Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa Nokian Kylmänojan ja Penttilänpuiston osayleiskaavan muutosluonnoksista. Kaava-alue käsittää Nokian keskustan koulujen lisäksi Penttilänpuiston laajan virkistys- ja viheralueen, Vihnusjärven ranta-alueen kulttuuriympäristön sekä Hinttalan kotiseutumuseon. Suunnittelualue on hieno ja edustava esimerkki sotien jälkeisen modernisoituvan ja kaupungistuvan Suomen rakennusperinnöstä. Alueesta on laadittu yleiskaavaa varten kulttuuriympäristöselvitys. Vihnuskodin ympäristö sekä Hinttalan kotiseutumuseon alueen suojelu on ratkaistu asemakaavalla jo aiemmin. Suunnittelualue on maakunnallisesti arvokasta kulttuuriympäristöä (Nokian asemanseutu ja asuinalueet)  sekä Nokian keskustan yleiskaavassa arvokkaaksi osoitettua aluetta. Lähtökohtana maakunta- ja yleiskaavojen mukaan tulee olla mm. kulttuuriympäristön ja rakennetun ympäristön arvojen säilyttäminen sekä niiden edistäminen. Lähtökohtaisesti tämä tarkoittaa kulttuurihistoriallisesti arvokkaan rakennuskannan säilyttämistä sekä uudisrakentamista siten, että em. kohteiden kaupunkikuvallinen asema säilyy.

Maankäyttö- ja rakennuslain 39 §:n mukaan yleiskaavaa laadittaessa tulee ottaa huomioon rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen. Maakuntakaavan ja voimassa olevan osayleiskaavan tavoitteet sekä inventoinnissa esiin nostetut arvot edellyttävät rakennetun ympäristön arvojen huomioista. Käsillä olevan osayleiskaavan tavoitteet on esitelty kaavaselostuksessa sivulla 5. Tavoitteista ei käy ilmi, miten yleiskaavoituksessa aiotaan ottaa huomioon em. maankäyttö- ja rakennuslain yleiskaavalle asettamat rakennettua kulttuuriympäristöä koskevat tavoitteet.

Aiemmin mainittua kulttuuriympäristöselvitystä tulee tarkentaa kattamaan koko rakennettu kulttuuriympäristö yleiskaavan tarkkuutta ja tarkoitusta vastaavalla tavalla. Selvityksessä tulee siten esittää myös aiemmin inventoidut kohteet siten, että on mahdollista muodostaa kokonaiskuva suunnittelualueesta, sen ominaispiirteistä ja arvoista. Aluetta tulee vielä tarkastella laajempana kokonaisuutena, erityisesti maisemaan kohdistuvien vaikutusten arvioimiseksi.

Kankaantaan, Nokianvirran ja lukion kouluympäristöt edustavat sotien jälkeistä kouluarkkitehtuuria ja sijoittuvat maaston ja maiseman muotoihin sovitettuina omaksi viheralueen yhdistämäksi kokonaisuudeksi. Kankaantaan vuonna 1957 Jaakko Ilveskosken suunnitelmien mukaan rakennettua koulua on laajennettu kulloisenkin tarpeen mukaan 1970-luvulta alkaen. Rakennuksen alkuperäinen ilme on säilynyt muutoksista huolimatta varsin hyvin. Rakennuksella on tärkeä rooli kaupunkikuvassa. Nokianvirran koulun on suunnitellut arkkitehti Mikael Nordenswan vuonna 1951. Rakennukseen on tehty laajennuksia ja muutoksia 1950-, 1970- ja 1980-luvuilla. Uusin lisäsiipi on 1990-luvulta. Lisäosat on sijoitettu rakennuksen alkuperäistä arkkitehtuuria kunnioittaen ja rakennus on säilyttänyt rakennushistorialliset piirteensä hienosti. Lukion, alkujaan jatkokoulu,  suunnitelmat ovat vuodelta 1939, mutta rakennusta on laajennettu ja uudistettu 1960-luvulta alkaen. Viimeisin laajennus on 2000-luvun alusta. Muutokset ovat merkittävällä tavalla muuttaneet rakennuksen alkuperäistä asua, mutta rakennus on edelleen tärkeä osa kaupunkikuvaa.

Kulttuuriympäristöinventoinnissa on käytetty koulujen osalta arvoluokittelua. Sitä tulee  tarkastella paikallisella tasolla, Nokian kaupungin ja ko. alueen kontekstissa. Inventointi ei osoita maakunnallisia tai valtakunnallisia arvoja tässä yhteydessä. Inventoinnin perusteella on todettavissa, että kaikilla kouluilla on suuri kulttuurihistoriallinen arvo ja niiden säilyttämismahdollisuudet tulee tutkia huolellisesti.

Kaavaluonnos 1 osoittaa Kankaantaan koulun ja Nokianvirran koulun ympäristön kerrostalovaltaiseen rakentamiseen, mutta edellyttää samalla Kankaantaan koulun alueella  kulttuuriympäristön arvojen huomioimista. Yleiskaava on näiltä osin merkittävällä tavalla ristiriitainen ja tavoitteet ovat vaikeasti yhteensovitettavissa. Kaavaluonnos 2 osoittaa Nokianvirran koulun tontille kerrostalovaltaista asumista ja Kankaantaan koulun julkisten palvelujen ja hallinnon alueeksi sekä lisäksi ko. koulurakennuksen suojelukohteeksi, jonka suojelu ratkaistaisiin tarkemmin asemakaavassa. Luonnosvaihtoehdoista vaihtoehto 2 on kulttuuriympäristön arvot paremmin huomioiva ja maakuntamuseo puoltaa sen ottamista jatkosuunnittelun pohjaksi, edellyttäen kuitenkin että myös Nokianvirran koulun arvot otetaan kaavassa huomioon. Alueen arvoja osoittava aluemerkintä ei kummassakaan vaihtoehdossa ulotu Nokianvirran koulun alueelle. Arvoalueen rajausta tulee tarkistaa näiltä osin. Penttilänpuistoa ei ole huomioitu kulttuuriympäristö- tai maisemanäkökulmasta kummassakaan kaavaluonnoksessa. Kaavaa tulee tarkistaa myös näiltä osin.

Vaihtoehtojen vaikutuksia on arvioitu kaavaselostuksen sivulla 39 hyvin yleispiirteisesti. Vaikutusten arviointia tulee täydentää ja tarkentaa rakennetun ympäristön arvoihin kohdistuvien muutosten ja maisemavaikutusten osalta. Kohteiden kuntoa ja korjattavuutta ei ole käsitelty tässä yhteydessä sillä tarkkuudella, että maakuntamuseo voisi ottaa siihen asiaan. Lisäksi tulee huomioida, että kotiseutumuseo Hinttala tulee merkitä asianmukaisella, voimassa olevan asemakaavan tavoitteet esittävällä suojelumerkinnällä.

Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta maakuntamuseo toteaa, että muinaisjäännösrekisterin mukaan kaava-alueella sijaitsee mahdollinen kiinteä muinaisjäännös, Vihnuskoti-niminen ajoittamaton maarakenne (kumpu) (mj-tunnus 1000018630). Kohdetta ei ole käsitelty kaavaselostuksessa (kohta 3.13) mainitussa vuoden 2010 arkeologisessa inventoinnissa. Kohteen asianmukainen huomioonottaminen kaavassa edellyttää sen merkityksen tarkempaa selvittämistä riittävillä inventointimenetelmilla (esim. koekuopilla) ja suojelustatuksen arviointia. Kaavahankkeeseen liittyen alueen arkeologista inventointia tuleekin täydentää Vihnuskadun ja Vihnusjärven välisen puistoalueen osalta. Alueelta saattaa löytyä myös muita huomioonotettavia arkeologisia kohteita lähinnä historialliselta ajalta. Mainitun mahdollisen muinaisjäännöksen eteläpuolella sijaitseva nuori tervahauta (rekonstruktio) ei ole suojelukohde.

Arkeologisia tutkimuksia voidaan tehdä vain sulan maan aikana. Tutkimuksissa tulee noudattaa Suomen arkeologisten kenttätöiden laatuohjeita ja muita Museoviraston ohjeita. Lisätietoja inventoinnin tilaamisesta ja suorittamisesta saa maakuntamuseolta.

Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa Nokian Kylmänojan ja Penttilänpuiston osayleiskaavan muutosluonnoksista. Kaava-alue käsittää Nokian keskustan koulujen lisäksi Penttilänpuiston laajan virkistys- ja viheralueen, Vihnusjärven ranta-alueen kulttuuriympäristön sekä Hinttalan kotiseutumuseon. Suunnittelualue on hieno ja edustava esimerkki sotien jälkeisen modernisoituvan ja kaupungistuvan Suomen rakennusperinnöstä. Alueesta on laadittu yleiskaavaa varten kulttuuriympäristöselvitys. Vihnuskodin ympäristö sekä Hinttalan kotiseutumuseon alueen suojelu on ratkaistu asemakaavalla jo aiemmin. Suunnittelualue on maakunnallisesti arvokasta kulttuuriympäristöä (Nokian asemanseutu ja asuinalueet)  sekä Nokian keskustan yleiskaavassa arvokkaaksi osoitettua aluetta. Lähtökohtana maakunta- ja yleiskaavojen mukaan tulee olla mm. kulttuuriympäristön ja rakennetun ympäristön arvojen säilyttäminen sekä niiden edistäminen. Lähtökohtaisesti tämä tarkoittaa kulttuurihistoriallisesti arvokkaan rakennuskannan säilyttämistä sekä uudisrakentamista siten, että em. kohteiden kaupunkikuvallinen asema säilyy.Maankäyttö- ja rakennuslain 39 §:n mukaan yleiskaavaa laadittaessa tulee ottaa huomioon rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen. Maakuntakaavan ja voimassa olevan osayleiskaavan tavoitteet sekä inventoinnissa esiin nostetut arvot edellyttävät rakennetun ympäristön arvojen huomioista. Käsillä olevan osayleiskaavan tavoitteet on esitelty kaavaselostuksessa sivulla 5. Tavoitteista ei käy ilmi, miten yleiskaavoituksessa aiotaan ottaa huomioon em. maankäyttö- ja rakennuslain yleiskaavalle asettamat rakennettua kulttuuriympäristöä koskevat tavoitteet.Aiemmin mainittua kulttuuriympäristöselvitystä tulee tarkentaa kattamaan koko rakennettu kulttuuriympäristö yleiskaavan tarkkuutta ja tarkoitusta vastaavalla tavalla. Selvityksessä tulee siten esittää myös aiemmin inventoidut kohteet siten, että on mahdollista muodostaa kokonaiskuva suunnittelualueesta, sen ominaispiirteistä ja arvoista. Aluetta tulee vielä tarkastella laajempana kokonaisuutena, erityisesti maisemaan kohdistuvien vaikutusten arvioimiseksi.Kankaantaan, Nokianvirran ja lukion kouluympäristöt edustavat sotien jälkeistä kouluarkkitehtuuria ja sijoittuvat maaston ja maiseman muotoihin sovitettuina omaksi viheralueen yhdistämäksi kokonaisuudeksi. Kankaantaan vuonna 1957 Jaakko Ilveskosken suunnitelmien mukaan rakennettua koulua on laajennettu kulloisenkin tarpeen mukaan 1970-luvulta alkaen. Rakennuksen alkuperäinen ilme on säilynyt muutoksista huolimatta varsin hyvin. Rakennuksella on tärkeä rooli kaupunkikuvassa. Nokianvirran koulun on suunnitellut arkkitehti Mikael Nordenswan vuonna 1951. Rakennukseen on tehty laajennuksia ja muutoksia 1950-, 1970- ja 1980-luvuilla. Uusin lisäsiipi on 1990-luvulta. Lisäosat on sijoitettu rakennuksen alkuperäistä arkkitehtuuria kunnioittaen ja rakennus on säilyttänyt rakennushistorialliset piirteensä hienosti. Lukion, alkujaan jatkokoulu,  suunnitelmat ovat vuodelta 1939, mutta rakennusta on laajennettu ja uudistettu 1960-luvulta alkaen. Viimeisin laajennus on 2000-luvun alusta. Muutokset ovat merkittävällä tavalla muuttaneet rakennuksen alkuperäistä asua, mutta rakennus on edelleen tärkeä osa kaupunkikuvaa.Kulttuuriympäristöinventoinnissa on käytetty koulujen osalta arvoluokittelua. Sitä tulee  tarkastella paikallisella tasolla, Nokian kaupungin ja ko. alueen kontekstissa. Inventointi ei osoita maakunnallisia tai valtakunnallisia arvoja tässä yhteydessä. Inventoinnin perusteella on todettavissa, että kaikilla kouluilla on suuri kulttuurihistoriallinen arvo ja niiden säilyttämismahdollisuudet tulee tutkia huolellisesti.Kaavaluonnos 1 osoittaa Kankaantaan koulun ja Nokianvirran koulun ympäristön kerrostalovaltaiseen rakentamiseen, mutta edellyttää samalla Kankaantaan koulun alueella  kulttuuriympäristön arvojen huomioimista. Yleiskaava on näiltä osin merkittävällä tavalla ristiriitainen ja tavoitteet ovat vaikeasti yhteensovitettavissa. Kaavaluonnos 2 osoittaa Nokianvirran koulun tontille kerrostalovaltaista asumista ja Kankaantaan koulun julkisten palvelujen ja hallinnon alueeksi sekä lisäksi ko. koulurakennuksen suojelukohteeksi, jonka suojelu ratkaistaisiin tarkemmin asemakaavassa. Luonnosvaihtoehdoista vaihtoehto 2 on kulttuuriympäristön arvot paremmin huomioiva ja maakuntamuseo puoltaa sen ottamista jatkosuunnittelun pohjaksi, edellyttäen kuitenkin että myös Nokianvirran koulun arvot otetaan kaavassa huomioon. Alueen arvoja osoittava aluemerkintä ei kummassakaan vaihtoehdossa ulotu Nokianvirran koulun alueelle. Arvoalueen rajausta tulee tarkistaa näiltä osin. Penttilänpuistoa ei ole huomioitu kulttuuriympäristö- tai maisemanäkökulmasta kummassakaan kaavaluonnoksessa. Kaavaa tulee tarkistaa myös näiltä osin.Vaihtoehtojen vaikutuksia on arvioitu kaavaselostuksen sivulla 39 hyvin yleispiirteisesti. Vaikutusten arviointia tulee täydentää ja tarkentaa rakennetun ympäristön arvoihin kohdistuvien muutosten ja maisemavaikutusten osalta. Kohteiden kuntoa ja korjattavuutta ei ole käsitelty tässä yhteydessä sillä tarkkuudella, että maakuntamuseo voisi ottaa siihen asiaan. Lisäksi tulee huomioida, että kotiseutumuseo Hinttala tulee merkitä asianmukaisella, voimassa olevan asemakaavan tavoitteet esittävällä suojelumerkinnällä.Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta maakuntamuseo toteaa, että muinaisjäännösrekisterin mukaan kaava-alueella sijaitsee mahdollinen kiinteä muinaisjäännös, Vihnuskoti-niminen ajoittamaton maarakenne (kumpu) (mj-tunnus 1000018630). Kohdetta ei ole käsitelty kaavaselostuksessa (kohta 3.13) mainitussa vuoden 2010 arkeologisessa inventoinnissa. Kohteen asianmukainen huomioonottaminen kaavassa edellyttää sen merkityksen tarkempaa selvittämistä riittävillä inventointimenetelmilla (esim. koekuopilla) ja suojelustatuksen arviointia. Kaavahankkeeseen liittyen alueen arkeologista inventointia tuleekin täydentää Vihnuskadun ja Vihnusjärven välisen puistoalueen osalta. Alueelta saattaa löytyä myös muita huomioonotettavia arkeologisia kohteita lähinnä historialliselta ajalta. Mainitun mahdollisen muinaisjäännöksen eteläpuolella sijaitseva nuori tervahauta (rekonstruktio) ei ole suojelukohde.Arkeologisia tutkimuksia voidaan tehdä vain sulan maan aikana. Tutkimuksissa tulee noudattaa Suomen arkeologisten kenttätöiden laatuohjeita ja muita Museoviraston ohjeita. Lisätietoja inventoinnin tilaamisesta ja suorittamisesta saa maakuntamuseolta.