Tutkimushanke Kaangasala, Sahalahti-Kuhmalahti siirtoviemärilinjan arkeologinen inventointi
Takaisin Näytä Paikkatietoikkunan kartallaPerustiedot
-
Kunta:Kangasala
Nimi:Kaangasala, Sahalahti-Kuhmalahti siirtoviemärilinjan arkeologinen inventointiHankkeen tyyppi:Arkeologinen inventointi
Hankkeen lyhyt kuvaus:Kangasalan Sahalahti-Kuhmalahti –siirtoviemärihankkeen linjalta etsittiin ennestään tuntemattomia jatarkastettiin ennestään tunnettuja muinaisjäännöskohteita. Myös historiallisten karttojen avulla
paikannettuja keskiaikaisia /historiallisen ajan kylänpaikkoja käytiin läpi. Uusia kiinteitä muinaisjäännöksiä
ei löytynyt, mutta inventoinnissa tehtiin useita havaintoja historiallisen ajan kivirakenteista (latomukset,
aidat, muurit, peltorauniot) ja historiallisen ajan maarakenteista (kummut), jotka liittyvät todennäköisesti
resenttiin ihmistoimintaan. Moltsian keskiaikaisen kylänpaikan lähistöltä tehtiin mm. 1600-luvun
rahalöytöjä, jotka auttavat rajaamaan kohdetta. Moltsian kylätonttia ehdotetaan merkittäväksi
muinaisjäännösrekisteriin. Kansallismuseon kokoelmiin luetteloitiin myös irtolöytönä talteen saadut
kuolainten puolikkaat, joille on vastineita Helsingin Vanhankaupungin 1500-1600-luvun kontekstista.
Typologisesti kuolaimet ovat noin 1500-luvun muotoa.
Vastuutaho/vastuuhenkilö:Pirkanmaan maakuntamuseoHankkeen alkupvm:23.09.2014Hankkeen loppupvm:03.10.2014
Tekstitiedot
-
Johdanto:Pirkanmaan maakuntamuseo suoritti arkeologisen inventoinnin Kangasalan Kuhmalahden ja Sahalahden
välisen siirtoviemärin linjalla.Viemärilinja kulkee osittain maakunnallisesti arvokkaissa Kuhmalahden kirkonseudun
ja Korpiniemen-Moltsian kulttuurimaisemissa. Linjan läheisyydestä tunnetaan kolme kiinteää
muinaisjäännöstä (Laurilan kivikautinen asuinpaikka MJR 730010010, Holtanojan kivikautinen
asuinpaikka MJR 730010011 ja Iso-Pennon historiallinen kylänpaikka MJR 1000014553) sekä neljä
irtolöytökohdetta (Seppälä MJR 1000007992, Eskola, Markkula MJR 1000007995 ja Lehtola MJR
1000007991), joista on saatu kivikauden asutukseen viittaavaa esineistöä.
Inventoinnissa koekuopitettiin Laurilan ja Holtanojan kivikautisten asuinpaikkojen lähistöllä
kulkeva linjaus. Lisäksi linjalta ja sen tuntumasta etsittiin ennestään tuntemattomia kiinteitä
muinaisjäännöksiä sekä merkkejä esihistoriallisesta ja historiallisesta ihmistoiminnasta.
Hankealue:Tutkimusalue on noin 16 kilometriä pitkä linja Kangasalan Sahalahden ja Kuhmalahden välillä. Linja kulkee pääosin viljelykäytössä olevilla pelloilla ja osittain metsissä Kuhmalahdentien(tienumero 325) pohjoispuolella. Linja alkaa Höllinvuoren itäpuolelta muuntamon
pohjoispuolelta ja kiertää Höllinvuoren sen pohjoispuolelta palaten Kuhmalahdentien
vierustalle. Seuraavan kahden kilometrin matkan linja seuraa Kuhmalahdentietä ennen
pohjoiseen kääntymistä. Linja kulkee Moltsian kylän länsipuolelta peltojen läpi kohti Kiviahoa,
jonka kylä kouluineen kierretään länsipuolisia peltoja pitkin. Tämän jälkeen linja jatkaa Haapasaarentien
suuntaisena kohti Noksioista ja kääntyy itään Noksioislahden ja Pohjanlahden välistä. Linja
kääntyy pian koilliseen kohti Vierikanlahtea. Vierikan tilan pohjoispuolella linja kulkee jälleen tien
(Kivisalmentie) vierellä. Linja seuraa Kivisalmentietä Kuhmalahden kirkonkylälle asti, jossa se
päättyy paloaseman tienoille, ennen Iso-Pennon historiallista kylänpaikkaa.
Aikaisemmat hankkeet:1998 U. Lähdesmäki/PMM, inventointi2007, T. Jussila/Mikroliitti oy, inventointi
2007 J. Seppä/MV, inventointi
2009 U.Köngäs/MV, inventointi
2011 T. Jussila et al./Mikroliitti oy, inventointi
Menetelmät:Inventointialueelta selvitettiin vanhojen kylänpaikkojen ja tielinjojen sijaintia vanhojen karttojenavulla. Myös maaperäkarttoihin tutustuttiin. Siirtoviemärin linja oli merkitty maastoon tolpilla
ennen kenttätyön aloittamista, ja inventoinnin kanssa samanaikaisesti linjalla suoritettiin
maaperätutkimuksia. Tutkimusalue käytiin läpi systemaattisesti normaaleja
inventointikäytäntöjä noudattaen. Maan pinnalle näkyviä rakenteita havainnoitiin
silmämääräisesti, minkä lisäksi maaperää tutkittiin kairaamalla ja otollisimmille aluille tehtiin noin
50 x 50 cm kokoisia koekuoppia tai lapionpiston levyisiä koepistoja. Kaikki peltoalueet käveltiin läpi
ja niitä käännettiin paikoin lapiolla peltomullan seassa mahdollisesti olevien esineiden
löytämiseksi. Myös näkyvissä olleiden ojien reunoja ja tuulenkaatojen juurakoita tarkistettiin.
Tulokset:Tehtiin havaintoja historiallisen ajan kivirakenteista, jotka ovat pääasiassahistoriallisen ajan peltoraunioita, eikä niitä voi pitää muinaisjäännöksinä. Uusia muinaisjäännöksiä
ei paikallistettu, mutta löytöjen perusteella Moltsian keskiaikaista/historiallista kylänpaikkaa
ehdotetaan merkittäväksi muinaisjäännösrekisteriin.
Moltsian kylänpaikasta noin 350 metrin päästä saatiin talteen irtolöytönä noin 1500-luvun kuolainten puolikas (KM 40287: 1). Lisäksi havaittiin epämääräisiä kvartseja muinaisen rantatason lähettyviltä.
Yhteenveto:Inventoinnissa tarkastettiin Sahalahti-Kuhmalahden välille suunnitellun siirtoviemärin noin 16 kmpitkä linjaus. Koko linja käytiin systemaattisesti läpi. Alueeseen kuului vanhojen löytöpaikkojen
ympäristtöjä, historiallisen ajan kartoista paikannettuja kylänpaikkoja sekä muinaisia rantatasoja,
jotka ovat potentiaalisia kivikautista asutusta ajatellen.
Inventoinnissa tehtiin havaintoja historiallisen ajan kivirakenteista, jotka ovat pääasiassa
historiallisen ajan peltoraunioita, eikä niitä voi pitää muinaisjäännöksinä. Uusia muinaisjäännöksiä
ei paikallistettu, mutta löytöjen perusteella Moltsian keskiaikaista/historiallista kylänpaikkaa
ehdotetaan merkittäväksi muinaisjäännösrekisteriin.
Moltsian kylänpaikasta noin 350 metrin
päästä saatiin talteen irtolöytönä noin 1500-luvun kuolainten puolikas, joka luetteloitiin KMkokoelmiin
(KM 40287: 1). Lisäksi havaittiin epämääräisiä kvartseja muinaisen rantatason
lähettyviltä (ks. luku 5.7). Koska havainnointiolosuhteet olivat inventoidessa heikot, kohdetta
suositellaan tarkastettavaksi uudelleen toiste.
Lähteet:Elektroniset lähteetArkistolaitoksen digitoitu kartta-aineisto: http://digi.narc.fi/digi/
GTK:n digitaalinen aineisto, maaperäkartat: http://geomaps2.gtk.fi/geo/
Niukkanen, M. & Heikkinen, M. Kurkistuksia Helsingin kujille: www.nba.fi/helsinginarkeologiaa/
Portable Antiquities Scheme: http://finds.org.uk/database/
Painetut lähteet
Clark, J. (ed). 2004. The Medieval Horse and Its Equipment, c.1150-c.1450. Museum of London. The Boydell
Press, Woolbridge.
Harris, R. 1983. A Guidebook of Russian Coins 1725 to 1982. Vriezenveen.
Jutikkala, E. 1949b. Pelto, niitty ja metsä. Längelmäveden seudun historia I. Oriveden historia I: 197-255.
Forssan kirjapaino Oy, Forssa.
Jutikkala E. 1949a. Maanomistus ja väestöryhmät. Längelmäveden seudun historia I. Oriveden historia I:
256-318. Forssan kirjapaino Oy, Forssa.
Mäntylä, J. 2004. Sarsan maisema mullistui yhdessä yössä. Tiede-lehti 4/2004.
Niukkanen, M. 2009. Historiallisen ajan kiinteät muinaisjäännökset. Tunnistaminen ja suojelu.
Museoviraston rakennushistorian osaston oppaita ja ohjeita 3.
Ojanen, E. 1992. Kuhmalahden seurakunnan historia. Kangasala
Raitio, R. 2001. Maatalouspitäjästä Suomen teollistuneimmaksi kunnaksi. Sahalahden historia
III 1869-1999. Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä.
Virkkala, K. 1949. Längelmäveden seudun synty. Längelmäveden seudun historia I. Oriveden historia I.
Forssan kirjapaino Oy, Forssa.
Painamattomat lähteet
Arkkitehtitoimisto Eija Teivas 2006: Kuhmalahti, kulttuuriympäristöselvitys. Kuhmalahden kunta.
Pirkanmaan maakuntamuseon arkisto.
Historiallisten kylätonttien sijainti Pirkanmaan taajama-alueilla. Pirkanmaan maakuntakaava 2040.
Pirkanmaan liitto 5.9.2014
Jussila, T. 2007. Kuhmalahti. Rantaosayleiskaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2007. Työvaihe 1.
Inventointiraportti, Mikroliitti Oy. Pirkamaan maakuntamuseon arkisto.
Jussila, T., Sepänmaa, T., Poutiainen, H. & Rostedt, T. 2011. Kangasala Sahalahti muinaisjäännösinventointi
2011. Mikroliitti Oy. Pirkanmaan maakuntamuseon arkisto.
Köngäs, U. 2009. Kuhmalahti. Kirkonkylän keskustan asemakaava-alueen arkeologinen inventointi.
Museoviraston keskusarkisto
Lähdesmäki, U. 1998. Sahalahti. Arkeologinen perusinventointi 1997. Tampereen museot. Pirkanmaan
maakuntamuseon arkisto.
Seppä, J. 2007. Kuhmalahti, Arkeologinen osainventointi. Kirkonkylän asemakaava ja
Pohjan kansakoulun ympäristö. Museoviraston keskusarkisto.
Tiusanen, P. 2006. Sahalahti. Maisemaselvitys ja rakennusinventointi. Rakennuskulttuurityö Kivikenkä.
Kangasalan kaupunki.
Tomanterä, L. 2008. Maasta museoon – Arkeologisten materiaalien vaurioituminen maaperässä ja käsittely kentällä. Suomen Kansallismuseon konservointilaitos.
Löydöt:1500-luvun kuolainten puolikas (KM 40287: 1)Epämääräisiä kvartseja muinaisen rantatason lähettyviltä.
Arkeologiset kohteet
-
Tunnuskuva Kunta Vanha kunta Nimi Kylä Kaupunginosa Muinaisjäännöstunnus Muinaisjäännöstyyppi Laji Ajoitus Avaa Kangasala
Kuhmalahti
Iso-Pento (Isopendo) 1000014553 asuinpaikat
muu kulttuuriperintökohde historiallinen
Avaa Kangasala
Moltsia 2 kivirakenteet
muu kohde historiallinen
Avaa Kangasala
Kuhmalahti
Perkiö Kivisalmi
1000009332 työ- ja valmistuspaikat
kiinteä muinaisjäännös esihistoriallinen?
Avaa Kangasala
Sahalahti
Korpiniemen kylätontti 1000024368 asuinpaikat
muu kulttuuriperintökohde historiallinen
Avaa Kangasala
Sahalahti
Moltsian kylätontti 1000048823 asuinpaikat
muu kulttuuriperintökohde historiallinen
Avaa Kangasala
Laurila Korpiniemi
730010010 asuinpaikat
kiinteä muinaisjäännös kivikautinen
Avaa Kangasala
Holtanoja Haapaniemi
730010011 asuinpaikat
kiinteä muinaisjäännös kivikautinen