Vuorela on osa Isonmäen rinteeseen syntynyttä mäkitupa-asutusta 1900-luvun vaihteesta.

Rakennushistoriallinen

Historiallinen x

Maisemallinen x

KULTTUURIHISTORIALLINEN ARVO

Maisemallinen/historiallinen

Päärakennus on rakennettu 1900-luvun ensimmäisen vuosikymmenen lopulla. Aluksi nurkkakiville tehty perustusta on vahvistettu yhtenäisellä betonianturalla. Lyhytnurkkainen hirsirakennuksen seinät ovat olleet päreillä vuoratut. Nykyinen, erilevyisistä pystylaudoista ja peiterimoin varustettu ulkovuoraus on tehty 1940-luvulla. Sotien jälkeen vanhat 6-ruutuiset korvattiin 2- ja 3- ruutuisilla ikkunoilla. Vuonna 2000 vanha rankorakenteinen ja laudoituksella vuorattu umpikuisti korvattiin uudella kuistilla. Nykyinen harkkoperusteisessa ja eristetyssä kuistissa olevien ikkunoiden jako noudattelee rungon ikkunoita. Kuistin suunnitteli rakennusarkkitehti Juhani E. Järvinen. Samalla eteistä vastapäätä sijainnut pieni kammari muutettiin wc:ksi.

Nurkkakiville tehty satulakattoinen ulkorakennus (2) on osittain rankorakenteinen ja pystylaudoin vuorattu. Länsipääty on tehty pääosin kuorituista haaparungoista koirankaulasalvoksin. Yhteen runkoon on raaputettu M.W. 1(?)k 4p 1914

Pieni harjakattoinen sauna (3) on tehty tontilta sotien jälkeen puretun navetan hirsistä. Perustuksena ovat nurkkakivet ja ulkoverhoilu on pystylautaa peiterimoin. Väri on ollut vaaleanpunainen, valkoisin listoin. Puretun navetan kohdalle tehtiin harjakattoinen maakellari (4). Toinen nurkkakiville rakennettu pulpettikattoinen ja rankorakenteinen ulkorakennus on vuorattu punaisiksi maalatuin pystylaudoin (5). Uusi saunarakennus 6) rakennettiin 1980-luvulla. Navetan purkamisen aikoihin purettiin myös savusauna ja keittokota.

Vuorela on lohkottu Koivistosta ja Yli-Anttilasta vuonna 1922. Mäkitupalainen Juho Vuorinen lunasti noin 600 neliötä käsittävän tontin ja sille rakentamansa rakennukset omikseen. Juho Vuorinen perheineen oli tullut Puutikkalaan vuonna 1907. Vuokratontti löytyi kivisen Isonmäen kupeesta, olihan Vuorinen ammatiltaan seppä ja heidän palveluksilleen oli käyttöä maanomistajilla. Asuinrakennuksen lisäksi tontille rakennettiin pieni navetta, jossa oli parhaimmillaan kaksi lehmää. Muiden ulkorakennusten lisäksi tontilla oli paja, nykyisen grillikatoksen kohdalla. Juho Vuorinen kuoli 1935 ja hänen jälkeen seppänä jatkoi poikansa Otto Vuorinen aina 1950-luvulle.

Pihassa on 1980-luvulla rakennettu hirsimökki ja grillikatos. Peltomaisema on säilynyt hyvin vuosisadan vaihteen asussa. Naapurissa on ns. Vesslinin mökki ja ulkorakennukset ovat 1900-luvun alkupuolen asussa. Länsipuolen avoin pelto- ja niitty- maisema on kasvanut umpeen.

Maakuntakaava

Kiinteistörekisteri ja asiakirjat, Pirkanmaan-Satakunnan maanmittaustoimisto, Tampere

Puutikkalan isojako- ja uusjakokartat (1795 ja 1915), Hämeen maanmittauslaitoksen arkisto, Hämeenlinna