Ikaalisten kaupunki ja Kyrösjärven kalatalousalue hakevat Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolta vesilain mukaista lupaa kalatien rakentamiseen Kovesjoen Koveskoskeen (Kovelahdenkoskeen). Hankealue sijaitsee Kovelahden kylässä Ikaalisten kaupungissa, noin 19 km kaupungista luoteeseen. Koskessa on voimalaitospato, joka muodostaa vaellusesteen kalojen nousulle Kyrösjärvestä Kovesjoen vesistöalueelle. Padolle ja vesivoiman hyödyntämiselle on Turun ja Porin läänin ynnä Ahvenanmaan kuvernöörin lupa vuodelta 1909. Kalatiehankkeen tavoitteena on avata kaloille vaellusyhteys Kyrösjärven ja Kovesjoen vesistöalueen välille. Kovelahdenkosken padon kalatie on osa Kovesjoen kalataloudellista kunnostussuunnittelua. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto pyytää Pirkanmaan maakuntamuseon lausuntoa hakemuksesta. Maakuntamuseo toteaa asiasta seuraavaa.
Kovelahdenkoski sijaitsee maakunnallisesti arvokkaan Kovelahden kulttuurimaiseman välittömässä läheisyydessä. Hankkeella saattaa olla maisemallisia vaikutuksia em. arvoalueeseen. Hankkeen yleissuunnitelman mukaan ensimmäiset vesivoimaa hyödyntäneet myllyt on rakennettu Kovesjoen vesistöalueelle jo satoja vuosia sitten. Virtapaikoilla on lisäksi havaittavissa uittoperkausten jälkiä. Kovelahdenkoskessa oleva pato on vanha rakenne, jolla on mahdollisia historiallisia arvoja. Rakennetta ei ole kuitenkaan inventoitu eikä sitä ole suojeltu. Pato on rakennettu kivipaasista, jotka on sovitettu olemassa olevaan kalliokynnykseen. Padossa on olemassa neljä juoksutusluukkua, jotka on suljettavissa neulaparruilla. Patoa on vahvistettu viime vuosina molemmilta reunoilta betonilla ja toisen suuremman aukon pieliä on vahvistettu ja tiivistetty betonilla.
Historiallisen kartta-aineiston perusteella 1800-luvulla Kovelahdenkoskessa oli kaksi vesimyllyä. Vuoden 1909 luvassa mainitaan paikalla jo silloin ollut mylly- ja sahalaitos, johon liittyi pato, vesiruuhi ja -kanava. Asiakirjassa mainitaan lisäksi uittotoiminta. Tämän vuoksi voidaan pitää mahdollisena, että hakemuksessa mainitun kivipadon lisäksi hankealueelta löytyisi jäännöksiä vanhemmista mylly- ja sahatoiminnan vaiheista. Vanhojen vesimyllyjen ja -sahojen jäännökset sekä niihin liittyvät pato- ja uomarakenteet ovat muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. Mikäli lähteiden perusteella tiedetään, että koski on toiminut tärkeänä myllypaikkana jopa satoja vuosia, voidaan paikka katsoa muinaisjäännökseksi, vaikka näkyvät rakenteet olisivat suhteellisen nuoria. Myös uittoon liittyneiden rakenteiden jäännöksillä voi olla merkitystä arkeologisina kulttuuriperintökohteina.
Mahdollisten muinaismuistolain rauhoituksen piiriin kuuluvien tai muiden arkeologisten jäännösten sekä muun kulttuuriympäristön huomioonottaminen hankkeessa edellyttää asianmukaisten kulttuuriympäristöä koskevien selvitysten tekemistä ennen hankesuunnitelmien hyväksymistä. Selvitysten tulee käsittää arkeologinen kulttuuriperintö sekä patoalueen rakennettu ympäristö. Arkeologisessa inventoinnissa tulee noudattaa Suomen arkeologisten kenttätöiden laatuohjeita ja muita Museoviraston ohjeita. Lisätietoja inventoinnin tilaamisesta ja suorittamisesta saa maakuntamuseolta. Maakuntamuseo voi ottaa kantaa vesitalouslupahakemukseen vasta inventoinnin valmistumisen jälkeen.
Ikaalisten kaupunki ja Kyrösjärven kalatalousalue hakevat Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolta vesilain mukaista lupaa kalatien rakentamiseen Kovesjoen Koveskoskeen (Kovelahdenkoskeen). Hankealue sijaitsee Kovelahden kylässä Ikaalisten kaupungissa, noin 19 km kaupungista luoteeseen. Koskessa on voimalaitospato, joka muodostaa vaellusesteen kalojen nousulle Kyrösjärvestä Kovesjoen vesistöalueelle. Padolle ja vesivoiman hyödyntämiselle on Turun ja Porin läänin ynnä Ahvenanmaan kuvernöörin lupa vuodelta 1909. Kalatiehankkeen tavoitteena on avata kaloille vaellusyhteys Kyrösjärven ja Kovesjoen vesistöalueen välille. Kovelahdenkosken padon kalatie on osa Kovesjoen kalataloudellista kunnostussuunnittelua. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto pyytää Pirkanmaan maakuntamuseon lausuntoa hakemuksesta. Maakuntamuseo toteaa asiasta seuraavaa.
Kovelahdenkoski sijaitsee maakunnallisesti arvokkaan Kovelahden kulttuurimaiseman välittömässä läheisyydessä. Hankkeella saattaa olla maisemallisia vaikutuksia em. arvoalueeseen. Hankkeen yleissuunnitelman mukaan ensimmäiset vesivoimaa hyödyntäneet myllyt on rakennettu Kovesjoen vesistöalueelle jo satoja vuosia sitten. Virtapaikoilla on lisäksi havaittavissa uittoperkausten jälkiä. Kovelahdenkoskessa oleva pato on vanha rakenne, jolla on mahdollisia historiallisia arvoja. Rakennetta ei ole kuitenkaan inventoitu eikä sitä ole suojeltu. Pato on rakennettu kivipaasista, jotka on sovitettu olemassa olevaan kalliokynnykseen. Padossa on olemassa neljä juoksutusluukkua, jotka on suljettavissa neulaparruilla. Patoa on vahvistettu viime vuosina molemmilta reunoilta betonilla ja toisen suuremman aukon pieliä on vahvistettu ja tiivistetty betonilla.
Historiallisen kartta-aineiston perusteella 1800-luvulla Kovelahdenkoskessa oli kaksi vesimyllyä. Vuoden 1909 luvassa mainitaan paikalla jo silloin ollut mylly- ja sahalaitos, johon liittyi pato, vesiruuhi ja -kanava. Asiakirjassa mainitaan lisäksi uittotoiminta. Tämän vuoksi voidaan pitää mahdollisena, että hakemuksessa mainitun kivipadon lisäksi hankealueelta löytyisi jäännöksiä vanhemmista mylly- ja sahatoiminnan vaiheista. Vanhojen vesimyllyjen ja -sahojen jäännökset sekä niihin liittyvät pato- ja uomarakenteet ovat muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. Mikäli lähteiden perusteella tiedetään, että koski on toiminut tärkeänä myllypaikkana jopa satoja vuosia, voidaan paikka katsoa muinaisjäännökseksi, vaikka näkyvät rakenteet olisivat suhteellisen nuoria. Myös uittoon liittyneiden rakenteiden jäännöksillä voi olla merkitystä arkeologisina kulttuuriperintökohteina.
Mahdollisten muinaismuistolain rauhoituksen piiriin kuuluvien tai muiden arkeologisten jäännösten sekä muun kulttuuriympäristön huomioonottaminen hankkeessa edellyttää asianmukaisten kulttuuriympäristöä koskevien selvitysten tekemistä ennen hankesuunnitelmien hyväksymistä. Selvitysten tulee käsittää arkeologinen kulttuuriperintö sekä patoalueen rakennettu ympäristö. Arkeologisessa inventoinnissa tulee noudattaa Suomen arkeologisten kenttätöiden laatuohjeita ja muita Museoviraston ohjeita. Lisätietoja inventoinnin tilaamisesta ja suorittamisesta saa maakuntamuseolta. Maakuntamuseo voi ottaa kantaa vesitalouslupahakemukseen vasta inventoinnin valmistumisen jälkeen.