Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa mahdollisuudesta asentaa aurinkopaneeleja Villa Silvan katolle. Villa Silva on rakennettu vuonna 1912 Elektrometallurgiska Oy:n insinöörin Alfons Alftanin asuintaloksi.  Vuonna 1925 rakennukseen perustettiin Nokian ensimmäinen tyttöjen ammattikoulu, ja sen jälkeen rakennus on ollut eri aikoina toimisto-, asuin-, ravintola- ja kokoontumistilakäytössä. Villa Silvan kulttuurihistorialliset arvot on tunnistettu Nokian kulttuuriympäristöohjelmassa (Teivas ja Tulonen, 2001) sekä Keskustaajaman osayleiskaava 2010:ssä, jossa sitä koskee merkintä kr-19: "Suojelukohde/ -alue. Kulttuurihistoriallisesti merkittävä rakennus, jonka suojelun tarve selvitettävä rakennusta koskevan toimenpiteen tai asemakaavahankkeen yhteydessä." Alueen asemakaava on hyväksytty vuonna 1987. Villa Silvaa ei ole suojeltu kyseisessä asemakaavassa, mikä mitä todennäköisimmin johtuu asemakaavan iästä. Nykyinen, 1.1.2000 voimaan tullut maankäyttö- ja rakennuslaki edellyttää kulttuurihistoriallisten arvojen selvittämistä ja huomioimista asemakaavoituksen yhteydessä. Näiltä osin asemakaavan voidaankin katsoa olevan maankäytönohjauksen välineenä vanhentunut.

Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että Villa Silvalla on kulttuurihistoriallista arvoa erityisesti Nokian teollisuus-, koulutus- ja liike-elämään liittyvän historiansa ja melko hyvin säilyneen, aikansa porvariston huvilatyyppistä asuinrakentamista edustavan rakennusperinteensä ansiosta. Rakennuksen melko jyrkän aumakaton lappeilla on merkittävä rooli rakennuksen julkisivuille. Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa, että aurinkopaneelien asentaminen rakennuksen katolle on lähtökohtaisesti mahdollista, mutta siinä tulee huomioida rakennuksen kulttuurihistorialliset arvot. Paneelit tulee sijoittaa katon lappeiden myötäisesti ja siten, että ne eivät peitä koko lappeen alaa, vaan että myös varsinainen katemateriaali näkyy selkeästi ja mahdollisimman laajalla alalla. Paneelit tulee sijoitella lappeelle symmetrisesti. Idän ja pohjoisen puolen lappeiden rooli on kaupunkikuvassa muita vähäisempi, joten itälape olisi kulttuurihistoriallisten arvojen osalta länsi- ja etelälappeita suotuisampi aurinkopaneelien asentamiselle. Villa Silvan kohdalla sijoitusvaihtoehtoja on syytä tarkastella myös rakennusta kokonaisuudessaan tarkastellen, ja sijoittaa paneeleita mieluummin yhdelle lappeelle keskittäen kuin muutamia kullekin lappeelle. Hanketta suunniteltaessa on myös syytä pitää huolta siitä, että paneelit eivät vahingoita kattoa ja että ne ovat käyttöikänsä päätyttyä helposti poistettavissa. Suunnitelmaluonnos pyydetään lähettämään maakuntamuseolle nähtäväksi.

Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa mahdollisuudesta asentaa aurinkopaneeleja Villa Silvan katolle. Villa Silva on rakennettu vuonna 1912 Elektrometallurgiska Oy:n insinöörin Alfons Alftanin asuintaloksi.  Vuonna 1925 rakennukseen perustettiin Nokian ensimmäinen tyttöjen ammattikoulu, ja sen jälkeen rakennus on ollut eri aikoina toimisto-, asuin-, ravintola- ja kokoontumistilakäytössä. Villa Silvan kulttuurihistorialliset arvot on tunnistettu Nokian kulttuuriympäristöohjelmassa (Teivas ja Tulonen, 2001) sekä Keskustaajaman osayleiskaava 2010:ssä, jossa sitä koskee merkintä kr-19: "Suojelukohde/ -alue. Kulttuurihistoriallisesti merkittävä rakennus, jonka suojelun tarve selvitettävä rakennusta koskevan toimenpiteen tai asemakaavahankkeen yhteydessä." Alueen asemakaava on hyväksytty vuonna 1987. Villa Silvaa ei ole suojeltu kyseisessä asemakaavassa, mikä mitä todennäköisimmin johtuu asemakaavan iästä. Nykyinen, 1.1.2000 voimaan tullut maankäyttö- ja rakennuslaki edellyttää kulttuurihistoriallisten arvojen selvittämistä ja huomioimista asemakaavoituksen yhteydessä. Näiltä osin asemakaavan voidaankin katsoa olevan maankäytönohjauksen välineenä vanhentunut.

Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että Villa Silvalla on kulttuurihistoriallista arvoa erityisesti Nokian teollisuus-, koulutus- ja liike-elämään liittyvän historiansa ja melko hyvin säilyneen, aikansa porvariston huvilatyyppistä asuinrakentamista edustavan rakennusperinteensä ansiosta. Rakennuksen melko jyrkän aumakaton lappeilla on merkittävä rooli rakennuksen julkisivuille. Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa, että aurinkopaneelien asentaminen rakennuksen katolle on lähtökohtaisesti mahdollista, mutta siinä tulee huomioida rakennuksen kulttuurihistorialliset arvot. Paneelit tulee sijoittaa katon lappeiden myötäisesti ja siten, että ne eivät peitä koko lappeen alaa, vaan että myös varsinainen katemateriaali näkyy selkeästi ja mahdollisimman laajalla alalla. Paneelit tulee sijoitella lappeelle symmetrisesti. Idän ja pohjoisen puolen lappeiden rooli on kaupunkikuvassa muita vähäisempi, joten itälape olisi kulttuurihistoriallisten arvojen osalta länsi- ja etelälappeita suotuisampi aurinkopaneelien asentamiselle. Villa Silvan kohdalla sijoitusvaihtoehtoja on syytä tarkastella myös rakennusta kokonaisuudessaan tarkastellen, ja sijoittaa paneeleita mieluummin yhdelle lappeelle keskittäen kuin muutamia kullekin lappeelle. Hanketta suunniteltaessa on myös syytä pitää huolta siitä, että paneelit eivät vahingoita kattoa ja että ne ovat käyttöikänsä päätyttyä helposti poistettavissa. Suunnitelmaluonnos pyydetään lähettämään maakuntamuseolle nähtäväksi.