Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta rakennusluvasta. Tutustuttuaan hankkeeseen ja sen aineistoihin alueellinen vastuumuseo toteaa seuraavaa.
Lupahakemus koskee Tampereen ydinkeskustassa, Frenckellin aukion laidalla sijaitsevaa, vuonna 1847 valmistunutta rakennusta. Rakennus on olennainen osa entistä Frenckellin paperitehtaan aluetta, sillä se rakennettiin tehtaan konttoriksi ja tehtaanjohtajan asunnoksi. Frenckellin tehtaan toiminta paikalla päättyi vuonna 1928, mikä jälkeen konttori on palvellut mm. kaupungin hallintoa ja opetustoimintaa.
Rakennuksen poikkeuksellisen merkittävät arkkitehtoniset ja kaupunkikuvalliset arvot on tunnistettu jo vuonna 1974 Tampereen yleiskaavan yhteydessä laaditussa kulttuurihistoriallisten ja rakennustaiteellisten kohteiden alustavassa luettelossa. Lisäksi rakennus on osa Tammerkosken teollisuusmaiseman valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä (Museovirasto, RKY-inventointi, 2009).
Alueella on voimassa vuonna 2023 hyväksytty asemakaava, jossa konttorille on osoitettu suojelumerkintä sr-40 sekä kaavamääräys: Rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokas sekä kaupunkikuvan kannalta tärkeä rakennus. Rakennusta ei saa purkaa. Rakennuksessa suoritettavilla korjaus- ja muutostöillä ei saa turmella rakennuksen, rakenteiden, julkisivujen tai kiinteän sisustuksen rakennustaiteellisia, rakennusteknisiä eikä kulttuurihistoriallisia arvoja. Rakennuksen kaakkoiskulmasta lähtevä, pihaa rajaava 1920-luvulla rakennettu tiilimuuri on myös suojeltu sr-r -merkinnällä, jonka määräys on: historiallisesti ja kaupunkikuvan säilymisen kannalta tärkeä rakenne, jota ei saa purkaa.
Kaavamerkinnät perustuvat rakennushistoriaselvitykseen (Arkkitehtitoimisto Lasse Kosunen Oy, 2019), jonka mukaan rakennuksen julkisivuihin on aikojen kuluessa tehty jonkin verran muutoksia. Muutokset on pääosin sovitettu rakennuksen alkuperäiseen klassiseen tyyliin, eivätkä ikkunoiden ja ovien siirrot tai ullakon korottaminen ole oleellisesti muuttaneet rakennuksen ilmettä. Erityisesti aukiolle näkyvissä julkisivuissa on säilynyt 1800-luvun arkkitehtuurista kertovia piirteitä, kuten kattomuoto, ikkuna- ja ruutujako sekä julkisivujäsentely koristeaiheineen. Sisätiloja on uudistettu laajemmin, eikä alkuperäisiä pintoja, rakennusosia tai 1800-luvun karoliinista huonejakoa juuri ole hahmotettavissa. Myöhemmistä vaiheista on jäljellä mm. betonimosaiikkilattioita sekä porrashuoneet.
Rakennus on tarkoitus peruskorjata toimisto- ja liiketiloiksi. Tehtäviä toimenpiteitä ovat esim. vesikaton ja julkisivujen rappauksen uusiminen, joidenkin ikkuna- ja oviaukkojen palauttaminen, vuonna 1948 tehdyn korotuksen muokkaaminen, sisätilojen huonejaon muutokset, sisäpintojen uusiminen, esteettömyyden parantaminen ja kellaritilojen syventäminen.
Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että muutokset ovat pääosin mahdollisia ja suunniteltu onnistuneesti rakennuksen historiallista ilmettä kunnioittaen. Osa muutoksista on luonteeltaan palauttavia, mm. julkisivurappauksen uusiminen, väritysmuutos ja koristeaiheiden esiin tuominen, länsisivun parvekkeen palauttaminen käyttöön, osa ikkuna- ja oviaukkojen muutoksista sekä sisätilojen tilajaon eheyttäminen. Aineistoissa on kuitenkin vielä joitain kohtia, joiden ei voida katsoa olevan suojelumääräysten mukaisia. Tällaisia muutoksia ovat:
- Julkisivujen yläosista on tarkoitus poistaa kapeat suorakaiteen muotoiset ullakon ikkunat. Ikkunat ovat todennäköisesti alkuperäiset ja oleellinen osa julkisivuja. Ne tulee säilyttää ja kunnostaa.
- Itäsivulla pihasiiven itäpäädyn oviaukko on tarkoitus muuttaa ikkunaksi ja poistaa koristeellinen metallinen ovenpäälliskatos ja oven edustan portaat. Ovi, katos ja portaikko tulisi säilyttää nykyisellään, vaikka käynti ovesta estettäisiin. Tarvittaessa ovi voidaan muuttaa lasioveksi.
- Uusi vesikatto, sadevesikourut ja syöksyt sekä vesipellit on tarkoitus toteuttaa tehdaspinnoitetulla pellillä. Maakuntamuseo suosittelee käyttämään suojellussa arvorakennuksessa perinteistä, peltisepänlaatuista kuumasinkittyä peltiä, joka maalataan. Vaihtoehtoisesti pellitykset voidaan tehdä kuparista, jolloin maalauskäsittelyiltä vältytään.
- Piha-alue rakennuksen itäpuolella esitetään aidattavaksi, tasoitettavaksi ja laatoitettavaksi lukuun ottamatta kapeita kaistaleita rakennuksen kivijalan tuntumassa. Laajat, tasatut ja kivetyt alueet eivät sovellu historialliseen ympäristöön, eikä kivijalan tuntumaan voi suositella sijoitettavaksi istutuksia.
Pirkanmaan maakuntamuseo korostaa, että osa rakennuksen kulttuurihistoriallisista arvoista on sitoutunut sen materiaaleihin, muotoihin ja rakennustapaan. Myös ajallinen kerroksellisuus on osa talon historiaa. Muutosten toteutuksessa tulee korostetun huolellisesti pyrkiä valitsemaan laadukkaat, mahdollisimman sirot, huomaamattomat sekä rakennuksen ilmeelle ja 1800-1900-luvuille tyypilliset vaihtoehdot ja materiaalit sekä suosia säästävän korjaamisen menetelmiä uusimisen sijaan. Uudet ikkunat tulee toteuttaa ilmeeltään siroin, puisin karmein käyttäen aitoa puitejakoa. Ikkunat eivät saa kooltaan, muodoltaan tai detaljeiltaan merkittävästi poiketa rakennuksen muista ikkunoista.
Lisäksi maakuntamuseo huomauttaa, että aineistossa on joitain ristiriitaisuuksia. Värilliset julkisivukuvat eivät kaikilta osilta vastaa mustavalkoisia julkisivukuvia. Värijulkisivuissa mm. näkyvät luonnosvaiheessa esitetyt pohjoissivun ja pihasiiven itäpäädyn koristeaiheet, jotka myöhemmin maakuntamuseon toiveesta poistettiin. Ensimmäisen kerroksen pohjakuvasta ja värillisistä julkisivukuvista taas puuttuu mustavalkoisessa itäsivun kuvassa näkyvä lasiterassi. Näiltä osin aineistoja on syytä yhtenäistää, jotta lupa- tai toteutusvaiheessa ei synny väärinkäsityksiä.
Pihaa koskevissa muutoksissa tulee lisäksi huomioida, että välittömästi Frenckellin konttorirakennuksen itäpuolisella puistoalueella sijaitsee asemakaavassa sm-6 -osa-aluevarauksella osoitettu mahdollinen muinaisjäännös, Frenckellin paperitehdas 2 (muinaisjäännöstunnus 1000044821). Kaavamerkinnän selitys ja määräys ovat "Alueen osa, jolla sijaitsee todennäköisiä osia muinaisjäännöksestä. Aluetta koskevista tai siihen liittyvistä suunnitelmista tulee pyytää lausunto museoviranomaiselta." Kyseisellä alueella saattaa sijaita vuonna 1783-1928 toimineen paperitehtaan maanalaisia teollisuushistoriallisia rakenteita, joita voivat koskea muinaismuistolain rauhoitussäännökset. Pihaa koskevista suunnitelmista on neuvoteltava Pirkanmaan maakuntamuseon kanssa, ja suunnitelmista on pyydettävä erillinen lausunto maakuntamuseolta.
Rakennuslupa-aineistoja tulisi vielä muokata ja korjata edellä kuvatuilla tavoilla. Rakennuslupapäätös pyydetään toimittamaan tiedoksi Pirkanmaan maakuntamuseolle. Lisäksi tulee huomioida, että tontin ulkopuoliselle osalle suunnitelluksi sijoitettavan terassialueen poikkeamislupa käsitellään erillisenä lupaprosessina, josta Pirkanmaan maakuntamuseo antaa erillisen lausunnon.
Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta rakennusluvasta. Tutustuttuaan hankkeeseen ja sen aineistoihin alueellinen vastuumuseo toteaa seuraavaa.
Lupahakemus koskee Tampereen ydinkeskustassa, Frenckellin aukion laidalla sijaitsevaa, vuonna 1847 valmistunutta rakennusta. Rakennus on olennainen osa entistä Frenckellin paperitehtaan aluetta, sillä se rakennettiin tehtaan konttoriksi ja tehtaanjohtajan asunnoksi. Frenckellin tehtaan toiminta paikalla päättyi vuonna 1928, mikä jälkeen konttori on palvellut mm. kaupungin hallintoa ja opetustoimintaa.
Rakennuksen poikkeuksellisen merkittävät arkkitehtoniset ja kaupunkikuvalliset arvot on tunnistettu jo vuonna 1974 Tampereen yleiskaavan yhteydessä laaditussa kulttuurihistoriallisten ja rakennustaiteellisten kohteiden alustavassa luettelossa. Lisäksi rakennus on osa Tammerkosken teollisuusmaiseman valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä (Museovirasto, RKY-inventointi, 2009).
Alueella on voimassa vuonna 2023 hyväksytty asemakaava, jossa konttorille on osoitettu suojelumerkintä sr-40 sekä kaavamääräys: Rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokas sekä kaupunkikuvan kannalta tärkeä rakennus. Rakennusta ei saa purkaa. Rakennuksessa suoritettavilla korjaus- ja muutostöillä ei saa turmella rakennuksen, rakenteiden, julkisivujen tai kiinteän sisustuksen rakennustaiteellisia, rakennusteknisiä eikä kulttuurihistoriallisia arvoja. Rakennuksen kaakkoiskulmasta lähtevä, pihaa rajaava 1920-luvulla rakennettu tiilimuuri on myös suojeltu sr-r -merkinnällä, jonka määräys on: historiallisesti ja kaupunkikuvan säilymisen kannalta tärkeä rakenne, jota ei saa purkaa.
Kaavamerkinnät perustuvat rakennushistoriaselvitykseen (Arkkitehtitoimisto Lasse Kosunen Oy, 2019), jonka mukaan rakennuksen julkisivuihin on aikojen kuluessa tehty jonkin verran muutoksia. Muutokset on pääosin sovitettu rakennuksen alkuperäiseen klassiseen tyyliin, eivätkä ikkunoiden ja ovien siirrot tai ullakon korottaminen ole oleellisesti muuttaneet rakennuksen ilmettä. Erityisesti aukiolle näkyvissä julkisivuissa on säilynyt 1800-luvun arkkitehtuurista kertovia piirteitä, kuten kattomuoto, ikkuna- ja ruutujako sekä julkisivujäsentely koristeaiheineen. Sisätiloja on uudistettu laajemmin, eikä alkuperäisiä pintoja, rakennusosia tai 1800-luvun karoliinista huonejakoa juuri ole hahmotettavissa. Myöhemmistä vaiheista on jäljellä mm. betonimosaiikkilattioita sekä porrashuoneet.
Rakennus on tarkoitus peruskorjata toimisto- ja liiketiloiksi. Tehtäviä toimenpiteitä ovat esim. vesikaton ja julkisivujen rappauksen uusiminen, joidenkin ikkuna- ja oviaukkojen palauttaminen, vuonna 1948 tehdyn korotuksen muokkaaminen, sisätilojen huonejaon muutokset, sisäpintojen uusiminen, esteettömyyden parantaminen ja kellaritilojen syventäminen.
Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että muutokset ovat pääosin mahdollisia ja suunniteltu onnistuneesti rakennuksen historiallista ilmettä kunnioittaen. Osa muutoksista on luonteeltaan palauttavia, mm. julkisivurappauksen uusiminen, väritysmuutos ja koristeaiheiden esiin tuominen, länsisivun parvekkeen palauttaminen käyttöön, osa ikkuna- ja oviaukkojen muutoksista sekä sisätilojen tilajaon eheyttäminen. Aineistoissa on kuitenkin vielä joitain kohtia, joiden ei voida katsoa olevan suojelumääräysten mukaisia. Tällaisia muutoksia ovat:
- Julkisivujen yläosista on tarkoitus poistaa kapeat suorakaiteen muotoiset ullakon ikkunat. Ikkunat ovat todennäköisesti alkuperäiset ja oleellinen osa julkisivuja. Ne tulee säilyttää ja kunnostaa.
- Itäsivulla pihasiiven itäpäädyn oviaukko on tarkoitus muuttaa ikkunaksi ja poistaa koristeellinen metallinen ovenpäälliskatos ja oven edustan portaat. Ovi, katos ja portaikko tulisi säilyttää nykyisellään, vaikka käynti ovesta estettäisiin. Tarvittaessa ovi voidaan muuttaa lasioveksi.
- Uusi vesikatto, sadevesikourut ja syöksyt sekä vesipellit on tarkoitus toteuttaa tehdaspinnoitetulla pellillä. Maakuntamuseo suosittelee käyttämään suojellussa arvorakennuksessa perinteistä, peltisepänlaatuista kuumasinkittyä peltiä, joka maalataan. Vaihtoehtoisesti pellitykset voidaan tehdä kuparista, jolloin maalauskäsittelyiltä vältytään.
- Piha-alue rakennuksen itäpuolella esitetään aidattavaksi, tasoitettavaksi ja laatoitettavaksi lukuun ottamatta kapeita kaistaleita rakennuksen kivijalan tuntumassa. Laajat, tasatut ja kivetyt alueet eivät sovellu historialliseen ympäristöön, eikä kivijalan tuntumaan voi suositella sijoitettavaksi istutuksia.
Pirkanmaan maakuntamuseo korostaa, että osa rakennuksen kulttuurihistoriallisista arvoista on sitoutunut sen materiaaleihin, muotoihin ja rakennustapaan. Myös ajallinen kerroksellisuus on osa talon historiaa. Muutosten toteutuksessa tulee korostetun huolellisesti pyrkiä valitsemaan laadukkaat, mahdollisimman sirot, huomaamattomat sekä rakennuksen ilmeelle ja 1800-1900-luvuille tyypilliset vaihtoehdot ja materiaalit sekä suosia säästävän korjaamisen menetelmiä uusimisen sijaan. Uudet ikkunat tulee toteuttaa ilmeeltään siroin, puisin karmein käyttäen aitoa puitejakoa. Ikkunat eivät saa kooltaan, muodoltaan tai detaljeiltaan merkittävästi poiketa rakennuksen muista ikkunoista.
Lisäksi maakuntamuseo huomauttaa, että aineistossa on joitain ristiriitaisuuksia. Värilliset julkisivukuvat eivät kaikilta osilta vastaa mustavalkoisia julkisivukuvia. Värijulkisivuissa mm. näkyvät luonnosvaiheessa esitetyt pohjoissivun ja pihasiiven itäpäädyn koristeaiheet, jotka myöhemmin maakuntamuseon toiveesta poistettiin. Ensimmäisen kerroksen pohjakuvasta ja värillisistä julkisivukuvista taas puuttuu mustavalkoisessa itäsivun kuvassa näkyvä lasiterassi. Näiltä osin aineistoja on syytä yhtenäistää, jotta lupa- tai toteutusvaiheessa ei synny väärinkäsityksiä.
Pihaa koskevissa muutoksissa tulee lisäksi huomioida, että välittömästi Frenckellin konttorirakennuksen itäpuolisella puistoalueella sijaitsee asemakaavassa sm-6 -osa-aluevarauksella osoitettu mahdollinen muinaisjäännös, Frenckellin paperitehdas 2 (muinaisjäännöstunnus 1000044821). Kaavamerkinnän selitys ja määräys ovat "Alueen osa, jolla sijaitsee todennäköisiä osia muinaisjäännöksestä. Aluetta koskevista tai siihen liittyvistä suunnitelmista tulee pyytää lausunto museoviranomaiselta." Kyseisellä alueella saattaa sijaita vuonna 1783-1928 toimineen paperitehtaan maanalaisia teollisuushistoriallisia rakenteita, joita voivat koskea muinaismuistolain rauhoitussäännökset. Pihaa koskevista suunnitelmista on neuvoteltava Pirkanmaan maakuntamuseon kanssa, ja suunnitelmista on pyydettävä erillinen lausunto maakuntamuseolta.
Rakennuslupa-aineistoja tulisi vielä muokata ja korjata edellä kuvatuilla tavoilla. Rakennuslupapäätös pyydetään toimittamaan tiedoksi Pirkanmaan maakuntamuseolle. Lisäksi tulee huomioida, että tontin ulkopuoliselle osalle suunnitelluksi sijoitettavan terassialueen poikkeamislupa käsitellään erillisenä lupaprosessina, josta Pirkanmaan maakuntamuseo antaa erillisen lausunnon.
Jaa
Facebookissa