä luonnonalue -merkintää (ist-1) laajennetaan kattamaan myös sm-alue. Muita inventoinnissa havaittuja historiallisen ajan toimintaan liittyviä rakenteita, kuten vanhoja peltoröykkiöitä ja kuoppaa, ei tarvitse merkitä kaavaan. Kaavan vaikutukset arkeologiseen kulttuuriperintöön tulee arvioida.
Muun kulttuuriympäristön osalta Pirkanmaan maakuntamuseo huomauttaa, että suunnittelualue rajautuu historiallisen Sorkkalan maakirjakylän kulttuurimaisemaan ja siten hankkeen maisemallisia vaikutuksia tulisi myös arvioida suunnitelmassa. Rakentamattoman avoimen maisematilan sekä rakennetun korttelialueen välinen alue tulisikin suunnitella tarkemmin esimerkiksi viheralueeksi.
Kaavaehdotus tulee toimittaa maakuntamuseolle lausuntoa varten.
Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta kaavahankkeesta. Maakuntamuseo on tutustunut kaavaluonnokseen aineistoineen ja toteaa seuraavaa.
Kaavahankkeeseen liittyen, maakuntamuseon aiemman lausunnon (DIAR: 475/2017) perusteella on suoritettu arkeologinen inventointi (Mikroliitti Oy, 2018). Inventoinnissa kaava-alueen luoteisosasta on löytynyt historiallinen rajamerkki. Kyseessä on Sorkkalan kylän, Sikoisten jakokunnan/Sionkylän ja Pirkkalankylän jakokunnan/Pirkkalan kylän välinen, merkittävä historiallinen rajapiste, joka on merkitty alueen vanhimpiin, 1760-luvun karttoihin ("Kolmenhaaranpyykki" isojakokartassa). Museoviraston antaman ohjeistuksen perusteella rajamerkki on tulkittavissa kiinteäksi muinaisjäännökseksi, josta maakuntamuseo on informoinut kaavoittajaa sähköpostitse 2.8.2018. Kohde on tallennettu muinaisjäännöksenä valtakunnalliseen muinaisjäännösrekisteriin (Koivisto, mj-tunnus 1000034338).
Kiinteän muinaisjäännöksen ja sen suoja-alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen ja muu niihin kajoaminen ilman muinaismuistolain nojalla annettua lupaa on kielletty (MML 1 ja 4 §). Maakuntamuseo huomauttaa, että historiallista rajamerkkiä ei ole merkitty kaavaan ja sen kohdalle on osoitettu rakentamista (KTY-aluevaraus ja rakennusala). Muinaisjäännös on merkittävä asemakaavaan sm-osa-aluemerkinnällä, johon kivirakenteen lisäksi sisältyy mahdollisimman laaja suojavyöhyke; lain edellyttämä minimisuoja-alue on 2 m kohteen ulkoreunoista mitattuna. Merkintään on liitettävä määräys: Muinaismuistolailla (295/1963) rauhoitettu kiinteä muinaisjäännös. Alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen ja muu siihen kajoaminen on muinaismuistolain nojalla kielletty. Aluetta koskevista tai siihen liittyvistä suunnitelmista on pyydettävä museoviranomaisen lausunto. Sm-alue on rajattava rakennusalan ulkopuolelle.
Päämaankäyttömerkintä KTY (Toimitilarakennusten korttelialue) ei lähtökohtaisesti tue historiallisen rajamerkin ja sen ympäristön säilymistä. Tämän vuoksi kohteen säilymisen turvaamiseksi maakuntamuseo esittää, että kaava-alueen luoteisreunalla sijaitsevaa Mahdollisimman luonnonmukaisena säilytettävä luonnonalue -merkintää (ist-1) laajennetaan kattamaan myös sm-alue. Muita inventoinnissa havaittuja historiallisen ajan toimintaan liittyviä rakenteita, kuten vanhoja peltoröykkiöitä ja kuoppaa, ei tarvitse merkitä kaavaan. Kaavan vaikutukset arkeologiseen kulttuuriperintöön tulee arvioida.
Muun kulttuuriympäristön osalta Pirkanmaan maakuntamuseo huomauttaa, että suunnittelualue rajautuu historiallisen Sorkkalan maakirjakylän kulttuurimaisemaan ja siten hankkeen maisemallisia vaikutuksia tulisi myös arvioida suunnitelmassa. Rakentamattoman avoimen maisematilan sekä rakennetun korttelialueen välinen alue tulisikin suunnitella tarkemmin esimerkiksi viheralueeksi.
Kaavaehdotus tulee toimittaa maakuntamuseolle lausuntoa varten.
Jaa
Facebookissa