Kuntotutkimuksessa on käynyt ilmi, että parvekelaattojen betonin kunto on niin heikko, että ne tulisi uusia. Suunnittelussa on tullut esiin vaihtoehto, että osa parvekkeista vain purettaisiin pois. Maakuntamuseo toteaa, että parvekkeet ovat keskeinen osa Kalevan rakennusten arkkitehtuuria eikä niitä voi tyystin purkaa. Sen sijaan uusiminen, myös ovien ja ikkunoiden osalta, on mahdollista, mikäli vanhat rakennusosat eivät enää ole kunnostettavissa. Uudet rakenteet tulee toteuttaa mahdollisimman hyvin alkuperäisiä vastaavina niin ulkoasultaan kuin materiaaleiltaankin.
Roskakuilut ovat osa rakennusten arkkitehtuuria ja kertovat rakennusten aikanaan modernista elämäntavasta ja talotekniikasta. Niiden purkaminen muuttaisi rakennuksen ilmettä merkittävästi ja herättäisi ratkaistavaksi monia suunnittelukysymyksiä, koska ne ovat osa tuuletusparvekkeiden ja ovisyvennysten rakennetta. Kuilujen säilyttäminen on toivottavaa. Mikäli asiaa halutaan vielä suunnitella pidemmälle, maakuntamuseo pyytää saada nähtäväkseen, miten purkamisen synnyttämät suunnitteluhaasteet on ajateltu ratkaistaviksi.
Tuuletusparvekkeiden kattaminen on mahdollista rakentamistapaohjeen mukaisina.
Huoneistoparvekkeiden uusiminen on mahdollista, mikäli niiden kunto on asianmukaisissa tutkimuksissa todettu heikoksi. Parvekkeet tulee kuitenkin uusia alkuperäisiä vastaavina, kuten rakentamistapaohjeen yksityiskohtaisemmissa ohjeissa todetaan. Kannattaa vielä miettiä, onko alkuperäisiä vastaavia materiaaleja saatavissa vai voisiko vanhoja materiaaleja hyödyntää jossain määrin. Maakuntamuseo katsoo, että vedenpoiston parantaminen on lähtökohtaisesti mahdollista. Se tulee toteuttaa mahdollisimman huomaamattomasti.
Porrashuoneiden ulko-ovien alkuperäistä ilmettä, esim. mallia ja puitejakoa ei voi muuttaa. Ulko-ovet ovat keskeinen detalji Kalevan eleettömässä arkkitehtuurissa. Eli maakuntamuseo toteaa että oven ikkuna-aukkoa ei voi pienentää.
Lisärakentaminen yhtenäiselle Kalevan alueelle on erittäin haastavaa ja saattaa heikentää alueen valtakunnallisia arvoja. Rakentamistapaohjeen mukaan alkuperäisen kaavan rakentamattomilla rakennuspaikoilla täydentämistä voidaan harkita tapauskohtaisesti. Asia vaatii Sammonkatu 25-27:n osalta vielä tarkempaa pohtimista. Täydennysrakentaminen ei tässä tapauksessa kuitenkaan voi missään tapauksessa poiketa Sammonkadulle ominaisesta mallista, jossa kadun suunteiset massat ovat pääosin yksikerroksisia. Maakuntamuseo toteaa, että kolme tai useampia kerroksia ei siis ole mahdollinen vaihtoehto.