Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitun asemakaavahankkeen luonnosvaihtoehdoista. Kaavoitettavana alueena on kaksi osa-aluetta Pitkäniemen sairaalan toiminnoilta vapautumassa olevalta alueelta Nokian Pitkäniemessä. Maakuntamuseo on tutustunut hankkeen aineistoon ja toteaa seuraavaa.

Rakennettu ympäristö ja maisema

Pitkäniemen mielisairaalan rakentaminen on ollut yksi valtion suurisuuntaisimmista rakennushankkeista 1800-luvun lopussa. Rakennushankkeen suunnittelusta vastasivat Yleisten rakennusten ylihallituksessa arkkitehdit S. Gripenberg, M. Schjerfbeck ja E.A. Kranck. Sairaala rakennettiin vuosina 1896-1900 palvelemaan koko Länsi-Suomen mielisairaanhoitoa.

Pitkäniemen paviljonkityyppinen sairaala-alue on määritelty valtakunnallisesti arvokkaaksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi (peruste: Museoviraston RKY-inventointi 2009). Sen keskeisimmät arvot liittyvät sairaalan asemakaavalliseen ratkaisuun, säilyneeseen rakennuskantaan, puistoon ja sen asemaan vesistön äärellä. Alueen keskipisteenä on hallintorakennus, jonka ympärille sairaalapaviljongit sekä asuin- ja talousrakennukset ryhmittyvät. Matalat katetut käytävät yhdistävät valkoiseksi rapattuja kaksi- ja kolmikerroksisia tiilirakennuksia. Runsaslajinen puisto, järvimaisema ja ympäröivien peltojen maanviljelystoiminta on liittynyt psykiatrisen sairaalan hoitomenetelmiin.

Sairaalaympäristö on säilynyt alkuperäisessä asussaan lukuun ottamatta vähäistä lisärakentamista. RKY-aluetta koskevat valtioneuvoston päätöksellä maankäyttö- ja rakennuslakiin (132/1999) perustuvat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, joiden mukaan kohteiden arvot tulee turvata kaikessa maankäytössä. Lisäksi alue on osa Pyhäjärven-Nokianvirran-Kuloveden kulttuurimaiseman maakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta. Pirkanmaan 2040 maakuntakaavassa aluetta koskevan suunnittelumääräyksen mukaan avointen maisematilojen säilymiseen ja uusien rakennuspaikkojen sijaintiin on kiinnitettävä erityisesti huomiota.

Pitkäniemen sairaala-alueen ympäristö ja valtaosa rakennuksista (rakennukset 1-10, 12-15, 17 ja 27 sekä rakennuksia yhdistävät yhdyskäytävät ja kaakkoiskulman entinen kanala) on suojeltu jo voimassa olevassa, vuonna 1997 hyväksytyssä asemakaavassa.

Pitkäniemen sairaala-alueen arvot on tunnistettu lukuisissa kulttuuriympäristön selvityksissä, jotka on kattavasti lueteltu osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa (OAS) sekä kaavaselostuksessa. Kaavahankkeen aikana on lisäksi laadittu suunnittelualueen pohjoisimman osan käsittävä Pitkäniemen alueen pohjoisosan rakennusinventointi (Ramboll 2020), joka tulisi lisätä OAS:n selvitysten luetteloon. Pirkanmaan maakuntamuseon näkemyksen mukaan selvitykset ovat riittäviä, eikä hankkeeseen liity rakennetun ympäristön tai maiseman osalta lisäselvitystarpeita.

Asemakaavan muutoksen tavoitteena on pyrkiä mahdollistamaan alueen muutos sairaala-alueesta asuinalueeksi Pirkanmaan sairaanhoitopiirin psykiatrisen sairaalan toimintojen siirtyessä pääosin toisaalle sekä tutkia alueen täydennysrakentamisen mahdollisuuksia ja uudisrakentamisen sopeutumista alueen arvoihin. Maakuntamuseo pitää tavoitteita hyvin muotoiltuina ja lähtökohtaisesti mahdollisina.

Luonnosvaiheessa on asetettu nähtäville kaksi vaihtoehtoista kaavaratkaisua, VE1 ja VE2. Pääperiaatteiltaan ja rakentamisen ratkaisuiltaan kaavaluonnosvaihtoehdot ovat yhtenevät. Ne eroavat vain Rajasalmentielle yhdistyvän katuverkon osalta. Pirkanmaan maakuntamuseo pitää VE1:tä kulttuurihistoriallisten arvojen osalta onnistuneempana, sillä siinä maisemallisesti tärkeä peltoalue vaikuttaisi säilyvän koskemattomampana Hevoshaantien tielinjan sijoittuessa etelämmäs kuin VE2:ssa.

Molemmissa vaihtoehdoissa pohjoisosan pitkään tyhjillään olleet lääkärien rivitalot purettaisiin ja alueen käyttötarkoitus muutettaisiin alueen meluisuuden vuoksi asumisesta yleisten rakennusten korttelialueeksi. Maakuntamuseo pitää ratkaisua valitettavana, mutta ymmärrettävänä. Pohjoisosan Y-3-korttelialueelle on tarpeen määritellä kaavaan joko enimmäiskerrosluku tai harjakorkeus ja alueen uudisrakentamisen vaikutuksia eteläpuoliselle maisemapellolle tulee tutkia havainnekuvin. Uudisrakentamisen ei tulisi muodostua maisemassa hallitsevaksi elementiksi.

Myös alueen itäosassa sijaitseva moderni, 1950-luvulla valmistunut sairaalarakennus 11 olisi kaavan mukaan mahdollista korvata hahmoltaan samankokoisella uudisrakennuksella. Sairaalarakennus edustaa laadukkaasti modernia sairaalarakentamista, mutta poikkeaa piirteiltään selvästi alueen vanhemmasta rakentamisesta. Ratkaisu heikentää siten jossain määrin alueen historiallista kerroksisuutta, mutta on alueen kokonaisuuden säilymisen valossa hyväksyttävissä.

Alueen muut rakennetun ympäristön selvityksissä arvokkaiksi todetut rakennukset ja puistoalueet suojeltaisiin asianmukaisin suojelumerkinnöin, joita on lisäksi täydennetty yleismääräyksillä. Yleismääräyksissä on onnistuneesti mainittu myös puiston rakenteet, penkereet, laiturit ja uimahuoneet, joiden säilyminen on tärkeää alueen yleisilmeen ja historiallisen kertovuuden näkökulmasta. Pirkanmaan maakuntamuseo pitää kaavaratkaisua näiltä osin onnistuneena. Arvoympäristön kannalta on myös hyvä ratkaisu, että sairaalarakennuksia yhdistävien yhdyskäytävien varrelle suunnitelluista uudisrakennuksista ja osasta muistakin aiemmissa viitesuunnitelmissa hahmotelluista rakennuksista on suunnittelun edetessä luovuttu.

Alueen täydennysrakentaminen sijoittuisi osin sairaala-alueen laidoille siten, että historiallinen ydin säilyisi suurimmilta osin ennallaan. Uudisrakentaminen edellytetään sovitettavan alueen ilmeeseen ja toteutettavan laadukkaasti. Rakentamistapaa, laatutavoitteita sekä pihojen käsittelyä tulisi ohjata vielä tarkemmin laatimalla alueelle rakentamistapaohje. Käyttötarkoituksen muutos asumiseen toisi myös alueelle runsaasti paikoitusalueita. Laajat asfaltoidut parkkialueet eivät sovellu arvoympäristöön. Uudisrakentamisen ja paikoitusalueiden sijoittumista tulisi vielä tutkia tarkemmin havainnekuvin ja kuvasovittein, jotta niiden vaikutuksia valtakunnallisesti merkittävään rakennetun ympäristön arvoihin voisi arvioida luotettavasti. Paikoituksen suhteen voi olla tarpeen tutkia myös etäämmälle tai maan alle sijoittuvia ratkaisuja.

Arkeologinen kulttuuriperintö

Kaava-alueen lounaisosassa sijaitsevan kiinteän muinaisjäännöksen, kivikautisen asuinpaikan Pitkäniemi 2 (mj-tunnus 536010046) rajausta sm-3 on korjattava siten, että sen länsikulmaa siirretään noin 7 m luoteeseen (korkeuskäyrää pitkin). Kahden muun arkeologisen kohteen - Pitkäniemi 1 (1000043192) ja Pitkäniemi 4 (1000043194) - alustavat rajaukset s-1 on merkitty kaavaluonnoksiin asianmukaisesti.

Kaavaselostuksessa kohdassa 3.1.3. mainittu, keskiajalla syntynyt Pitkäniemen kylä on vuoden 1683 kartan mukaan sijainnut kaavaluonnoksiin merkityn korttelialueen AL kohdalla. Vanhalle kylätontille on 1800-luvun lopusta lähtien rakennettu laaja sairaalakompleksi, eikä kylänpaikkaa voida tulkita muinaisjäännökseksi tai muuksi arkeologiseksi kulttuuriperintökohteeksi. Kylään liittyvien asutushistoriallisten jäännösten voi olettaa pääsääntöisesti tuhoutuneen 1800-2000-lukujen maankäytössä. Mikäli maaperään kajoavissa toimenpiteissä löytyisi kuitenkin jostain kohdasta vanhaan kyläasutukseen liittyviä jäännöksiä, tulisi niitä mahdollisesti koskemaan muinaismuistolain rauhoitus. Tällöin on toimittava MML 14 §:n edellyttämällä tavalla. Maakuntamuseo esittää, että asia otetaan kaavassa huomioon kirjaamalla viittaus muinaismuistolakiin yleismääräykseen esimerkiksi muodossa: Maaperään kajoavissa toimenpiteissä korttelialueella AL on otettava huomioon muinaismuistolain 14 §:n vaatimukset; lisäohjeet on pyydettävä alueelliselta vastuumuseolta (Pirkanmaan maakuntamuseo).

Kaavaehdotus liiteaineistoineen tulee toimittaa Pirkanmaan maakuntamuseoon lausuntoa varten.

Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitun asemakaavahankkeen luonnosvaihtoehdoista. Kaavoitettavana alueena on kaksi osa-aluetta Pitkäniemen sairaalan toiminnoilta vapautumassa olevalta alueelta Nokian Pitkäniemessä. Maakuntamuseo on tutustunut hankkeen aineistoon ja toteaa seuraavaa.

Rakennettu ympäristö ja maisema

Pitkäniemen mielisairaalan rakentaminen on ollut yksi valtion suurisuuntaisimmista rakennushankkeista 1800-luvun lopussa. Rakennushankkeen suunnittelusta vastasivat Yleisten rakennusten ylihallituksessa arkkitehdit S. Gripenberg, M. Schjerfbeck ja E.A. Kranck. Sairaala rakennettiin vuosina 1896-1900 palvelemaan koko Länsi-Suomen mielisairaanhoitoa.

Pitkäniemen paviljonkityyppinen sairaala-alue on määritelty valtakunnallisesti arvokkaaksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi (peruste: Museoviraston RKY-inventointi 2009). Sen keskeisimmät arvot liittyvät sairaalan asemakaavalliseen ratkaisuun, säilyneeseen rakennuskantaan, puistoon ja sen asemaan vesistön äärellä. Alueen keskipisteenä on hallintorakennus, jonka ympärille sairaalapaviljongit sekä asuin- ja talousrakennukset ryhmittyvät. Matalat katetut käytävät yhdistävät valkoiseksi rapattuja kaksi- ja kolmikerroksisia tiilirakennuksia. Runsaslajinen puisto, järvimaisema ja ympäröivien peltojen maanviljelystoiminta on liittynyt psykiatrisen sairaalan hoitomenetelmiin.

Sairaalaympäristö on säilynyt alkuperäisessä asussaan lukuun ottamatta vähäistä lisärakentamista. RKY-aluetta koskevat valtioneuvoston päätöksellä maankäyttö- ja rakennuslakiin (132/1999) perustuvat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, joiden mukaan kohteiden arvot tulee turvata kaikessa maankäytössä. Lisäksi alue on osa Pyhäjärven-Nokianvirran-Kuloveden kulttuurimaiseman maakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta. Pirkanmaan 2040 maakuntakaavassa aluetta koskevan suunnittelumääräyksen mukaan avointen maisematilojen säilymiseen ja uusien rakennuspaikkojen sijaintiin on kiinnitettävä erityisesti huomiota.

Pitkäniemen sairaala-alueen ympäristö ja valtaosa rakennuksista (rakennukset 1-10, 12-15, 17 ja 27 sekä rakennuksia yhdistävät yhdyskäytävät ja kaakkoiskulman entinen kanala) on suojeltu jo voimassa olevassa, vuonna 1997 hyväksytyssä asemakaavassa.

Pitkäniemen sairaala-alueen arvot on tunnistettu lukuisissa kulttuuriympäristön selvityksissä, jotka on kattavasti lueteltu osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa (OAS) sekä kaavaselostuksessa. Kaavahankkeen aikana on lisäksi laadittu suunnittelualueen pohjoisimman osan käsittävä Pitkäniemen alueen pohjoisosan rakennusinventointi (Ramboll 2020), joka tulisi lisätä OAS:n selvitysten luetteloon. Pirkanmaan maakuntamuseon näkemyksen mukaan selvitykset ovat riittäviä, eikä hankkeeseen liity rakennetun ympäristön tai maiseman osalta lisäselvitystarpeita.

Asemakaavan muutoksen tavoitteena on pyrkiä mahdollistamaan alueen muutos sairaala-alueesta asuinalueeksi Pirkanmaan sairaanhoitopiirin psykiatrisen sairaalan toimintojen siirtyessä pääosin toisaalle sekä tutkia alueen täydennysrakentamisen mahdollisuuksia ja uudisrakentamisen sopeutumista alueen arvoihin. Maakuntamuseo pitää tavoitteita hyvin muotoiltuina ja lähtökohtaisesti mahdollisina.

Luonnosvaiheessa on asetettu nähtäville kaksi vaihtoehtoista kaavaratkaisua, VE1 ja VE2. Pääperiaatteiltaan ja rakentamisen ratkaisuiltaan kaavaluonnosvaihtoehdot ovat yhtenevät. Ne eroavat vain Rajasalmentielle yhdistyvän katuverkon osalta. Pirkanmaan maakuntamuseo pitää VE1:tä kulttuurihistoriallisten arvojen osalta onnistuneempana, sillä siinä maisemallisesti tärkeä peltoalue vaikuttaisi säilyvän koskemattomampana Hevoshaantien tielinjan sijoittuessa etelämmäs kuin VE2:ssa.

Molemmissa vaihtoehdoissa pohjoisosan pitkään tyhjillään olleet lääkärien rivitalot purettaisiin ja alueen käyttötarkoitus muutettaisiin alueen meluisuuden vuoksi asumisesta yleisten rakennusten korttelialueeksi. Maakuntamuseo pitää ratkaisua valitettavana, mutta ymmärrettävänä. Pohjoisosan Y-3-korttelialueelle on tarpeen määritellä kaavaan joko enimmäiskerrosluku tai harjakorkeus ja alueen uudisrakentamisen vaikutuksia eteläpuoliselle maisemapellolle tulee tutkia havainnekuvin. Uudisrakentamisen ei tulisi muodostua maisemassa hallitsevaksi elementiksi.

Myös alueen itäosassa sijaitseva moderni, 1950-luvulla valmistunut sairaalarakennus 11 olisi kaavan mukaan mahdollista korvata hahmoltaan samankokoisella uudisrakennuksella. Sairaalarakennus edustaa laadukkaasti modernia sairaalarakentamista, mutta poikkeaa piirteiltään selvästi alueen vanhemmasta rakentamisesta. Ratkaisu heikentää siten jossain määrin alueen historiallista kerroksisuutta, mutta on alueen kokonaisuuden säilymisen valossa hyväksyttävissä.

Alueen muut rakennetun ympäristön selvityksissä arvokkaiksi todetut rakennukset ja puistoalueet suojeltaisiin asianmukaisin suojelumerkinnöin, joita on lisäksi täydennetty yleismääräyksillä. Yleismääräyksissä on onnistuneesti mainittu myös puiston rakenteet, penkereet, laiturit ja uimahuoneet, joiden säilyminen on tärkeää alueen yleisilmeen ja historiallisen kertovuuden näkökulmasta. Pirkanmaan maakuntamuseo pitää kaavaratkaisua näiltä osin onnistuneena. Arvoympäristön kannalta on myös hyvä ratkaisu, että sairaalarakennuksia yhdistävien yhdyskäytävien varrelle suunnitelluista uudisrakennuksista ja osasta muistakin aiemmissa viitesuunnitelmissa hahmotelluista rakennuksista on suunnittelun edetessä luovuttu.

Alueen täydennysrakentaminen sijoittuisi osin sairaala-alueen laidoille siten, että historiallinen ydin säilyisi suurimmilta osin ennallaan. Uudisrakentaminen edellytetään sovitettavan alueen ilmeeseen ja toteutettavan laadukkaasti. Rakentamistapaa, laatutavoitteita sekä pihojen käsittelyä tulisi ohjata vielä tarkemmin laatimalla alueelle rakentamistapaohje. Käyttötarkoituksen muutos asumiseen toisi myös alueelle runsaasti paikoitusalueita. Laajat asfaltoidut parkkialueet eivät sovellu arvoympäristöön. Uudisrakentamisen ja paikoitusalueiden sijoittumista tulisi vielä tutkia tarkemmin havainnekuvin ja kuvasovittein, jotta niiden vaikutuksia valtakunnallisesti merkittävään rakennetun ympäristön arvoihin voisi arvioida luotettavasti. Paikoituksen suhteen voi olla tarpeen tutkia myös etäämmälle tai maan alle sijoittuvia ratkaisuja.

Arkeologinen kulttuuriperintö

Kaava-alueen lounaisosassa sijaitsevan kiinteän muinaisjäännöksen, kivikautisen asuinpaikan Pitkäniemi 2 (mj-tunnus 536010046) rajausta sm-3 on korjattava siten, että sen länsikulmaa siirretään noin 7 m luoteeseen (korkeuskäyrää pitkin). Kahden muun arkeologisen kohteen - Pitkäniemi 1 (1000043192) ja Pitkäniemi 4 (1000043194) - alustavat rajaukset s-1 on merkitty kaavaluonnoksiin asianmukaisesti.

Kaavaselostuksessa kohdassa 3.1.3. mainittu, keskiajalla syntynyt Pitkäniemen kylä on vuoden 1683 kartan mukaan sijainnut kaavaluonnoksiin merkityn korttelialueen AL kohdalla. Vanhalle kylätontille on 1800-luvun lopusta lähtien rakennettu laaja sairaalakompleksi, eikä kylänpaikkaa voida tulkita muinaisjäännökseksi tai muuksi arkeologiseksi kulttuuriperintökohteeksi. Kylään liittyvien asutushistoriallisten jäännösten voi olettaa pääsääntöisesti tuhoutuneen 1800-2000-lukujen maankäytössä. Mikäli maaperään kajoavissa toimenpiteissä löytyisi kuitenkin jostain kohdasta vanhaan kyläasutukseen liittyviä jäännöksiä, tulisi niitä mahdollisesti koskemaan muinaismuistolain rauhoitus. Tällöin on toimittava MML 14 §:n edellyttämällä tavalla. Maakuntamuseo esittää, että asia otetaan kaavassa huomioon kirjaamalla viittaus muinaismuistolakiin yleismääräykseen esimerkiksi muodossa: Maaperään kajoavissa toimenpiteissä korttelialueella AL on otettava huomioon muinaismuistolain 14 §:n vaatimukset; lisäohjeet on pyydettävä alueelliselta vastuumuseolta (Pirkanmaan maakuntamuseo).

Kaavaehdotus liiteaineistoineen tulee toimittaa Pirkanmaan maakuntamuseoon lausuntoa varten.