Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitun kaavan valmisteluaineistosta. Asemakaavaa valmistellaan rinnakkain kahden muun Tampereen rautatieaseman ja henkilöratapihan ympäristöön sijoittuvan asemakaavan muutoksen (Asemakeskus I, nro 8640 sekä Ratapihankatu 43, 45 ja katualueita, nro 9020) kanssa. Pirkanmaan maakuntamuseo antaa kyseisistä hankkeista lausunnot diar. 511/2025 (Asemakeskus I) ja diar. 513/2025 (Ratapihankatu 43 ja 45). Tutustuttuaan sille toimitettuun aineistoon alueellinen vastuumuseo toteaa seuraavaa.

Pirkanmaan maakuntamuseo on antanut hankkeen osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta aikaisemman lausunnon diar. 1123/2024 (6.2.2025). Lausunnossaan maakuntamuseo toi ilmi kaavan lähivaikutusalueen valtakunnallisesti, maakunnallisesti ja paikallisesti arvokkaat rakennetun ympäristön ja maiseman arvoalueet ja -kohteet. Näiltä osin maakuntamuseo viittaa aikaisempaan lausuntoonsa. Lisäksi maakuntamuseo painotti, että kaavan rakennettuun ympäristöön, kaupunkikuvaan ja maisemaan kohdistuvien vaikutusten arvioinnin tulee olla huolellista ja analyyttistä.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä kaavakuvaus

OAS:ssa mainitaan, että suunnittelualeen pohjoispuolella sijaitsee valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö Tampereen rautatieasema ja veturitallit. Kaavan tavoitteiden joukossa todetaan, että hankkeen on määrä liittyä luontevasti ympäröivään kaupunkirakenteeseen sekä vahvistaa Tampereen ominaispiirteitä ja vetovoimaa. Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa, että tavoitteisiin on tarkoituksenmukaista lisätä myös rakennetun kulttuuriympäristön arvojen säilyttäminen. Tämä tulee huomioida myös kaavaselostuksessa tavoitteita käsiteltäessä.

Kaavakuvauksen kappaleessa 1.2.4 Rakennettu ympäristö on annettu tietoja suunnittelualueen ja lähivaikutusalueen rakennetusta ympäristöstä. Kappale vaikuttaa vielä keskeneräiseltä. Mainittujen kohteiden ja alueiden arvoluokituksia ei ole mainittu, ja tekstiä tulee tältä osin täydentää. Selvitysten joukossa tulee mainita Sorin asemakaavaa nro 9031 varten laadittu rakennetun kulttuuriympäristön selvitys Sorin alue, kulttuuriympäristö- ja kaupunkikuvaselvitys (Tundra-arkkitehdit LSV, 2025). Selvityksen tietoja tulee referoida kaavaselostukseen lähivaikutusalueen osalta.

Lailla ortodoksisesta kirkosta suojeltu sekä asemakaavalla suojeltu (sr-6) Tampereen ortodoksikirkko (Pyhien Aleksanteri Nevskin ja Nikolauksen kirkko) on huomioitu kaavaselostuksessa vain maininnan tasolla, vaikka sen kulttuurihistoriallinen, arkkitehtoninen ja kaupunkikuvallinen merkitys on huomattava, ja vaikka siihen kohdistuvat lähialueen voimakkaimmat kaupunkikuvalliset vaikutukset. Kirkko löytyy rakennetun ympäristön kohteena Siiri-tietokannasta ja sitä on käsitelty mm. teoksissa Tampereen kaupungin rakennuskulttuuri 1998 (Jaakola ja Leskinen) sekä Metso Voima Tuulensuu - Tampereen arkkitehtuuria, Tampere Seuran 89. julkaisu (Mukala, 1999). Kaavaselostusta tulee täydentää ortodoksikirkon osalta.

Suunnittelualueella osoitteessa Rautatienkatu 39 sijaitsevasta toimistorakennuksesta ei ole vielä koottu riittäviä perustietoja ja valokuvat puuttuvat. Myös näitä tietoja tulee täydentää.

Kaavaselostuksen kappale 3.1 Kaavan merkittävimmät vaikutukset on samansisältöinen kuin Asemakeskuksen kaavaselostuksen luonnoksessa, ja se koskee pääasiassa Asemakeskusta. Tekstissä on mm. todettu, että Kulttuuriperintöön kohdistuvat vaikutukset arvoitiin kokonaisuutena myönteisiksi, huomattavan pitkään tavoitteena ollutta rautatieaseman kaavallisen suojelun toteutumista painottaen. Toisen asemakaavan alueella tapahtuvaa suojelemista ei luonnollisestikaan voida tulkita Pohjoiskannen asemakaavan myönteiseksi vaikutukseksi. Vaikutustenarviointia tulee kehittää siten, että pääosa annetaan nimenomaan Pohjoiskannen asemakaavan vaikutusten arvioinnille.

Kaavaluonnos ja viitesuunnitelmaluonnos

Asemakaava-alueella on tarkoitus muodostaa noin 36 800 k-m² rakennusoikeutta. Alueelle on osoitettu keskustatoimintojen korttelialeuita sekä rata-aluetta, jonka päälle rakentaminen voi ulottua ulokkeena. Rakennukset on osoitettu suunnittelualueen itä- ja länsireunoille, keskelle sijoitettaisiin Sorinahteen sillalta kohti rautatieasemaa (ja Asemakeskusta) jatkuva puistokansi. Länsipuolelle, Rautatienkadun varrelle on sijoitettu korkeammat, kaavaselostuksen mukaan 23 ja 31 kerrosta korkeat tornirakennukset, jotka yhdistyvät toisiinsa seitsenkerroksisen jalustasosan kautta. Itäreunaan on osoitettu kaksi itsenäistä, toimistokäyttöön suunniteltua toimistorakennusta, joissa olisi kaavaselostuksen mukaan kahdeksan kerrosta. Kerroskorkeudet vaikuttaisivat puuttuvan kaavakartalta. Kaavakartalle on osoitettu liittymäkohta Åkerlundinkadun eteläpuolelle johtavalle kevyenliikenteen sillalle.

Yleismääräyksiin sisältyvissä kaupunkikuvaa koskevissa määräyksissä on määrätty, että Julkisivut tulee toteuttaa arkkitehtuuriltaan ja rakennustavaltaan erityisen korkeatasoisesti ja kaupunkikuvaa rikastaen. Muita arkkitehtoniseen laatuun suoraan liittyviä määräyksiä ei ole. Pirkanmaan maakuntamuseo esittää, että rakentamisen laadun ohjaus yhdenmukaistetaan kaavan 8640 (Asemakeskus I) kanssa lisäämällä määräys, jonka mukaan korttelin tulee muodostaa arkkitehtonisesti korkeatasoinen kokonaisuus ja rakennukset tulee rakentaa erityisen laadukasta rakennustapaa noudattaen. Kaavaluonnoksessa ei ole yleismääräysten tasolla huomioitu suunnittelualueen sijaintia RKY-alueen rajalla ja vastapäätä suojeltua Tampereen ortodoksikirkkoa sekä näköetäisyydellä monista muista rakennetun kulttuuriympäristön arvokohteista ja -alueista. Maakuntamuseo esittää lisättäväksi merkinnän ym-12 ja siihen liittyvän määräyksen: Uudisrakennusten suunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota niiden sijaintiin historiallisesti ja kaupunkikuvallisesti merkittävässä ympäristössä.

Pirkanmaan maakuntamuseo on arvioinut Asemakeskus I:n VE 2:n ratkaisuja lausunnossaan diar. 511/2025. Pohjoiskannen viitesuunnitelmaluonnoksessa esitetty kaavan toteuttamistapa on hyvin yhtenäinen Asemakeskuksen VE 2:n kanssa, mikä on ollut suunnittelussa tavoitteenakin. Myös valitun arkkitehtonisen tyylin ongelmat ovat kulttuuriympäristön näkökulmasta samat. Lieventävänä seikkana Pohjoiskannen kohdalla on se, että Pohjoiskannesta muodostuisi kaupunkikuvallinen kokonaisuus Areenan alueen rakennuskokonaisuuden kanssa. Viitesuunnitelmissa korostuu kylmä ja ympäröivälle historialliselle rakennetulle ympäristölle, esim. Sorin alueen vanhalle rakennuskannalle, ortodoksikirkolle ja rautatieympäristölle, vieras materiaali- ja värimaailma (valkoinen, harmaa metalli, lasi). Selkeää inhimilliseen mittakaavaan tai ympäröivään rakennuskantaan sovitettua jalustaosaa ei suurelta osin ole muodostettu, Rautatienkadun puoleisia tornitaloja yhdistävä seitsenkerroksinen osa tai kansirakenne ei saa kaupunkikuvassa tällaista roolia. Juuri ortodoksisen kirkon kohdalla, Rautatienkadun ja Vuolteenkadun risteyksen tuntumassa suunnitelmissa korostuu katutasoon liittymisen suoraviivaisuus, ja katutason inhimillisen mittakaavan puute, kun suunnitelmiin ei liity jalustaosaa. Tältä osin suunnitelma ei vastaa Tampereen korkean rakentamisen laatuohjeita.

Hankkeen on määrä liittyä luontevasti ympäröivään kaupunkirakenteeseen sekä vahvistaa Tampereen ominaispiirteitä ja vetovoimaa. Viitesuunnitelmaluonnos liittyy Areenakeskukseen, mutta sivuuttaa Tampereen historiallisen luonteen ja arkkitehtonisen identiteetin täysin. Pohjoiskannen kaavaratkaisua ja viitesuunnitelmaa tulisi kehittää huomattavasti, jotta se vastaisi edellä mainittuun tavoitteeseen. Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että kaavaratkaisua ja viitesuunnitelmia tulee kehittää tavalla, joka sovittaa niiden volyymia ja muodonantoa ympäröivään kaupunkirakenteeseen ja -kuvaan. Tämänkaltaista kehitystyötä on tehty aikaisemmin esim. Itsenäisyydenkatu 2:n asemakaavassa nro 8460.

Pirkanmaan maakuntamuseo painottaa, että Pohjoiskannen kaavassa ja viitesuunnitelmassa tulisi huomioida myös Asemakeskuksen kaavan VE1:n mukainen ratkaisu ja tutkia jatkosuunnittelun vaihtoehtoja tasapuolisesti.

Vaikutusten arviointi

Asemakeskus I:n ja Pohjoiskannen kaavoille 8640 ja 8975 tehtiin yksi yhteinen vaikutustenarviointi. Valmisteluvaiheen vaikutusten arviointi on valmistunut toukokuussa 2025 ja sen on toteuttanut Sitowise Oy. Vaikutusten tunnistamisen ja arvioinnin tukena käytettiin soveltavaa menetelmää, jossa vaikutukset luokiteltiin Suomen ympäristökeskuksen IMPERIA-hankkeessa kehitettyä vaikutusten arviointikehikkoa ja merkittävyyden arviointia mukailevalla tavalla. Yleisellä tasolla vaikutustenarviointia on arvioitu Pirkanmaan maakuntamuseon lausunnossa diar. 511/25, johon maakuntamuseo tältä osin viittaa. Tässä lausunnossa on annettu täydentäviä kommentteja.

Vaikutusten arvioinnissa vaikuttaa rakennettuun kulttuuriympäristöön kohdistuvien vaikutusten osalta painotetun Asemakeskuksen kaavaa ja sen kahden eri kaavaluonnosvaihtoehdon vertailua. Tämä on toki tarpeellista, mutta jatkossa tulee huolehtia siitä, että myös Pohjoiskannen vireillä olevan kaavan vaikutukset arvioidaan yhtä huolellisesti. Pohjoiskannen osalta Asemakeskuksen asemakaavan luonnosvaihtoehdon 1/A vaikutuksia arvioitaessa on oletettu, että kaavan nro 8975 (Pohjoiskansi) alueella voimassa olevat asemakaavat nro 8366 vuodelta 2011 ja nro 6349 vuodelta 1985 toteutuvat. Näiden osalta vaikutuksia on arvioitu kyseisiä asemakaavoja laadittaessa. Asemakeskuksen vaihtoehtoon 1/A liittyen Pohjoiskannen asemakaavan alueella tietyistä vaikutusten arvioinnin teemoista tulivat huomioitaviksi vain voimassa oleviin asemakaavoihin sisältyvät kaavamääräykset, joiden tavoiteltu ohjausvaikutus perustuu 15 vuoden takaisiin käytäntöihin. Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa, että kaavojen jatkokehittelyssä tulee tutkia Pohjoiskannen vireillä olevan asemakaavan ja Asemakeskus I:n VE1:n mukaisten ratkaisuiden yhteensovittamisen tapoja sekä arvioida niiden yhteisvaikutuksia.

Vireillä olevan Pohjoiskannen kaavan vaikutuksia lähialueensa katunäkymiin ja lähivaikutusalueen arvokkaisiin rakennuksiin ei ole arvioitu. Erityisen tärkeää on arvioida huolellisesti vaikutukset ortodoksiseen kirkkoon, mutta myös muuhun lähialueen arvokkaaseen rakennuskantaan Sorin ja ratapihan alueella sekä katujen näkymäpäätteissä. Pirkanmaan maakuntamuseo muistuttaa, että Keskustan korkean rakentamisen selvityksen päivityksessä (Arkkitehdit MY, 2022) korostetaan arvorakennusten taustalle sijoittuvan korkean rakentamisen vaikutusten tunnistamista ja hallintaa.

Kaavaehdotus liitemateriaaleineen tulee toimittaa Pirkanmaan maakuntamuseolle lausuntoa varten.

 

 

Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitun kaavan valmisteluaineistosta. Asemakaavaa valmistellaan rinnakkain kahden muun Tampereen rautatieaseman ja henkilöratapihan ympäristöön sijoittuvan asemakaavan muutoksen (Asemakeskus I, nro 8640 sekä Ratapihankatu 43, 45 ja katualueita, nro 9020) kanssa. Pirkanmaan maakuntamuseo antaa kyseisistä hankkeista lausunnot diar. 511/2025 (Asemakeskus I) ja diar. 513/2025 (Ratapihankatu 43 ja 45). Tutustuttuaan sille toimitettuun aineistoon alueellinen vastuumuseo toteaa seuraavaa.

Pirkanmaan maakuntamuseo on antanut hankkeen osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta aikaisemman lausunnon diar. 1123/2024 (6.2.2025). Lausunnossaan maakuntamuseo toi ilmi kaavan lähivaikutusalueen valtakunnallisesti, maakunnallisesti ja paikallisesti arvokkaat rakennetun ympäristön ja maiseman arvoalueet ja -kohteet. Näiltä osin maakuntamuseo viittaa aikaisempaan lausuntoonsa. Lisäksi maakuntamuseo painotti, että kaavan rakennettuun ympäristöön, kaupunkikuvaan ja maisemaan kohdistuvien vaikutusten arvioinnin tulee olla huolellista ja analyyttistä.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä kaavakuvaus

OAS:ssa mainitaan, että suunnittelualeen pohjoispuolella sijaitsee valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö Tampereen rautatieasema ja veturitallit. Kaavan tavoitteiden joukossa todetaan, että hankkeen on määrä liittyä luontevasti ympäröivään kaupunkirakenteeseen sekä vahvistaa Tampereen ominaispiirteitä ja vetovoimaa. Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa, että tavoitteisiin on tarkoituksenmukaista lisätä myös rakennetun kulttuuriympäristön arvojen säilyttäminen. Tämä tulee huomioida myös kaavaselostuksessa tavoitteita käsiteltäessä.

Kaavakuvauksen kappaleessa 1.2.4 Rakennettu ympäristö on annettu tietoja suunnittelualueen ja lähivaikutusalueen rakennetusta ympäristöstä. Kappale vaikuttaa vielä keskeneräiseltä. Mainittujen kohteiden ja alueiden arvoluokituksia ei ole mainittu, ja tekstiä tulee tältä osin täydentää. Selvitysten joukossa tulee mainita Sorin asemakaavaa nro 9031 varten laadittu rakennetun kulttuuriympäristön selvitys Sorin alue, kulttuuriympäristö- ja kaupunkikuvaselvitys (Tundra-arkkitehdit LSV, 2025). Selvityksen tietoja tulee referoida kaavaselostukseen lähivaikutusalueen osalta.

Lailla ortodoksisesta kirkosta suojeltu sekä asemakaavalla suojeltu (sr-6) Tampereen ortodoksikirkko (Pyhien Aleksanteri Nevskin ja Nikolauksen kirkko) on huomioitu kaavaselostuksessa vain maininnan tasolla, vaikka sen kulttuurihistoriallinen, arkkitehtoninen ja kaupunkikuvallinen merkitys on huomattava, ja vaikka siihen kohdistuvat lähialueen voimakkaimmat kaupunkikuvalliset vaikutukset. Kirkko löytyy rakennetun ympäristön kohteena Siiri-tietokannasta ja sitä on käsitelty mm. teoksissa Tampereen kaupungin rakennuskulttuuri 1998 (Jaakola ja Leskinen) sekä Metso Voima Tuulensuu - Tampereen arkkitehtuuria, Tampere Seuran 89. julkaisu (Mukala, 1999). Kaavaselostusta tulee täydentää ortodoksikirkon osalta.

Suunnittelualueella osoitteessa Rautatienkatu 39 sijaitsevasta toimistorakennuksesta ei ole vielä koottu riittäviä perustietoja ja valokuvat puuttuvat. Myös näitä tietoja tulee täydentää.

Kaavaselostuksen kappale 3.1 Kaavan merkittävimmät vaikutukset on samansisältöinen kuin Asemakeskuksen kaavaselostuksen luonnoksessa, ja se koskee pääasiassa Asemakeskusta. Tekstissä on mm. todettu, että Kulttuuriperintöön kohdistuvat vaikutukset arvoitiin kokonaisuutena myönteisiksi, huomattavan pitkään tavoitteena ollutta rautatieaseman kaavallisen suojelun toteutumista painottaen. Toisen asemakaavan alueella tapahtuvaa suojelemista ei luonnollisestikaan voida tulkita Pohjoiskannen asemakaavan myönteiseksi vaikutukseksi. Vaikutustenarviointia tulee kehittää siten, että pääosa annetaan nimenomaan Pohjoiskannen asemakaavan vaikutusten arvioinnille.

Kaavaluonnos ja viitesuunnitelmaluonnos

Asemakaava-alueella on tarkoitus muodostaa noin 36 800 k-m² rakennusoikeutta. Alueelle on osoitettu keskustatoimintojen korttelialeuita sekä rata-aluetta, jonka päälle rakentaminen voi ulottua ulokkeena. Rakennukset on osoitettu suunnittelualueen itä- ja länsireunoille, keskelle sijoitettaisiin Sorinahteen sillalta kohti rautatieasemaa (ja Asemakeskusta) jatkuva puistokansi. Länsipuolelle, Rautatienkadun varrelle on sijoitettu korkeammat, kaavaselostuksen mukaan 23 ja 31 kerrosta korkeat tornirakennukset, jotka yhdistyvät toisiinsa seitsenkerroksisen jalustasosan kautta. Itäreunaan on osoitettu kaksi itsenäistä, toimistokäyttöön suunniteltua toimistorakennusta, joissa olisi kaavaselostuksen mukaan kahdeksan kerrosta. Kerroskorkeudet vaikuttaisivat puuttuvan kaavakartalta. Kaavakartalle on osoitettu liittymäkohta Åkerlundinkadun eteläpuolelle johtavalle kevyenliikenteen sillalle.

Yleismääräyksiin sisältyvissä kaupunkikuvaa koskevissa määräyksissä on määrätty, että Julkisivut tulee toteuttaa arkkitehtuuriltaan ja rakennustavaltaan erityisen korkeatasoisesti ja kaupunkikuvaa rikastaen. Muita arkkitehtoniseen laatuun suoraan liittyviä määräyksiä ei ole. Pirkanmaan maakuntamuseo esittää, että rakentamisen laadun ohjaus yhdenmukaistetaan kaavan 8640 (Asemakeskus I) kanssa lisäämällä määräys, jonka mukaan korttelin tulee muodostaa arkkitehtonisesti korkeatasoinen kokonaisuus ja rakennukset tulee rakentaa erityisen laadukasta rakennustapaa noudattaen. Kaavaluonnoksessa ei ole yleismääräysten tasolla huomioitu suunnittelualueen sijaintia RKY-alueen rajalla ja vastapäätä suojeltua Tampereen ortodoksikirkkoa sekä näköetäisyydellä monista muista rakennetun kulttuuriympäristön arvokohteista ja -alueista. Maakuntamuseo esittää lisättäväksi merkinnän ym-12 ja siihen liittyvän määräyksen: Uudisrakennusten suunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota niiden sijaintiin historiallisesti ja kaupunkikuvallisesti merkittävässä ympäristössä.

Pirkanmaan maakuntamuseo on arvioinut Asemakeskus I:n VE 2:n ratkaisuja lausunnossaan diar. 511/2025. Pohjoiskannen viitesuunnitelmaluonnoksessa esitetty kaavan toteuttamistapa on hyvin yhtenäinen Asemakeskuksen VE 2:n kanssa, mikä on ollut suunnittelussa tavoitteenakin. Myös valitun arkkitehtonisen tyylin ongelmat ovat kulttuuriympäristön näkökulmasta samat. Lieventävänä seikkana Pohjoiskannen kohdalla on se, että Pohjoiskannesta muodostuisi kaupunkikuvallinen kokonaisuus Areenan alueen rakennuskokonaisuuden kanssa. Viitesuunnitelmissa korostuu kylmä ja ympäröivälle historialliselle rakennetulle ympäristölle, esim. Sorin alueen vanhalle rakennuskannalle, ortodoksikirkolle ja rautatieympäristölle, vieras materiaali- ja värimaailma (valkoinen, harmaa metalli, lasi). Selkeää inhimilliseen mittakaavaan tai ympäröivään rakennuskantaan sovitettua jalustaosaa ei suurelta osin ole muodostettu, Rautatienkadun puoleisia tornitaloja yhdistävä seitsenkerroksinen osa tai kansirakenne ei saa kaupunkikuvassa tällaista roolia. Juuri ortodoksisen kirkon kohdalla, Rautatienkadun ja Vuolteenkadun risteyksen tuntumassa suunnitelmissa korostuu katutasoon liittymisen suoraviivaisuus, ja katutason inhimillisen mittakaavan puute, kun suunnitelmiin ei liity jalustaosaa. Tältä osin suunnitelma ei vastaa Tampereen korkean rakentamisen laatuohjeita.

Hankkeen on määrä liittyä luontevasti ympäröivään kaupunkirakenteeseen sekä vahvistaa Tampereen ominaispiirteitä ja vetovoimaa. Viitesuunnitelmaluonnos liittyy Areenakeskukseen, mutta sivuuttaa Tampereen historiallisen luonteen ja arkkitehtonisen identiteetin täysin. Pohjoiskannen kaavaratkaisua ja viitesuunnitelmaa tulisi kehittää huomattavasti, jotta se vastaisi edellä mainittuun tavoitteeseen. Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että kaavaratkaisua ja viitesuunnitelmia tulee kehittää tavalla, joka sovittaa niiden volyymia ja muodonantoa ympäröivään kaupunkirakenteeseen ja -kuvaan. Tämänkaltaista kehitystyötä on tehty aikaisemmin esim. Itsenäisyydenkatu 2:n asemakaavassa nro 8460.

Pirkanmaan maakuntamuseo painottaa, että Pohjoiskannen kaavassa ja viitesuunnitelmassa tulisi huomioida myös Asemakeskuksen kaavan VE1:n mukainen ratkaisu ja tutkia jatkosuunnittelun vaihtoehtoja tasapuolisesti.

Vaikutusten arviointi

Asemakeskus I:n ja Pohjoiskannen kaavoille 8640 ja 8975 tehtiin yksi yhteinen vaikutustenarviointi. Valmisteluvaiheen vaikutusten arviointi on valmistunut toukokuussa 2025 ja sen on toteuttanut Sitowise Oy. Vaikutusten tunnistamisen ja arvioinnin tukena käytettiin soveltavaa menetelmää, jossa vaikutukset luokiteltiin Suomen ympäristökeskuksen IMPERIA-hankkeessa kehitettyä vaikutusten arviointikehikkoa ja merkittävyyden arviointia mukailevalla tavalla. Yleisellä tasolla vaikutustenarviointia on arvioitu Pirkanmaan maakuntamuseon lausunnossa diar. 511/25, johon maakuntamuseo tältä osin viittaa. Tässä lausunnossa on annettu täydentäviä kommentteja.

Vaikutusten arvioinnissa vaikuttaa rakennettuun kulttuuriympäristöön kohdistuvien vaikutusten osalta painotetun Asemakeskuksen kaavaa ja sen kahden eri kaavaluonnosvaihtoehdon vertailua. Tämä on toki tarpeellista, mutta jatkossa tulee huolehtia siitä, että myös Pohjoiskannen vireillä olevan kaavan vaikutukset arvioidaan yhtä huolellisesti. Pohjoiskannen osalta Asemakeskuksen asemakaavan luonnosvaihtoehdon 1/A vaikutuksia arvioitaessa on oletettu, että kaavan nro 8975 (Pohjoiskansi) alueella voimassa olevat asemakaavat nro 8366 vuodelta 2011 ja nro 6349 vuodelta 1985 toteutuvat. Näiden osalta vaikutuksia on arvioitu kyseisiä asemakaavoja laadittaessa. Asemakeskuksen vaihtoehtoon 1/A liittyen Pohjoiskannen asemakaavan alueella tietyistä vaikutusten arvioinnin teemoista tulivat huomioitaviksi vain voimassa oleviin asemakaavoihin sisältyvät kaavamääräykset, joiden tavoiteltu ohjausvaikutus perustuu 15 vuoden takaisiin käytäntöihin. Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa, että kaavojen jatkokehittelyssä tulee tutkia Pohjoiskannen vireillä olevan asemakaavan ja Asemakeskus I:n VE1:n mukaisten ratkaisuiden yhteensovittamisen tapoja sekä arvioida niiden yhteisvaikutuksia.

Vireillä olevan Pohjoiskannen kaavan vaikutuksia lähialueensa katunäkymiin ja lähivaikutusalueen arvokkaisiin rakennuksiin ei ole arvioitu. Erityisen tärkeää on arvioida huolellisesti vaikutukset ortodoksiseen kirkkoon, mutta myös muuhun lähialueen arvokkaaseen rakennuskantaan Sorin ja ratapihan alueella sekä katujen näkymäpäätteissä. Pirkanmaan maakuntamuseo muistuttaa, että Keskustan korkean rakentamisen selvityksen päivityksessä (Arkkitehdit MY, 2022) korostetaan arvorakennusten taustalle sijoittuvan korkean rakentamisen vaikutusten tunnistamista ja hallintaa.

Kaavaehdotus liitemateriaaleineen tulee toimittaa Pirkanmaan maakuntamuseolle lausuntoa varten.