Puukirkko, sisäviisteinen ristikirkko. Ikaalisten Fredrika Sofian kirkko vuodelta 1801 kuuluu kauppalan vanhimpaan rakennuskantaan ja juuri kirkon ympäristössä on säilynyt Ikaalisten ainoa laajempi, vanhaa rakennuskantaa sisältävä kokonaisuus. Puukirkko on muodoltaan erivartinen ja sisäviisteinen ristikirkko. Pääsakara on huomattavasti poikkivartta pidempi.

Sisäkate on puuholvattu, ristikeskuksessa on valoaukko. Alttaritaulun ”Kristuksen kirkastuminen” on maalannut Berndt Godenhjelm 1874. Saarnatuoli on 1700-luvulta.

Arkkitehti G. Th. Chiewitzin suunnittelema kellotapuli on rakennettu 1861. Kirkkomaan kiertävä kivimuuri on vuodelta 1824. Sitä on laajennettu 1876. Kirkon vieressä oleva hirsinen lainajyvästön makasiini vuodelta 1857 on sisustettu kotiseutumuseoksi. Entinen kirkkoherranpappilan puinen päärakennus on vuodelta 1845.

(Lähde: kyppi.fi)

Kirkko uusittiin 1859-1860. Ikaalinen tunnetaan Lactis-nimisenä Hämeenkyrön kappelina 1540-luvulta. Omaksi seurakunnaksi Ikaalinen erotettiin 1641. Ensimmäinen kirkko rakennettiin 1500-luvulla. Toinen kirkko valmistui 1640-luvulla ja se purettiin 1824.

Ikaalisten nykyinen, järjestyksessä kolmas puukirkko rakennettiin Salomon Köykän johdolla 1799-1801. Kirkon piirustukset tehtiin yli-intendentinvirastossa T. Wennbergin johdolla. Kirkossa suoritettiin korjaus 1859-1860 arkkitehti G. Th. Chiewitzin johdolla. Nykyinen lyhtyosa rakennettiin tällöin ristiharjan katteeksi. Kirkko peruskorjattiin 1933 Kauno S. Kallion johdolla.

(Lähde: kyppi.fi)

Arkkitehti G. Th. Chiewitzin suunnittelema kellotapuli on rakennettu 1861. Tapulin alaosa on kiveä, yläosa hirttä.

Kirkkomaan kiertävä kivimuuri on vuodelta 1824. Sitä on laajennettu 1876.

(lähde: Museovirasto, rakennusperintörekisteri, 18.3.2022)