Pirkanmaan maakuntamuseo on saanut lupahakemuksen osoitteeseen Saarikylientie 199, Kangasala. Lupaa hetaan asuinrakennuksen laajentamiseen ja korotukseen, savuhormin asentamiseen ja lämpökaivon poraamiseen. Maakuntamuseo on tutustunut sille toimitettuun aineistoon ja toteaa seuraavaa.

Saarikylillä on erittäin pitkä, kivikaudella alkanut asutushistoria. Pitkä asutuksen jatkumo ja sen näkyminen nykyisessä ympäristössä tuovat alueelle erityistä kulttuurihistoriallista arvoa. Hykönsalon kylä on säilyttänyt keskiajalta periytyvät ryhmäkylän piirteensä, ja kylän kantatiloihin kuuluvan Jaakkolan pihapiiri on hyvä esimerkki Saarikylien alueen vanhasta rakennuskannasta. Jaakkolalla on myös erityistä maisemallista merkitystä. Hykönsalon kylä on osa Saarikylien ja Vehoniemenkylän maakunnallisesti arvokkaan kulttuurimaiseman maisema-aluetta, jonka ominaispiirteitä ovat vanhat kylät ja niitä ympäröivät peltoaukeat, vanhat tielinjat sekä Vehoniemen harjun ja Roineen näkymät. Alue on myös osa Saarikylien maakunnallisesti arvokasta kulttuurimaisemaa ja kuuluu sen rakennuskulttuurin ydinalueisiin. Jaakkola sisältyy Kangasalan maaseutualueiden kulttuuriympäristöohjelman kohteisiin.

Tontilla sijaitsee Jaakkola A ja B -niminen rautakautinen asuinpaikka ja kalmisto. Talon puutarhasta on löydetty rautakautista keramiikka, ja Jaakkolan talosta noin 200–250 m lounaaseen on löydetty mm. 1900-luvun alkupuolella merovingiaikainen keihäänkärki, kaksi veitsenterää ja kaksi putkikirvestä. Kohde on kiinteä muinaisjäännös (mj.rek. tunnus 211010012). Kiinteän muinaisjäännöksen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen ja muu siihen kajoaminen muinaismuistolain vastaisella tavalla on kielletty. (MML 1 ja 4 §).  Saarikylientien pohjoispuolella sijaitsee myös Hykönsalo -niminen kiinteä muinaisjäännös, joka on historiallinen kylänpaikka (mj.rek. tunnus 1000009075).

Lisärakentamisen ja lämpökaivon porauksen kohdalla tulee tehdä riittävät arkeologiset tutkimukset ennen niiden rakentamista. Myös mahdolliset tulevat kaapeli-, vesijohto- tai viemärihankkeet tulee lähettää lausunnolle Pirkanmaan maakuntamuseoon. Koska kyse on yksityisen henkilön pienehköstä rakennushankkeesta, tutkimukset tekee Museoviraston koekaivausryhmä, joka on valtion kustantamana. Arkeologisia tutkimukset tulee tehdä sulan maan aikana, lumettomissa olosuhteissa. Tutkimusten tekemisestä tulee sopia hyvissä ajoissa etukäteen, mielummin tutkimuksia edeltävänä talvena, Pirkanmaan maakuntamuseon tutkijan Kreetta Lesellin kanssa (puh. 040 763 1841).

Jaakkolan tilakeskukseen kuuluu lukuisia iäkkäitä rakennuksia. Vuonna 1926 rakennettu päärakennus on massaltaan perinteinen paritupatyyppinen, harjakattoinen rakennus. Sen erityispiirteitä ovat pääkerroksen ikkunoiden koristeelliset vuorilaudat sekä yksinkertainen mutta korkea, poikkipäätynä jatkuva lasikuisti. Jaakkolan laajennetun riihen vanhin osa on 1700-luvulta ja navetta 1800-luvun lopulta. Tilakeskus on ollut tyhjillään. Hankkeen tavoitteena on korottaa asuinrakennusta noin metrillä, muuttaa sisäänkäynti kuistille kahdesta suunnasta rakennuksen seinän myötäisesti kulkevien portaiden kautta tapahtuvaksi sekä rakentaa tieltä katsoen talon taakse rakennukseen liittyvä, korotettu, kaitein varustettu laaja terassi.

Pirkanmaan maakuntamuseo suhtautuu positiivisesti suunnitelmiin vanhan tilakeskuksen kunnostamisesta ja palauttamisesta asuinkäyttöön. Rakennuksen julkisivuihin suunnitellut muutokset ovat kuitenkin vieraita rakennuksen luonteelle. Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa, että rakennuksen korottaminen ja sen taakse suunniteltu terassi ovat muutoksina sellaisia, että niiden vaikutus Jaakolan tilakeskuksen kulttuurihistoriallisiin arvoihin on kuitenkin hyväksyttävissä. Korotus muuttaa rakennuksen mittasuhteita, mutta rakennus on siitä huolimatta tunnistettavissa oman aikansa edustajksi, mikäli sen muut ominaispiirteet säilytetään. Terassi on selkeästi uusi, päänäkymäsuunnista sivuun jäävä rakennuksen osa, joka on helposti tunnistettavissa myöhemmäksi lisäykseksi. Sen sijaan sisäänkäynnin muutos ei ole rakennuksen rakenusperinteisten arvojen osalta hyväksyttävissä. Se on elementtinä täysin vieras 20-luvun maatilan päärakennukselle ja johtaa helposti lopputulokseen, jossa koko rakennuksen alkuperäisyysasteeseen liittyvät ominaispiirteet käyvät tunnistamattomiksi. Paras ratkaisu on säilyttää sisäänkäynti nykyisen kaltaisena. Mahdollisten ulkoportaiden tulee olla mahdollisimman matalat, eleettömät ja korkeintaan yksinkertaisella, avoimella sivukaiteella varustetut.

Pirkanmaan maakuntamuseo on saanut lupahakemuksen osoitteeseen Saarikylientie 199, Kangasala. Lupaa hetaan asuinrakennuksen laajentamiseen ja korotukseen, savuhormin asentamiseen ja lämpökaivon poraamiseen. Maakuntamuseo on tutustunut sille toimitettuun aineistoon ja toteaa seuraavaa.Saarikylillä on erittäin pitkä, kivikaudella alkanut asutushistoria. Pitkä asutuksen jatkumo ja sen näkyminen nykyisessä ympäristössä tuovat alueelle erityistä kulttuurihistoriallista arvoa. Hykönsalon kylä on säilyttänyt keskiajalta periytyvät ryhmäkylän piirteensä, ja kylän kantatiloihin kuuluvan Jaakkolan pihapiiri on hyvä esimerkki Saarikylien alueen vanhasta rakennuskannasta. Jaakkolalla on myös erityistä maisemallista merkitystä. Hykönsalon kylä on osa Saarikylien ja Vehoniemenkylän maakunnallisesti arvokkaan kulttuurimaiseman maisema-aluetta, jonka ominaispiirteitä ovat vanhat kylät ja niitä ympäröivät peltoaukeat, vanhat tielinjat sekä Vehoniemen harjun ja Roineen näkymät. Alue on myös osa Saarikylien maakunnallisesti arvokasta kulttuurimaisemaa ja kuuluu sen rakennuskulttuurin ydinalueisiin. Jaakkola sisältyy Kangasalan maaseutualueiden kulttuuriympäristöohjelman kohteisiin.Tontilla sijaitsee Jaakkola A ja B -niminen rautakautinen asuinpaikka ja kalmisto. Talon puutarhasta on löydetty rautakautista keramiikka, ja Jaakkolan talosta noin 200–250 m lounaaseen on löydetty mm. 1900-luvun alkupuolella merovingiaikainen keihäänkärki, kaksi veitsenterää ja kaksi putkikirvestä. Kohde on kiinteä muinaisjäännös (mj.rek. tunnus 211010012). Kiinteän muinaisjäännöksen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen ja muu siihen kajoaminen muinaismuistolain vastaisella tavalla on kielletty. (MML 1 ja 4 §).  Saarikylientien pohjoispuolella sijaitsee myös Hykönsalo -niminen kiinteä muinaisjäännös, joka on historiallinen kylänpaikka (mj.rek. tunnus 1000009075).Lisärakentamisen ja lämpökaivon porauksen kohdalla tulee tehdä riittävät arkeologiset tutkimukset ennen niiden rakentamista. Myös mahdolliset tulevat kaapeli-, vesijohto- tai viemärihankkeet tulee lähettää lausunnolle Pirkanmaan maakuntamuseoon. Koska kyse on yksityisen henkilön pienehköstä rakennushankkeesta, tutkimukset tekee Museoviraston koekaivausryhmä, joka on valtion kustantamana. Arkeologisia tutkimukset tulee tehdä sulan maan aikana, lumettomissa olosuhteissa. Tutkimusten tekemisestä tulee sopia hyvissä ajoissa etukäteen, mielummin tutkimuksia edeltävänä talvena, Pirkanmaan maakuntamuseon tutkijan Kreetta Lesellin kanssa (puh. 040 763 1841).Jaakkolan tilakeskukseen kuuluu lukuisia iäkkäitä rakennuksia. Vuonna 1926 rakennettu päärakennus on massaltaan perinteinen paritupatyyppinen, harjakattoinen rakennus. Sen erityispiirteitä ovat pääkerroksen ikkunoiden koristeelliset vuorilaudat sekä yksinkertainen mutta korkea, poikkipäätynä jatkuva lasikuisti. Jaakkolan laajennetun riihen vanhin osa on 1700-luvulta ja navetta 1800-luvun lopulta. Tilakeskus on ollut tyhjillään. Hankkeen tavoitteena on korottaa asuinrakennusta noin metrillä, muuttaa sisäänkäynti kuistille kahdesta suunnasta rakennuksen seinän myötäisesti kulkevien portaiden kautta tapahtuvaksi sekä rakentaa tieltä katsoen talon taakse rakennukseen liittyvä, korotettu, kaitein varustettu laaja terassi.Pirkanmaan maakuntamuseo suhtautuu positiivisesti suunnitelmiin vanhan tilakeskuksen kunnostamisesta ja palauttamisesta asuinkäyttöön. Rakennuksen julkisivuihin suunnitellut muutokset ovat kuitenkin vieraita rakennuksen luonteelle. Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa, että rakennuksen korottaminen ja sen taakse suunniteltu terassi ovat muutoksina sellaisia, että niiden vaikutus Jaakolan tilakeskuksen kulttuurihistoriallisiin arvoihin on kuitenkin hyväksyttävissä. Korotus muuttaa rakennuksen mittasuhteita, mutta rakennus on siitä huolimatta tunnistettavissa oman aikansa edustajksi, mikäli sen muut ominaispiirteet säilytetään. Terassi on selkeästi uusi, päänäkymäsuunnista sivuun jäävä rakennuksen osa, joka on helposti tunnistettavissa myöhemmäksi lisäykseksi. Sen sijaan sisäänkäynnin muutos ei ole rakennuksen rakenusperinteisten arvojen osalta hyväksyttävissä. Se on elementtinä täysin vieras 20-luvun maatilan päärakennukselle ja johtaa helposti lopputulokseen, jossa koko rakennuksen alkuperäisyysasteeseen liittyvät ominaispiirteet käyvät tunnistamattomiksi. Paras ratkaisu on säilyttää sisäänkäynti nykyisen kaltaisena. Mahdollisten ulkoportaiden tulee olla mahdollisimman matalat, eleettömät ja korkeintaan yksinkertaisella, avoimella sivukaiteella varustetut.