Pirkanmaan maakuntamuseolle on toimitettu tiedoksi otsikossa mainittu suunnitelma. Maakuntamuseo toteaa kaavahankkeesta seuraavaa.

Kaava-alueelta ei tunneta kiinteitä muinaisjäännöksiä. Alue on kuitenkin pääosin rakentamaton, eikä sitä ole aikaisemmin arkeologisesti tutkittu. Historiallisen kartta-aineiston mukaan välittömästi kaava-alueen etelä- ja koillispuolelle on viimeistään 1900-luvun alussa syntynyt torppa- tai mäkitupa-asutusta. Alue on kuulunut historialliseen Pohjakylään, jonka tonttimaa on sijainnut n. 700 m alueesta luoteeseen; lähellä on sijainnut myös Kittilän kylätontti. Tämän vuoksi on pidettävä mahdollisena, että kaava-alueelta löytyisi esimerkiksi 1800-luvun loppupuolen tai 1900-luvun alkupuolen asutus- ja elinkeinohistoriaan liittyviä kohteita, kuten rakenteiden jäännöksiä, joita Museoviraston ohjeistuksen perusteella voidaan tulkita arkeologisiksi kulttuuriperintökohteiksi. Niiden dokumentointi ja huomioonottaminen kaavassa on tärkeää.

Edellä olevan vuoksi maakuntamuseo toteaa, että kaavahankkeeseen liittyen tulee suorittaa kaava-alueen arkeologinen inventointi MRL 9 §:n mukaisesti. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa on täydennettävä tältä osin. Inventoinnissa tulee noudattaa Suomen arkeologisten kenttätöiden laatuohjeita (2016) ja muita Museoviraston ohjeita. Lisätietoja tutkimuksen tilaamisesta ja suorittamisesta saa maakuntamuseolta.

Kaava-alueelta tai sen välittömästä lähiympäristöstä ei tunneta rakennetun ympäristön tai maiseman valtakunnallisesti tai maakunnallisesti merkittäviä arvoalueita. Asemakaavatasoista rakennetun ympäristön selvitystä, jossa olisi tunnistettu paikallisesti merkittävät kohteet, alueelta ei ole laadittu. Tässä tapauksessa riittää, että alueen rakennetusta ympäristöstä lisätään kaavaselostukseen valokuvat ja yleispiirteinen kuvaus, josta käy ilmi rakennusten perustiedot ja ominaispiirteet. Näiden tietojen avulla tulee voida arvioida kaavan vaikutuksia rakennetun ympäristön arvoihin.

Kaavaluonnos selvitysaineistoineen tulee toimittaa lausunnolle Pirkanmaan maakuntamuseoon.

Kaava-alueelta ei tunneta kiinteitä muinaisjäännöksiä. Alue on kuitenkin pääosin rakentamaton, eikä sitä ole aikaisemmin arkeologisesti tutkittu. Historiallisen kartta-aineiston mukaan välittömästi kaava-alueen etelä- ja koillispuolelle on viimeistään 1900-luvun alussa syntynyt torppa- tai mäkitupa-asutusta. Alue on kuulunut historialliseen Pohjakylään, jonka tonttimaa on sijainnut n. 700 m alueesta luoteeseen; lähellä on sijainnut myös Kittilän kylätontti. Tämän vuoksi on pidettävä mahdollisena, että kaava-alueelta löytyisi esimerkiksi 1800-luvun loppupuolen tai 1900-luvun alkupuolen asutus- ja elinkeinohistoriaan liittyviä kohteita, kuten rakenteiden jäännöksiä, joita Museoviraston ohjeistuksen perusteella voidaan tulkita arkeologisiksi kulttuuriperintökohteiksi. Niiden dokumentointi ja huomioonottaminen kaavassa on tärkeää.

Edellä olevan vuoksi maakuntamuseo toteaa, että kaavahankkeeseen liittyen tulee suorittaa kaava-alueen arkeologinen inventointi MRL 9 §:n mukaisesti. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa on täydennettävä tältä osin. Inventoinnissa tulee noudattaa Suomen arkeologisten kenttätöiden laatuohjeita (2016) ja muita Museoviraston ohjeita. Lisätietoja tutkimuksen tilaamisesta ja suorittamisesta saa maakuntamuseolta.

Kaava-alueelta tai sen välittömästä lähiympäristöstä ei tunneta rakennetun ympäristön tai maiseman valtakunnallisesti tai maakunnallisesti merkittäviä arvoalueita. Asemakaavatasoista rakennetun ympäristön selvitystä, jossa olisi tunnistettu paikallisesti merkittävät kohteet, alueelta ei ole laadittu. Tässä tapauksessa riittää, että alueen rakennetusta ympäristöstä lisätään kaavaselostukseen valokuvat ja yleispiirteinen kuvaus, josta käy ilmi rakennusten perustiedot ja ominaispiirteet. Näiden tietojen avulla tulee voida arvioida kaavan vaikutuksia rakennetun ympäristön arvoihin.

Kaavaluonnos selvitysaineistoineen tulee toimittaa lausunnolle Pirkanmaan maakuntamuseoon.