Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta hankkeesta. Maakuntamuseo on 11.3.2021 antanut lausunnon (diar. 91/2021) Hiedanrannan alueen asemakaavanmuutosten käynnistyessä. Sittemmin laaja suunnittelualue on jaettu useiksi erillisiksi asemakaavoitettaviksi alueiksi, jotka ovat saaneet omat kaavanumeronsa. Alueellinen vastuumuseo on tutustunut tarkistettuun osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan ja toteaa seuraavaa.

Kaavamuutosalueeseen sisältyy vuonna 1893 rakennettu Lielahden kartano puistoineen ja talousrakennuksineen sekä keskeinen osa 1910-luvulta lähtien vaiheittain rakentuneesta Lielahden selluloosatehtaan alueesta rakennuksineen. Kerroksellinen, kulttuurihistoriallisesti ja kaupunkikuvallisesti arvokas alue on tunnistettu maakunnallisesti arvokkaaksi rakennetuksi ympäristöksi (Pirkanmaan maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt 2016).

Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa tuodaan onnistuneesti esiin alueen merkittävät kulttuuriympäristön arvot ja niiden huomioiminen on onnistuneesti määritelty yhdeksi kaavan keskeisistä tavoitteista. Alueesta on hankeen ja sen vaikutustenarvioinnin tueksi laadittu asianmukaiset kulttuuriympäristöä koskevat selvitykset. Lisäselvitystarpeita ei ole tunnistettavissa.

Suunnittelualueen etelärajaa tulisi vielä pohtia, sillä kartanon historiaan kiinteästi liittyvät vesilaitoksen vanhimman eteläosan (inventoinnin rakennus nro 19) itäpuolella sijaitseva entinen hyötypuutarha ja portinvartijan talo (8) voisivat luontevammin kuulua kartanon alueen kanssa samaan kaava-alueeseen.

Asemakaavassa tulisi varmistaa Pirkanmaan maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt -selvityksessä (Pirkanmaan liitto, 2016) maakunnallisesti merkittävän arvoalueen ydinkohteiksi tunnistettujen ja rakennetun ympäristön inventoinneissa (Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen&Luoto, 2016 ja Sitowise Oy, 2022) kulttuurihistoriallisesti arvokkaimpaan 1. luokkaan arvotettujen rakennusten ja rakenteiden säilyminen. Myös 2. luokkaan arvotettujen rakennusten ja rakenteiden säilyttäminen mahdollisimman laajasti on suositeltavaa. Lisäksi tulisi kiinnittää huomiota arvokkaiksi tunnistettujen puistoalueiden, puukujanteiden, kulkuväylien ja tehdasalueen sisäpihojen vaalimiseen.

Pirkanmaan maakuntamuseo suosittelee käytettäväksi ns. Katja-asetuksen (311/2024) mukaisia asemakaavamerkintöjä: maakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö -osa-aluemerkintä (mky) ja maakunnallisesti merkittävä suojeltu rakennus, jota ei saa purkaa (msr). Merkintöihin tulisi lisäksi liittää rakennusinventoinnin kohdenumeroa vastaava indeksinumero ja asianmukainen alueen tai rakennuksen arvojen säilymiseen tähtäävä määräys, jossa edellytetään pyytämään merkittävistä kohdetta koskevista muutossuunnitelmista museoviranomaisen lausunto.

Hankkeessa on tarkoitus laatia rakentamistapaohje, mitä Pirkanmaan maakuntamuseo pitää kannatettavana ratkaisuna. Maakuntamuseo esittää tutkittavaksi voitaisiinko ohjeessa alueen täydennysrakentamisen ja yleisten alueiden piirteiden lisäksi ohjeistaa myös suojeltavien rakennusten kunnostuksen ja ylläpidon suhteen.

Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta Pirkanmaan maakuntamuseolla ei ole kaavahankkeesta huomautettavaa.

Asemakaavan valmisteluvaiheen aineisto pyydetään toimittamaan Pirkanmaan maakuntamuseolle lausuntoa varten.

Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta hankkeesta. Maakuntamuseo on 11.3.2021 antanut lausunnon (diar. 91/2021) Hiedanrannan alueen asemakaavanmuutosten käynnistyessä. Sittemmin laaja suunnittelualue on jaettu useiksi erillisiksi asemakaavoitettaviksi alueiksi, jotka ovat saaneet omat kaavanumeronsa. Alueellinen vastuumuseo on tutustunut tarkistettuun osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan ja toteaa seuraavaa.

Kaavamuutosalueeseen sisältyy vuonna 1893 rakennettu Lielahden kartano puistoineen ja talousrakennuksineen sekä keskeinen osa 1910-luvulta lähtien vaiheittain rakentuneesta Lielahden selluloosatehtaan alueesta rakennuksineen. Kerroksellinen, kulttuurihistoriallisesti ja kaupunkikuvallisesti arvokas alue on tunnistettu maakunnallisesti arvokkaaksi rakennetuksi ympäristöksi (Pirkanmaan maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt 2016).

Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa tuodaan onnistuneesti esiin alueen merkittävät kulttuuriympäristön arvot ja niiden huomioiminen on onnistuneesti määritelty yhdeksi kaavan keskeisistä tavoitteista. Alueesta on hankeen ja sen vaikutustenarvioinnin tueksi laadittu asianmukaiset kulttuuriympäristöä koskevat selvitykset. Lisäselvitystarpeita ei ole tunnistettavissa.

Suunnittelualueen etelärajaa tulisi vielä pohtia, sillä kartanon historiaan kiinteästi liittyvät vesilaitoksen vanhimman eteläosan (inventoinnin rakennus nro 19) itäpuolella sijaitseva entinen hyötypuutarha ja portinvartijan talo (8) voisivat luontevammin kuulua kartanon alueen kanssa samaan kaava-alueeseen.

Asemakaavassa tulisi varmistaa Pirkanmaan maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt -selvityksessä (Pirkanmaan liitto, 2016) maakunnallisesti merkittävän arvoalueen ydinkohteiksi tunnistettujen ja rakennetun ympäristön inventoinneissa (Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen&Luoto, 2016 ja Sitowise Oy, 2022) kulttuurihistoriallisesti arvokkaimpaan 1. luokkaan arvotettujen rakennusten ja rakenteiden säilyminen. Myös 2. luokkaan arvotettujen rakennusten ja rakenteiden säilyttäminen mahdollisimman laajasti on suositeltavaa. Lisäksi tulisi kiinnittää huomiota arvokkaiksi tunnistettujen puistoalueiden, puukujanteiden, kulkuväylien ja tehdasalueen sisäpihojen vaalimiseen.

Pirkanmaan maakuntamuseo suosittelee käytettäväksi ns. Katja-asetuksen (311/2024) mukaisia asemakaavamerkintöjä: maakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö -osa-aluemerkintä (mky) ja maakunnallisesti merkittävä suojeltu rakennus, jota ei saa purkaa (msr). Merkintöihin tulisi lisäksi liittää rakennusinventoinnin kohdenumeroa vastaava indeksinumero ja asianmukainen alueen tai rakennuksen arvojen säilymiseen tähtäävä määräys, jossa edellytetään pyytämään merkittävistä kohdetta koskevista muutossuunnitelmista museoviranomaisen lausunto.

Hankkeessa on tarkoitus laatia rakentamistapaohje, mitä Pirkanmaan maakuntamuseo pitää kannatettavana ratkaisuna. Maakuntamuseo esittää tutkittavaksi voitaisiinko ohjeessa alueen täydennysrakentamisen ja yleisten alueiden piirteiden lisäksi ohjeistaa myös suojeltavien rakennusten kunnostuksen ja ylläpidon suhteen.

Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta Pirkanmaan maakuntamuseolla ei ole kaavahankkeesta huomautettavaa.

Asemakaavan valmisteluvaiheen aineisto pyydetään toimittamaan Pirkanmaan maakuntamuseolle lausuntoa varten.