Pirkanmaan maakuntamuseolle on toimitettu tiedoksi ja kommentointia varten Pirkka-Hämeen Sotilaspoikien perinnekilta ry laatima Sotilaspoikien muistokiven alustava suunnitelma. Siihen liittyvän sähköpostikirjeen (29.8.2025) mukaan yhdistys haluaisi pystyttää sotilaspojille muistokiven nk. Finlaysonin puistoon. Vaihtoehtoisena paikkana mainitaan Tampereen Tuomiokirkon puisto, jonne ollaan Pirkanmaan Lottaperinnne ry:n hankkeena sijoittamassa Lotta Svärd -muistomerkkiä. Alueellinen vastuumuseo toteaa asiassa seuraavaa.

Muistomerkin Sotilaspojat 1928-1944 teksti viittaa sojeluskuntien poikatoimintaan, joka alkoi jo 1920-luvulla, mutta se organisoitiin virallisemmin vuonna 1928 suojeluskunta-asetuksessa. Toiminta valmisti poikia maanpuolustukseen leikin, urheilun ja maastoharjoitusten avulla. Jatkosodan aikaan vuonna 1941 suojeluskuntien poikaorganisaatio nimettiin neutraalimmin Sotilaspojiksi. Sotilaspojat olivat osa maanpuolustustyötä. Pojat toimivat kotirintamalla mm. lähetteinä,vartioina, ilmatähystyksessä ja keräystehtävissä ja vapauttivat näin miehiä rintamalle. Syyskuussa 1944 solmitun rauhansopimuksen ehtojen mukaisesti sotilaalliset ja sotilaallisluontoiset järjestöt tuli lakkauttaa, jolloin myös Sotilaspojat lakkautettiin.

Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että lähtökohtaisesti erilaisten laattojen ja muistomerkkien tulisi liittyä paikkaan, johon ne sijoitetaan. Maakuntamuseo kehottaakin vielä hankkeen aloitteentekijää tutkimaan ja perustelemaan muistokivelle  ehdotettua sijoituspaikkaa. Onko saatavilla tutkimustietoa esimerkiksi siitä, missä paikassa tarkalleen tehtiin Sotilaspoikien nimeämispäätös vuonna 1941 tai toimiko päätöksen pontimena mahdollisesti jonkun merkittävän henkilön, jossain tietyssä paikassa pitämä puhe? Ensisijaiseksi sijoituspaikaksi on esitetty Finlaysonin puistoa, jolla ilmeisesti tarkoitetaan Finlaysonin palatsia ympäröivää Wilhelm von Nottbeckin puistoa. Paikka lienee valittu, koska muistokiveä suunnitteleva Pirkka-Hämeen Sotilaspoikien perinnekilta ry on perustettu huhtikuussa 1993 Finlaysonin palatsissa. Tämä voisi olla muistokiven sijoittamiselle hyväksyttävä perustelu, mikäli historiatietoa Sotilaspoikien syntypaikasta ei ole säilynyt tai muistokiven pystyttäminen kyseiselle paikalle ei ole mahdollista.

Pirkanmaan maakuntamuseo haluaa myös tuoda esiin, että molemmat sijoituspaikoiksi esitetyt puistot, Wilhelm von Nottbeckin puisto ja Tuomiokirkon puisto, ovat valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä, jotka ovat herkkiä muutoksille ja joiden merkittäviä arvotekijöitä ovat rakennusten lisäksi puistohistoria ja -sommitelma. Puistojen muotoillussa, käytävissä ja istutuksissa on nähtävissä viitteitä alkuperäisistä puistosuunnitelmista sekä niihin huolellisesti sopeutetuista myöhemmistä muutoksista. Pienillä puistoalueilla sijaitsee jo nyt useampia muistomerkkejä. Puistosuunnittelun ammattilaisen tulisi punnita, voidaanko niiden lisäksi enää sijoittaa uusia. Uuden muistomerkin tarkempi sijoituspaikka tulisi harkita huolellisesti ja valita puiston ilmeeseen ja hoitoon sopivaksi.

Wilhelm von Nottbeckin puistossa tulee huomioida, että alueella on voimassa vuonna 2002 hyväksytty asemakaava (nro 7839), jossa puisto on suojeltu merkinnällä VP-1: puisto, jossa ympäristö säilytetään. Puustolle, muille puiston rakenteille sekä Kotkankallion muistomerkille on osoitettu kullekin omat suojelumerkinnät ja -määräykset. Sen sijaan Tuomiokirkon puistossa on voimassa vuonna 1984 vahvistettu asemakaava, joka ei ole puiston kulttuuriympäristöarvojen osalta ajan tasalla. Puisto onkin nyt mukana parhaillaan käynnissä olevassa Juhannuskylän asemakaavan muutoksessa, missä yhteydessä sen kulttuurihistorialliset arvot on tarkoitus suojella. Muistokiven mahdollinen sijoittaminen johonkin Tampereen keskustan arvopuistoon ei saa heikentää kyseisen puiston suojeltuja elementtejä, eikä olla ristiriidassa suojelumääräysten kanssa. 

Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta muistomerkin sijoituspaikan valinnassa on syytä ottaa huomioon, että Wilhelm von Nottbeckin puiston alueella, nykyisen Finlaysonin palatsin kohdalla ja sen luoteispuolella on sijainnut vuosina 1775–1785 toiminut kruununpolttimo pihoineen ja ulkorakennuksineen. Siten maata kaivettaessa alueelta saattaa löytyä tähän teollisuuslaitokseen liittyviä jäännöksiä tai muinaismuistolain tarkoittamia muinaisesineitä. Jos muistomerkin perustustöiden yhteydessä tavataan esimerkiksi nokista maata, kiveystä, kivi- tai tiilimuurausta, lahonnutta puuta tai arviolta yli 100 vuotta vanhoja esineitä, tulee työt kyseiseltä kohdalta keskeyttää ja ilmoittaa asiasta välittömästi Pirkanmaan maakuntamuseoon muinaismuistolain mukaisesti (MML 14 ja 16 §). Kaivutöiden suorittamisesta voi tarvittaessa neuvotella etukäteen Pirkanmaan maakuntamuseon arkeologin kanssa (lisätiedot: tutkija Vadim Adel, puh. 0408004872, s-posti vadim.adel@tampere.fi). Tuomiokirkon puistoon suunnitellusta sijainnista maakuntamuseolla ei ole arkeologisen kulttuuriperinnön osalta huomautettavaa.

Muistomerkki on käsittelemätöntä harmaata graniittia ja tekstialueen muodostaa hiottu musta laatta ja pohjakivenä on myös hiottu mustaksi. Tekstit ovat antikvalla kullattuna kaiverruksena. Muistomerkki on tasapainoinen kokonaisuus, mutta sen soveltuvuus ympäristöönsä voidaan ratkaista vasta kun tarkka sijoituspaikka on tiedossa. Muistokiven mahdollisen sijoituspaikan määrittelemiseksi olisi suositeltavaa järjestää katselmus, johon osallistuvat asiantuntijat Tampereen kaupungin viheralueet ja hulevedet -yksiköstä, puiston hoidosta vastaavasta Tampereen Infrasta ja Pirkanmaan maakuntamuseosta.

Tämä alueellisen vastuumuseon lausunto voidaan liittää muistokiven tulevaa lupahakemusta koskevaan aineistoon. Lisäksi pyydetään lähettämään lupa-aineisto tiedoksi Pirkanmaan maakuntamuseoon.

 Pirkanmaan maakuntamuseolle on toimitettu tiedoksi ja kommentointia varten Pirkka-Hämeen Sotilaspoikien perinnekilta ry laatima Sotilaspoikien muistokiven alustava suunnitelma. Siihen liittyvän sähköpostikirjeen (29.8.2025) mukaan yhdistys haluaisi pystyttää sotilaspojille muistokiven nk. Finlaysonin puistoon. Vaihtoehtoisena paikkana mainitaan Tampereen Tuomiokirkon puisto, jonne ollaan Pirkanmaan Lottaperinnne ry:n hankkeena sijoittamassa Lotta Svärd -muistomerkkiä. Alueellinen vastuumuseo toteaa asiassa seuraavaa.Muistomerkin Sotilaspojat 1928-1944 teksti viittaa sojeluskuntien poikatoimintaan, joka alkoi jo 1920-luvulla, mutta se organisoitiin virallisemmin vuonna 1928 suojeluskunta-asetuksessa. Toiminta valmisti poikia maanpuolustukseen leikin, urheilun ja maastoharjoitusten avulla. Jatkosodan aikaan vuonna 1941 suojeluskuntien poikaorganisaatio nimettiin neutraalimmin Sotilaspojiksi. Sotilaspojat olivat osa maanpuolustustyötä. Pojat toimivat kotirintamalla mm. lähetteinä,vartioina, ilmatähystyksessä ja keräystehtävissä ja vapauttivat näin miehiä rintamalle. Syyskuussa 1944 solmitun rauhansopimuksen ehtojen mukaisesti sotilaalliset ja sotilaallisluontoiset järjestöt tuli lakkauttaa, jolloin myös Sotilaspojat lakkautettiin.Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että lähtökohtaisesti erilaisten laattojen ja muistomerkkien tulisi liittyä paikkaan, johon ne sijoitetaan. Maakuntamuseo kehottaakin vielä hankkeen aloitteentekijää tutkimaan ja perustelemaan muistokivelle  ehdotettua sijoituspaikkaa. Onko saatavilla tutkimustietoa esimerkiksi siitä, missä paikassa tarkalleen tehtiin Sotilaspoikien nimeämispäätös vuonna 1941 tai toimiko päätöksen pontimena mahdollisesti jonkun merkittävän henkilön, jossain tietyssä paikassa pitämä puhe? Ensisijaiseksi sijoituspaikaksi on esitetty Finlaysonin puistoa, jolla ilmeisesti tarkoitetaan Finlaysonin palatsia ympäröivää Wilhelm von Nottbeckin puistoa. Paikka lienee valittu, koska muistokiveä suunnitteleva Pirkka-Hämeen Sotilaspoikien perinnekilta ry on perustettu huhtikuussa 1993 Finlaysonin palatsissa. Tämä voisi olla muistokiven sijoittamiselle hyväksyttävä perustelu, mikäli historiatietoa Sotilaspoikien syntypaikasta ei ole säilynyt tai muistokiven pystyttäminen kyseiselle paikalle ei ole mahdollista.Pirkanmaan maakuntamuseo haluaa myös tuoda esiin, että molemmat sijoituspaikoiksi esitetyt puistot, Wilhelm von Nottbeckin puisto ja Tuomiokirkon puisto, ovat valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä, jotka ovat herkkiä muutoksille ja joiden merkittäviä arvotekijöitä ovat rakennusten lisäksi puistohistoria ja -sommitelma. Puistojen muotoillussa, käytävissä ja istutuksissa on nähtävissä viitteitä alkuperäisistä puistosuunnitelmista sekä niihin huolellisesti sopeutetuista myöhemmistä muutoksista. Pienillä puistoalueilla sijaitsee jo nyt useampia muistomerkkejä. Puistosuunnittelun ammattilaisen tulisi punnita, voidaanko niiden lisäksi enää sijoittaa uusia. Uuden muistomerkin tarkempi sijoituspaikka tulisi harkita huolellisesti ja valita puiston ilmeeseen ja hoitoon sopivaksi.Wilhelm von Nottbeckin puistossa tulee huomioida, että alueella on voimassa vuonna 2002 hyväksytty asemakaava (nro 7839), jossa puisto on suojeltu merkinnällä VP-1: puisto, jossa ympäristö säilytetään. Puustolle, muille puiston rakenteille sekä Kotkankallion muistomerkille on osoitettu kullekin omat suojelumerkinnät ja -määräykset. Sen sijaan Tuomiokirkon puistossa on voimassa vuonna 1984 vahvistettu asemakaava, joka ei ole puiston kulttuuriympäristöarvojen osalta ajan tasalla. Puisto onkin nyt mukana parhaillaan käynnissä olevassa Juhannuskylän asemakaavan muutoksessa, missä yhteydessä sen kulttuurihistorialliset arvot on tarkoitus suojella. Muistokiven mahdollinen sijoittaminen johonkin Tampereen keskustan arvopuistoon ei saa heikentää kyseisen puiston suojeltuja elementtejä, eikä olla ristiriidassa suojelumääräysten kanssa. Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta muistomerkin sijoituspaikan valinnassa on syytä ottaa huomioon, että Wilhelm von Nottbeckin puiston alueella, nykyisen Finlaysonin palatsin kohdalla ja sen luoteispuolella on sijainnut vuosina 1775–1785 toiminut kruununpolttimo pihoineen ja ulkorakennuksineen. Siten maata kaivettaessa alueelta saattaa löytyä tähän teollisuuslaitokseen liittyviä jäännöksiä tai muinaismuistolain tarkoittamia muinaisesineitä. Jos muistomerkin perustustöiden yhteydessä tavataan esimerkiksi nokista maata, kiveystä, kivi- tai tiilimuurausta, lahonnutta puuta tai arviolta yli 100 vuotta vanhoja esineitä, tulee työt kyseiseltä kohdalta keskeyttää ja ilmoittaa asiasta välittömästi Pirkanmaan maakuntamuseoon muinaismuistolain mukaisesti (MML 14 ja 16 §). Kaivutöiden suorittamisesta voi tarvittaessa neuvotella etukäteen Pirkanmaan maakuntamuseon arkeologin kanssa (lisätiedot: tutkija Vadim Adel, puh. 0408004872, s-posti vadim.adel@tampere.fi). Tuomiokirkon puistoon suunnitellusta sijainnista maakuntamuseolla ei ole arkeologisen kulttuuriperinnön osalta huomautettavaa.Muistomerkki on käsittelemätöntä harmaata graniittia ja tekstialueen muodostaa hiottu musta laatta ja pohjakivenä on myös hiottu mustaksi. Tekstit ovat antikvalla kullattuna kaiverruksena. Muistomerkki on tasapainoinen kokonaisuus, mutta sen soveltuvuus ympäristöönsä voidaan ratkaista vasta kun tarkka sijoituspaikka on tiedossa. Muistokiven mahdollisen sijoituspaikan määrittelemiseksi olisi suositeltavaa järjestää katselmus, johon osallistuvat asiantuntijat Tampereen kaupungin viheralueet ja hulevedet -yksiköstä, puiston hoidosta vastaavasta Tampereen Infrasta ja Pirkanmaan maakuntamuseosta.Tämä alueellisen vastuumuseon lausunto voidaan liittää muistokiven tulevaa lupahakemusta koskevaan aineistoon. Lisäksi pyydetään lähettämään lupa-aineisto tiedoksi Pirkanmaan maakuntamuseoon.