Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta hankkeesta. Suunnittelualueeseen kuuluu Tampereen Eteläpuisto ja Koulukadun kenttä sekä niitä ympäröivät alueet. Kaavatyö on aloitettu vuonna 2015, jolloin suunnittelualue oli laajempi ja tavoitteena mm. asuntovaltainen täydennysrakentaminen. Nyt kaavatyö on käynnistetty uudelleen ja tavoitteena on mm. kehittää Eteläpuistosta viher- ja virkistysalue kaikkien kaupunkilaisten käyttöön sekä vaalia kulttuuriympäristön ja maiseman arvoja. Alueellinen vastuumuseo on tutustunut hankkeen aineistoon ja toteaa seuraavaa.
Alueen kulttuuriympäristöarvot ovat poikkeuksellisen moninaisia. Siihen kuuluu teollisuuskäytössä olleita ja sen jälkeen virkistysalueina toimineita alueita, asemakaavahistoriansa, arkkitehtuurinsa ja kaupunkikuvansa vuoksi valtakunnallisesti merkittävän Hämeenpuiston eteläpää, julkisia veistoksia, liikuntapaikkarakentamista ja -historiaa merkittävällä tavalla edustava Koulukadun kenttä sekä osa Pirkanmaan harjumaisemien valtakunnallisesti arvokkaaseen maisema-alueeseen kuuluvasta Pyynikinharjusta. Välittömästi suunnittelualueen ulkopuolella sijaitsee lukuisia kulttuurihistoriallisesti arvokkaita kohteita, joista hankkeen mahdolliset vaikutukset kohdistunevat mm. Ratinan siltaan, entiseen Klingendahlin villatehtaaseen, entiseen vanhainkotiin De gamlas hemiin, vanhan kulkutautisairaalan alueeseen, Tampereen talouskouluun ja Pyynikinlinnaan (Emil Aaltosen museoon).
Arvokohteet on pääosin mainittu osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa ja hankkeen tavoitteisiin on asianmukaisesti kirjattu kulttuuriympäristön ja maisemallisten arvojen vaaliminen. Pirkanmaan maakuntamuseo pitää asuntovaltaisesta täydennysrakentamisesta luopumista kulttuuriympäristön arvojen näkökulmasta erittäin onnistuneena ratkaisuna.
Alueelta on käytettävissä lukuisia selvityksiä, kuten VAMA2021-inventointi, RKY-inventointi 2009, Pirkanmaan maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt 2016, Tampereen avointen maisematilojen selvitys ja Hämeenpuiston puistohistoriallinen selvitys 2014. Viimeksi mainittu on jo 10 vuotta vanha, minkä vuoksi selvitystä tulisi päivittää tai lisätä kaavaselostukseen osio, jossa valokuvin ja sanallisesti kuvataan suunnittelualueen puiston nykytilaa ja mahdollisia vuoden 2014 jälkeisiä muutoksia. Lisäksi Koulukadun kentästä tulee maankäyttö- ja rakennuslain 54 §:n mukaisesti laatia asemakaavatasoinen rakennetun ympäristön inventointi, jonka perusteella voidaan määritellä kentän ja katsomon ominaispiirteet, arvot, suojelutarve ja mahdolliset suojelumerkinnät. Apuna voi käyttää mm. Museoviraston 2011-2012 laatimaa Hyvinvointi-Suomen liikuntaympäristöt -selvitystä. Vaikutustenarvioinnin tueksi on tarpeen laatia havainnekuvia, joiden perusteella voidaan arvioida kaavan mukaisen rakentamisen ja muiden muutosten vaikutuksia arvoalueisiin ja -kohteisiin, kaupunkikuvaan ja lähiympäristöihin.
Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa, että kaava-aluetta koskevat Keskustan osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 2014 (Pirkanmaan maakuntamuseo), Tampereen kantakaupungin arkeologinen inventointi 2016 (Pirkanmaan maakuntamuseo), Eteläpuiston kaavamuutosalueen arkeologinen vedenalaisinventointi 2016 (Pintafilmi Oy) ja Frenckellin kalkkiruukin ja Nalkalan tiiliruukin arkeologinen koetutkimus (Heiskanen & Luoto 2015). Hankkeeseen ei liity arkeologisia lisäselvitystarpeita.
Kaava-alueella sijaitsee Frenckellin kalkkiruukki -niminen arkeologinen suojelukohde (kalkkiuuni, muinaisjäännöstunnus 1000030020), jonka maanalaista sijaintia, laajuutta ja säilyneisyyttä selvitettiin koekaivauksissa 2015. Museoviraston päivittämien teollisuushistoriallisia arkeologisia kohteita koskevien suojeluohjeiden perusteella Frenckellin kalkkiruukki on ns. muu kulttuuriperintökohde, joka tulisi suojella osana Tampereen teollisuushistoriasta säilynyttä monimuotoista arkeologista perintöä. Maakuntamuseo esittää, että kohde merkitään asemakaavaan osa-aluemerkinnällä s, jonka selitys ja määräys ovat: Muu kulttuuriperintökohde. Alueella olevat teollisuushistorialliset rakenteet on säilytettävä. Kohdetta koskevista mittavammista suunnitelmista tulee neuvotella alueellisen museoviranomaisen (Pirkanmaan maakuntamuseo) kanssa. Kohteen paikkatiedot saa Tampereen Oskari-karttapalvelusta (taso Pirkanmaan arkeologiset kohteet, alueet), Pirkanmaan maakuntamuseon Siiri-tietojärjestelmästä (siiri.tampere.fi) tai Museoviraston kulttuuriympäristön palveluikkunasta (www.kyppi.fi). Kohteen alalle ja välittömään ympäristöön ei tule osoittaa sellaista muuttuvaa maankäyttöä, joka saattaisi merkitä kalkkiruukin jäännöksiin kajoamista tai kohteen arvon heikkenemistä. Kohdetta koskevat tiedot on lisättävä kaavaselostukseen.
Kaavaluonnos selvitysaineistoineen pyydetään lähettämään Pirkanmaan maakuntamuseolle lausuntoa varten.
Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta hankkeesta. Suunnittelualueeseen kuuluu Tampereen Eteläpuisto ja Koulukadun kenttä sekä niitä ympäröivät alueet. Kaavatyö on aloitettu vuonna 2015, jolloin suunnittelualue oli laajempi ja tavoitteena mm. asuntovaltainen täydennysrakentaminen. Nyt kaavatyö on käynnistetty uudelleen ja tavoitteena on mm. kehittää Eteläpuistosta viher- ja virkistysalue kaikkien kaupunkilaisten käyttöön sekä vaalia kulttuuriympäristön ja maiseman arvoja. Alueellinen vastuumuseo on tutustunut hankkeen aineistoon ja toteaa seuraavaa.
Alueen kulttuuriympäristöarvot ovat poikkeuksellisen moninaisia. Siihen kuuluu teollisuuskäytössä olleita ja sen jälkeen virkistysalueina toimineita alueita, asemakaavahistoriansa, arkkitehtuurinsa ja kaupunkikuvansa vuoksi valtakunnallisesti merkittävän Hämeenpuiston eteläpää, julkisia veistoksia, liikuntapaikkarakentamista ja -historiaa merkittävällä tavalla edustava Koulukadun kenttä sekä osa Pirkanmaan harjumaisemien valtakunnallisesti arvokkaaseen maisema-alueeseen kuuluvasta Pyynikinharjusta. Välittömästi suunnittelualueen ulkopuolella sijaitsee lukuisia kulttuurihistoriallisesti arvokkaita kohteita, joista hankkeen mahdolliset vaikutukset kohdistunevat mm. Ratinan siltaan, entiseen Klingendahlin villatehtaaseen, entiseen vanhainkotiin De gamlas hemiin, vanhan kulkutautisairaalan alueeseen, Tampereen talouskouluun ja Pyynikinlinnaan (Emil Aaltosen museoon).
Arvokohteet on pääosin mainittu osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa ja hankkeen tavoitteisiin on asianmukaisesti kirjattu kulttuuriympäristön ja maisemallisten arvojen vaaliminen. Pirkanmaan maakuntamuseo pitää asuntovaltaisesta täydennysrakentamisesta luopumista kulttuuriympäristön arvojen näkökulmasta erittäin onnistuneena ratkaisuna.
Alueelta on käytettävissä lukuisia selvityksiä, kuten VAMA2021-inventointi, RKY-inventointi 2009, Pirkanmaan maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt 2016, Tampereen avointen maisematilojen selvitys ja Hämeenpuiston puistohistoriallinen selvitys 2014. Viimeksi mainittu on jo 10 vuotta vanha, minkä vuoksi selvitystä tulisi päivittää tai lisätä kaavaselostukseen osio, jossa valokuvin ja sanallisesti kuvataan suunnittelualueen puiston nykytilaa ja mahdollisia vuoden 2014 jälkeisiä muutoksia. Lisäksi Koulukadun kentästä tulee maankäyttö- ja rakennuslain 54 §:n mukaisesti laatia asemakaavatasoinen rakennetun ympäristön inventointi, jonka perusteella voidaan määritellä kentän ja katsomon ominaispiirteet, arvot, suojelutarve ja mahdolliset suojelumerkinnät. Apuna voi käyttää mm. Museoviraston 2011-2012 laatimaa Hyvinvointi-Suomen liikuntaympäristöt -selvitystä. Vaikutustenarvioinnin tueksi on tarpeen laatia havainnekuvia, joiden perusteella voidaan arvioida kaavan mukaisen rakentamisen ja muiden muutosten vaikutuksia arvoalueisiin ja -kohteisiin, kaupunkikuvaan ja lähiympäristöihin.
Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa, että kaava-aluetta koskevat Keskustan osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 2014 (Pirkanmaan maakuntamuseo), Tampereen kantakaupungin arkeologinen inventointi 2016 (Pirkanmaan maakuntamuseo), Eteläpuiston kaavamuutosalueen arkeologinen vedenalaisinventointi 2016 (Pintafilmi Oy) ja Frenckellin kalkkiruukin ja Nalkalan tiiliruukin arkeologinen koetutkimus (Heiskanen & Luoto 2015). Hankkeeseen ei liity arkeologisia lisäselvitystarpeita.
Kaava-alueella sijaitsee Frenckellin kalkkiruukki -niminen arkeologinen suojelukohde (kalkkiuuni, muinaisjäännöstunnus 1000030020), jonka maanalaista sijaintia, laajuutta ja säilyneisyyttä selvitettiin koekaivauksissa 2015. Museoviraston päivittämien teollisuushistoriallisia arkeologisia kohteita koskevien suojeluohjeiden perusteella Frenckellin kalkkiruukki on ns. muu kulttuuriperintökohde, joka tulisi suojella osana Tampereen teollisuushistoriasta säilynyttä monimuotoista arkeologista perintöä. Maakuntamuseo esittää, että kohde merkitään asemakaavaan osa-aluemerkinnällä s, jonka selitys ja määräys ovat: Muu kulttuuriperintökohde. Alueella olevat teollisuushistorialliset rakenteet on säilytettävä. Kohdetta koskevista mittavammista suunnitelmista tulee neuvotella alueellisen museoviranomaisen (Pirkanmaan maakuntamuseo) kanssa. Kohteen paikkatiedot saa Tampereen Oskari-karttapalvelusta (taso Pirkanmaan arkeologiset kohteet, alueet), Pirkanmaan maakuntamuseon Siiri-tietojärjestelmästä (siiri.tampere.fi) tai Museoviraston kulttuuriympäristön palveluikkunasta (www.kyppi.fi). Kohteen alalle ja välittömään ympäristöön ei tule osoittaa sellaista muuttuvaa maankäyttöä, joka saattaisi merkitä kalkkiruukin jäännöksiin kajoamista tai kohteen arvon heikkenemistä. Kohdetta koskevat tiedot on lisättävä kaavaselostukseen.
Kaavaluonnos selvitysaineistoineen pyydetään lähettämään Pirkanmaan maakuntamuseolle lausuntoa varten.
Jaa
Facebookissa