Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta kaavahankkeesta. Tavoitteena on laatia alueelle asemakaavamuutos, joka mahdollistaa kerrostalon rakentamisen nykyiselle pientalotontille. Alueellinen vastuumuseo on tutustunut hankkeen aineistoon ja toteaa seuraavaa.

Asemakaavan muutos kohdistuu pientalotonttiin, jolla sijaitsee vuonna 1966 valmistunut, arkkitehti Olavi Suvitien suunnittelema Lääkäritalo. Rakennus käsitti lääkärin asuinhuoneiston sekä vastaanottotilat omalla sisäänkäynnillä. Rakennus suunniteltiin Pirkkalan kunnanlääkäri Laukkaselle. Lääkärin asunnon ja vastaanoton yhdistäminen yhteen rakennukseen oli perinteinen tapa ennen 1970-luvulla yleistynyttä terveyskeskusten rakentamista. Rakennus on saneerattu 2010-luvulla. Massoittelu ja aukotus ovat säilyneet, mutta punatiilijulkisivu ja harmaa betonisokkeli on rapattu tasaiseksi ja maalattu valkoiseksi. Lisäksi tasakaton korkea puupaneloitu räystäs on maalattu tummanruskeaksi.

Alueesta on laadittu kulttuuriympäristöselvitys Loukonlahden kerros- ja rivitaloalueiden inventointi 2021 (Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto Oy), joka tulisi lisätä kaavahankkeen osallistumis- ja arviointisuunnitelman selvitysluetteloon. Kyseisessä selvityksessä Lääkäritalon arvoiksi mainitaan 1960-luvun modernismi, Loukonlahden asuinalueen yksityinen palvelurakentaminen sekä ajoittuminen vuoden 1970 rakennuskaavaa edeltävälle ajalle. Ominaispiirteiden mainitaan muuttuneen rakennuksen värityksen ja pintamateriaalien osalta merkittävästi. Pihasta mainitaan vehreä tontti luonnonvaraisine puineen sekä istutettuine kasvillisuuksineen. Selvityksessä tontti on esitetty arvoiltaan I luokkaan, joka kestää ”huonosti muutoksia, vain vähäisiä ja ominaispiirteet huomioiden, asema maisemassa huomioitava”. Kyseiselle korttelialueelle on annettu suositus: ”Alueen korttelirakenteen, viherympäristön ja rakennusten ominaispiirteet sekä asema maisemassa tulee pyrkiä säilyttämään.” Lääkäritaloa ei yksittäisenä kohteena ole mainittu tässä yhteydessä.

Pirkkalan taajamayleiskaava 2020:en (voimaantulo 17.2.2016) on merkitty neljä arvoaluetta (Loukonlahti, Killo, Haikka ja Turri), joiden kulttuurihistoriallisesti arvokas luonne tulee säilyttää. Loukonlahden arvoalueen rajaus sijoittuu välittömästi asemakaavamuutoksen pohjoispuolelle, osin myös kyseisen tontin alueelle. Loukonlahden arvoalueesta todetaan seuraavaa: "Yhtenäinen ja lyhyessä ajassa rakennettu Loukonlahden asuinalue kertoo esimerkillisesti aikansa laadukkaasta suomalaisesta asuinaluesuunnittelusta ja –rakentamisesta. Alueen yhtenäisyys syntyy ajallisesti yhtenäisyydestä ja yhtenäisistä rakennusmateriaaleista sekä ennen kaikkea arkkitehti Pekka Ilveskosken alueelle suunnittelemista rakennuksista. Rakennuksilla on selkeää arkkitehtonista arvoa. Rakennuskannan yhtenäisyyden ja onnistuneesti toteutetun rakennuskaavan vuoksi aluetta on pidettävä arvoalueena, joka muodostaa merkittävän maisemakokonaisuuden."

Pirkkalan taajamayleiskaavassa tontti on osa kerrostalovaltaista asuntoaluetta, jolla ympäristö säilytetään. Korttelialuetta koskee määräys: ”Alueen suunnittelussa on otettava huomioon, että rakentaminen soveltuu sekä rakennustavaltaan että sijainniltaan olemassa olevaan rakennuskantaan ja ympäristöön ja että olemassa olevat rakennukset ja rakenteet säilytetään.” Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että yleiskaavamerkinnän aluesuojelumerkintää on noudatettava asemakaavan laadinnassa myös kyseisen pientalon osalta. Vaikka pientaloa on muutettu ulkoasultaan merkittävästi 2010-luvulla, ovat sen arkkitehtoniset arvot sekä erityisesti sosiaalihistorialliset arvot säilyneet. Maakuntamuseolla ei ole tiedossa Pirkkalan kunnan alueelta muita säilyneitä lääkärin virka- ja asuintaloja. Maakuntamuseo esittää, että rakennuksesta tulisi laatia rakennushistoriaselvitys, jossa tarkasteltaisiin myös tilanjäsentelyä ja sisätilojen säilyneisyyttä, ja josta kävisivät ilmi myös lääkärin virkatalon rakennustyypin ominaispiirteet ja harvinaisuus.

Kaavahankealueen pohjois- ja koillispuolella sijaitsee neljä lamellimaista, nelikerroksista elementtikerrostaloa sekä liikerakennus, joiden suunnittelija on arkkitehti Pekka Ilveskoski. Kerrostalot valmistuivat 1970-luvun alkuvuosina ja liikerakennus vuonna 1969. Kulttuuriympäristöselvityksen mukaan (Heiskanen & Luoto 2021) kortteli kerros- ja liikerakennuksineen on säilyttänyt alkuperäiset, maisemalliset ominaispiirteensä muodostaen lähiön vanhimman ja näkyvimmän osan. Lisäksi suunnittelualueen itäpuolella sijaitsee saman suunnittelijan suunnittelema, vuona 1969 valmistunut entinen lämpökeskusrakennus. Pekka Ilveskosken suunnittelemia kerrostaloja sijaitsee myös kaava-alueen länsi- ja kaakkoispuolella. Molemmilla kortteleilla on merkittäviä maisemallisia arvoja, joihin kohdistuvia vaikutuksia tulee arvioida kaavahankkeen edetessä.

Kaava-alueelta ei tunneta arkeologisia kohteita. Kirkkoveräjä-niminen alue on pääosin tarkastettu v. 1998 arkeologisessa perusinventoinnissa. Kaava-alueen rakentamaton osa on pinta-alaltaan hyvin pieni, ja myös sen arkeologista potentiaalia voidaan pitää vähäisenä. Pirkanmaan maakuntamuseo ei edellytä alueelle asemakaavatasoista arkeologista inventointia. Jos kaavaprosessin yhteydessä tulee kuitenkin tietoa tai havaintoja mahdollisista arkeologisista kohteista, esimerkiksi kiviröykkiöistä tai kivenlouhintapaikoista, tulee niistä viipymättä olla yhteydessä maakuntamuseoon.

Kaavahankkeen valmisteluvaiheen aineisto pyydetään toimittamaan Pirkanmaan maakuntamuseoon lausuntoa varten.

Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta kaavahankkeesta. Tavoitteena on laatia alueelle asemakaavamuutos, joka mahdollistaa kerrostalon rakentamisen nykyiselle pientalotontille. Alueellinen vastuumuseo on tutustunut hankkeen aineistoon ja toteaa seuraavaa.

Asemakaavan muutos kohdistuu pientalotonttiin, jolla sijaitsee vuonna 1966 valmistunut, arkkitehti Olavi Suvitien suunnittelema Lääkäritalo. Rakennus käsitti lääkärin asuinhuoneiston sekä vastaanottotilat omalla sisäänkäynnillä. Rakennus suunniteltiin Pirkkalan kunnanlääkäri Laukkaselle. Lääkärin asunnon ja vastaanoton yhdistäminen yhteen rakennukseen oli perinteinen tapa ennen 1970-luvulla yleistynyttä terveyskeskusten rakentamista. Rakennus on saneerattu 2010-luvulla. Massoittelu ja aukotus ovat säilyneet, mutta punatiilijulkisivu ja harmaa betonisokkeli on rapattu tasaiseksi ja maalattu valkoiseksi. Lisäksi tasakaton korkea puupaneloitu räystäs on maalattu tummanruskeaksi.

Alueesta on laadittu kulttuuriympäristöselvitys Loukonlahden kerros- ja rivitaloalueiden inventointi 2021 (Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto Oy), joka tulisi lisätä kaavahankkeen osallistumis- ja arviointisuunnitelman selvitysluetteloon. Kyseisessä selvityksessä Lääkäritalon arvoiksi mainitaan 1960-luvun modernismi, Loukonlahden asuinalueen yksityinen palvelurakentaminen sekä ajoittuminen vuoden 1970 rakennuskaavaa edeltävälle ajalle. Ominaispiirteiden mainitaan muuttuneen rakennuksen värityksen ja pintamateriaalien osalta merkittävästi. Pihasta mainitaan vehreä tontti luonnonvaraisine puineen sekä istutettuine kasvillisuuksineen. Selvityksessä tontti on esitetty arvoiltaan I luokkaan, joka kestää ”huonosti muutoksia, vain vähäisiä ja ominaispiirteet huomioiden, asema maisemassa huomioitava”. Kyseiselle korttelialueelle on annettu suositus: ”Alueen korttelirakenteen, viherympäristön ja rakennusten ominaispiirteet sekä asema maisemassa tulee pyrkiä säilyttämään.” Lääkäritaloa ei yksittäisenä kohteena ole mainittu tässä yhteydessä.

Pirkkalan taajamayleiskaava 2020:en (voimaantulo 17.2.2016) on merkitty neljä arvoaluetta (Loukonlahti, Killo, Haikka ja Turri), joiden kulttuurihistoriallisesti arvokas luonne tulee säilyttää. Loukonlahden arvoalueen rajaus sijoittuu välittömästi asemakaavamuutoksen pohjoispuolelle, osin myös kyseisen tontin alueelle. Loukonlahden arvoalueesta todetaan seuraavaa: "Yhtenäinen ja lyhyessä ajassa rakennettu Loukonlahden asuinalue kertoo esimerkillisesti aikansa laadukkaasta suomalaisesta asuinaluesuunnittelusta ja –rakentamisesta. Alueen yhtenäisyys syntyy ajallisesti yhtenäisyydestä ja yhtenäisistä rakennusmateriaaleista sekä ennen kaikkea arkkitehti Pekka Ilveskosken alueelle suunnittelemista rakennuksista. Rakennuksilla on selkeää arkkitehtonista arvoa. Rakennuskannan yhtenäisyyden ja onnistuneesti toteutetun rakennuskaavan vuoksi aluetta on pidettävä arvoalueena, joka muodostaa merkittävän maisemakokonaisuuden."

Pirkkalan taajamayleiskaavassa tontti on osa kerrostalovaltaista asuntoaluetta, jolla ympäristö säilytetään. Korttelialuetta koskee määräys: ”Alueen suunnittelussa on otettava huomioon, että rakentaminen soveltuu sekä rakennustavaltaan että sijainniltaan olemassa olevaan rakennuskantaan ja ympäristöön ja että olemassa olevat rakennukset ja rakenteet säilytetään.” Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että yleiskaavamerkinnän aluesuojelumerkintää on noudatettava asemakaavan laadinnassa myös kyseisen pientalon osalta. Vaikka pientaloa on muutettu ulkoasultaan merkittävästi 2010-luvulla, ovat sen arkkitehtoniset arvot sekä erityisesti sosiaalihistorialliset arvot säilyneet. Maakuntamuseolla ei ole tiedossa Pirkkalan kunnan alueelta muita säilyneitä lääkärin virka- ja asuintaloja. Maakuntamuseo esittää, että rakennuksesta tulisi laatia rakennushistoriaselvitys, jossa tarkasteltaisiin myös tilanjäsentelyä ja sisätilojen säilyneisyyttä, ja josta kävisivät ilmi myös lääkärin virkatalon rakennustyypin ominaispiirteet ja harvinaisuus.

Kaavahankealueen pohjois- ja koillispuolella sijaitsee neljä lamellimaista, nelikerroksista elementtikerrostaloa sekä liikerakennus, joiden suunnittelija on arkkitehti Pekka Ilveskoski. Kerrostalot valmistuivat 1970-luvun alkuvuosina ja liikerakennus vuonna 1969. Kulttuuriympäristöselvityksen mukaan (Heiskanen & Luoto 2021) kortteli kerros- ja liikerakennuksineen on säilyttänyt alkuperäiset, maisemalliset ominaispiirteensä muodostaen lähiön vanhimman ja näkyvimmän osan. Lisäksi suunnittelualueen itäpuolella sijaitsee saman suunnittelijan suunnittelema, vuona 1969 valmistunut entinen lämpökeskusrakennus. Pekka Ilveskosken suunnittelemia kerrostaloja sijaitsee myös kaava-alueen länsi- ja kaakkoispuolella. Molemmilla kortteleilla on merkittäviä maisemallisia arvoja, joihin kohdistuvia vaikutuksia tulee arvioida kaavahankkeen edetessä.

Kaava-alueelta ei tunneta arkeologisia kohteita. Kirkkoveräjä-niminen alue on pääosin tarkastettu v. 1998 arkeologisessa perusinventoinnissa. Kaava-alueen rakentamaton osa on pinta-alaltaan hyvin pieni, ja myös sen arkeologista potentiaalia voidaan pitää vähäisenä. Pirkanmaan maakuntamuseo ei edellytä alueelle asemakaavatasoista arkeologista inventointia. Jos kaavaprosessin yhteydessä tulee kuitenkin tietoa tai havaintoja mahdollisista arkeologisista kohteista, esimerkiksi kiviröykkiöistä tai kivenlouhintapaikoista, tulee niistä viipymättä olla yhteydessä maakuntamuseoon.

Kaavahankkeen valmisteluvaiheen aineisto pyydetään toimittamaan Pirkanmaan maakuntamuseoon lausuntoa varten.