Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainittuun kaavahankkeeseen. Suunnittelualue sijaitsee Yli-Niskalan alueella Pappilanjoen ja Kyrösjärven rannalla, noin 1,5 km Kyröskosken keskustasta koilliseen. Alue on rakentamaton. Ranta-alueet ovat puustoiset, Kyrösjärven rannassa Laivataival-tien päässä on venesatama, muutoin alue on peltoa ja eteläosasta vanhaa metsälaidunta. Kaavoituksen tavoitteena on uusien asuinrakennuspaikkojen muodostaminen peltoalueelle ja ranta-alueen virkistyskäytön kehittäminen. Tutustuttuaan osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa hankkeesta seuraavaa.

Suunnittelualueen itäreuna kiertää Laivataipaleen varressa sijaitsevan Yli-Niskalan talouskeskuksen pihapiirin, jättäen sen kaava-alueen ulkopuolelle. Yli-Niskalan kulttuurihistorialliset arvot on tunnistettu jo 1990-luvulla, sillä Hämeenkyrön keskustan 2010 yleiskaavassa (hyväksytty 1996) Yli-Niskalan pihapiiri ympäristöineen on osoitettu rakennustaiteellisesti tai kulttuurihistoriallisesti arvokkaita rakennuksia tai rakennusryhmiä sisältäväksi alueeksi (sl- 2). Kaavamääräyksen mukaan: Merkinnällä on osoitettu ne arvokkaat rakennukset tai rakennusryhmät, jotka tulee ympäristöineen säilyttää ja joiden kunnostuksessa tulee pyrkiä säilyttävään peruskorjaukseen. Sl-2 merkintä ja sitä koskeva määräys tulee lisätä aineistoon muiden aluetta koskevien keskustan 2010 yleiskaavan määräysten joukkoon.

Hämeenkyrön strategisessa yleiskaavassa 2040 (hyväksytty 2015) alue on osoitettu tiivistyvänä keskustaajamana ja Pappilanjoen varsi valtakunnallisesti tai maakunnallisesti arvokkaana maisema-alueena. Kumpaakin merkintää koskevaan kaavamääräykseen sisältyy edellytys kulttuuriympäristön ja maiseman arvojen säilyttämisestä.

Alueen itäosassa on voimassa vuonna 1971 hyväksytty Yliniskalan rantakaava, jossa Yli-Niskalan pihapiiri on osoitettu maatilan talouskeskuksen korttelialueeksi (AT), sen pohjoispuolelle omakotirakennusten korttelialue (AO) ja alue muutoin maa- ja metsätalousalueeksi. Kaava on laadittu ennen nykyisen maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) hyväksymistä ja siitä puuttuvat lain edellyttämät kulttuuriympäristön arvojen suojeluun tähtäävät merkinnät, joten se on katsottava vähintään näiltä osin vanhentuneeksi maankäytön ohjauksen välineenä.

Keskustan 2010 yleiskaava on katsottu kunnassa monin osin vanhentuneeksi ja alueen osayleiskaavan uudistamistyö on käynnistetty syksyllä 2016. Kaavamuutosta varten on laadittu rakennetun ympäristön selvitys (Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto, 2017), jonka mukaan myös nimellä Kyröskoski tunnettu pappilan torppa Niskala on perustettu vuonna 1761. Torppa jaettiin kahteen osaan Yli- ja Ali-Niskalaksi vuonna 1860. Lähempänä jokea sijainnut Yli-Niskala siirrettiin nykyiselle paikalle 1900-luvun alussa. Pihapiirin rakennukset ovat peräisin tuolta ajalta. Perinteiseen neliömäiseen pihaan kuuluvat hirsirunkoiset päärakennus, luhtiaitta, varastorakennus ja navetta. Tila on toiminut myös höyrylaivamatkustajien pysähdys- ja majoituspaikkana.

Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että suunnittelualueen rajausta tulisi laajentaa siten, että kulttuurihistoriallisesti arvokkaaksi todettu Yli-Niskalan pihapiiri, jonka asemakaava on vanhentunut, sisällytetään kaava-alueeseen. Yli-Niskalan sisällyttämistä kaava-alueeseen perustelee myös se, että kaavan tarkoituksena on osoittaa rakentamista tilaa ympäröiville peltoalueille, millä voidaan arvioida olevan merkittäviä vaikutuksia pihapiirin maisemallisiin arvoihin ja ymmärrettävyyteen. Kulttuurihistoriallisten arvojen huomioimiseksi aluetta tulisi käsitellä laajempana kokonaisuutena.

Yli-Niskalan pihapiiristä ja sitä ympäröivästä maisemasta tulee maankäytönsuunnittelun ja vaikutustenarvioinnin tueksi laatia yleiskaavan selvitystä yksityiskohtaisempi asemakaavatasoinen (rakennuskohtainen) rakennetun ympäristön ja maiseman selvitys, jonka perusteella on mahdollista määritellä rakennusten säilyneisyys ja ominaispiirteet sekä arvioida pihapiirin ja sen rakennusten tarkempi suojelumääräysten tarve. Selvityksessä tulee käsitellä myös tilakeskuksen ympäristöä, peltoalueita ja maisemaa, jotta voidaan arvioida, millaisia vaikutuksia avoimelle peltoalueelle osoitettavalla asuinrakentamisella on kulttuurimaiseman ja tilakeskuksen asemalle sekä arvoille. Selvitys tulee sisällyttää kaava-aineistoihin ja sen tulokset huomioida kaavaratkaisussa ja -merkinnöissä sekä kaavan vaikutustenarvioinnissa.

Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta maakuntamuseo toteaa, että kaava-alueella, sen keskiosassa sijaitsee yksi ennestään tunnettu, v. 2017 yleiskaavainventoinnissa löytynyt kohde - Pappilan Niskalan historiallinen torpanpaikka (mj-tunnus 1000034301). Maakuntamuseo esittää kohteen merkitsemistä asemakaavaan S-osa-aluemerkinnällä, johon liitetään määräys: Muu kulttuuriperintökohde, historiallinen asuinpaikka. Alueella olevat asutushistorialliset rakenteet on säilytettävä. Suuremmista kohdetta koskevista suunnitelmista tulee neuvotella alueellisen vastuumuseon (Pirkanmaan maakuntamuseon) kanssa. Kohteen rajaus on merkitty oheiseen liitekarttaan punaisella.

Kaava-alue on rakentamaton ja suureksi osaksi puustoinen. Aluetta on pidettävä sen sijainnin, topografian ja historiallisen asutuksen perusteella potentiaalisena uusien muinaisjäännöskohteiden - sekä esihistoriallisten että historiallisen ajan - tai kaavassa huomioitavien muiden kulttuuriperintökohteiden löytymisen kannalta. Tämän vuoksi kaavahankkeeseen liittyen alueella tulee suorittaa asemakaavatason suunnittelutarkkuutta vastaava arkeologinen inventointi (tarkkuusinventointi) MRL 9 §:n mukaisesti.

Arkeologisia tutkimuksia voidaan tehdä vain lumettomissa olosuhteissa, sulan maan aikana. Inventoinnissa tulee noudattaa Suomen arkeologisten kenttätöiden laatuohjeita (2020) ja muita Museoviraston ohjeita. Tutkimuksen tekijän tulee toimittaa raportti digitaalisena arviointia varten Pirkanmaan maakuntamuseolle (pirkanmaan.maakuntamuseo@tampere.fi). Arvioinnissa varmistetaan, että tutkimus vastaa sille asetettuja tavoitteita ja laatuvaatimuksia. Raportti toimitetaan arvioinnin jälkeen Museovirastoon, jossa se tallennetaan sähköiseen asianhallintajärjestelmään ja julkaistaan palvelussa https://asiat.museovirasto.fi/. Tutkimusraporttien tiedot tallennetaan myös muinaisjäännösrekisteriin, jonka tietoja voi selata kaikille avoimessa Kulttuuriympäristön palveluikkunassa www.kyppi.fi. Verkossa julkaistava raportti ei saa sisältää yksityishenkilöiden henkilötietoja, esim. maanomistajien nimiä tai osoitteita. Raportin lisäksi museolle on toimitettava kohteiden sijaintitiedot ja rajaukset paikkatietomuodossa. Lisätietoja tutkimusten tilaamisesta ja suorittamisesta saa maakuntamuseolta. Tämä lausunto on liitettävä tutkimusta koskevaan tarjouspyyntöön.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa tulee päivittää em. selvitys- ja tutkimustarpeiden osalta. Kaavaluonnos selvitysaineistoineen pyydetään toimittamaan Pirkanmaan maakuntamuseoon lausuntoa varten.

Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainittuun kaavahankkeeseen. Suunnittelualue sijaitsee Yli-Niskalan alueella Pappilanjoen ja Kyrösjärven rannalla, noin 1,5 km Kyröskosken keskustasta koilliseen. Alue on rakentamaton. Ranta-alueet ovat puustoiset, Kyrösjärven rannassa Laivataival-tien päässä on venesatama, muutoin alue on peltoa ja eteläosasta vanhaa metsälaidunta. Kaavoituksen tavoitteena on uusien asuinrakennuspaikkojen muodostaminen peltoalueelle ja ranta-alueen virkistyskäytön kehittäminen. Tutustuttuaan osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa hankkeesta seuraavaa.

Suunnittelualueen itäreuna kiertää Laivataipaleen varressa sijaitsevan Yli-Niskalan talouskeskuksen pihapiirin, jättäen sen kaava-alueen ulkopuolelle. Yli-Niskalan kulttuurihistorialliset arvot on tunnistettu jo 1990-luvulla, sillä Hämeenkyrön keskustan 2010 yleiskaavassa (hyväksytty 1996) Yli-Niskalan pihapiiri ympäristöineen on osoitettu rakennustaiteellisesti tai kulttuurihistoriallisesti arvokkaita rakennuksia tai rakennusryhmiä sisältäväksi alueeksi (sl- 2). Kaavamääräyksen mukaan: Merkinnällä on osoitettu ne arvokkaat rakennukset tai rakennusryhmät, jotka tulee ympäristöineen säilyttää ja joiden kunnostuksessa tulee pyrkiä säilyttävään peruskorjaukseen. Sl-2 merkintä ja sitä koskeva määräys tulee lisätä aineistoon muiden aluetta koskevien keskustan 2010 yleiskaavan määräysten joukkoon.

Hämeenkyrön strategisessa yleiskaavassa 2040 (hyväksytty 2015) alue on osoitettu tiivistyvänä keskustaajamana ja Pappilanjoen varsi valtakunnallisesti tai maakunnallisesti arvokkaana maisema-alueena. Kumpaakin merkintää koskevaan kaavamääräykseen sisältyy edellytys kulttuuriympäristön ja maiseman arvojen säilyttämisestä.

Alueen itäosassa on voimassa vuonna 1971 hyväksytty Yliniskalan rantakaava, jossa Yli-Niskalan pihapiiri on osoitettu maatilan talouskeskuksen korttelialueeksi (AT), sen pohjoispuolelle omakotirakennusten korttelialue (AO) ja alue muutoin maa- ja metsätalousalueeksi. Kaava on laadittu ennen nykyisen maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) hyväksymistä ja siitä puuttuvat lain edellyttämät kulttuuriympäristön arvojen suojeluun tähtäävät merkinnät, joten se on katsottava vähintään näiltä osin vanhentuneeksi maankäytön ohjauksen välineenä.

Keskustan 2010 yleiskaava on katsottu kunnassa monin osin vanhentuneeksi ja alueen osayleiskaavan uudistamistyö on käynnistetty syksyllä 2016. Kaavamuutosta varten on laadittu rakennetun ympäristön selvitys (Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto, 2017), jonka mukaan myös nimellä Kyröskoski tunnettu pappilan torppa Niskala on perustettu vuonna 1761. Torppa jaettiin kahteen osaan Yli- ja Ali-Niskalaksi vuonna 1860. Lähempänä jokea sijainnut Yli-Niskala siirrettiin nykyiselle paikalle 1900-luvun alussa. Pihapiirin rakennukset ovat peräisin tuolta ajalta. Perinteiseen neliömäiseen pihaan kuuluvat hirsirunkoiset päärakennus, luhtiaitta, varastorakennus ja navetta. Tila on toiminut myös höyrylaivamatkustajien pysähdys- ja majoituspaikkana.

Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että suunnittelualueen rajausta tulisi laajentaa siten, että kulttuurihistoriallisesti arvokkaaksi todettu Yli-Niskalan pihapiiri, jonka asemakaava on vanhentunut, sisällytetään kaava-alueeseen. Yli-Niskalan sisällyttämistä kaava-alueeseen perustelee myös se, että kaavan tarkoituksena on osoittaa rakentamista tilaa ympäröiville peltoalueille, millä voidaan arvioida olevan merkittäviä vaikutuksia pihapiirin maisemallisiin arvoihin ja ymmärrettävyyteen. Kulttuurihistoriallisten arvojen huomioimiseksi aluetta tulisi käsitellä laajempana kokonaisuutena.

Yli-Niskalan pihapiiristä ja sitä ympäröivästä maisemasta tulee maankäytönsuunnittelun ja vaikutustenarvioinnin tueksi laatia yleiskaavan selvitystä yksityiskohtaisempi asemakaavatasoinen (rakennuskohtainen) rakennetun ympäristön ja maiseman selvitys, jonka perusteella on mahdollista määritellä rakennusten säilyneisyys ja ominaispiirteet sekä arvioida pihapiirin ja sen rakennusten tarkempi suojelumääräysten tarve. Selvityksessä tulee käsitellä myös tilakeskuksen ympäristöä, peltoalueita ja maisemaa, jotta voidaan arvioida, millaisia vaikutuksia avoimelle peltoalueelle osoitettavalla asuinrakentamisella on kulttuurimaiseman ja tilakeskuksen asemalle sekä arvoille. Selvitys tulee sisällyttää kaava-aineistoihin ja sen tulokset huomioida kaavaratkaisussa ja -merkinnöissä sekä kaavan vaikutustenarvioinnissa.

Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta maakuntamuseo toteaa, että kaava-alueella, sen keskiosassa sijaitsee yksi ennestään tunnettu, v. 2017 yleiskaavainventoinnissa löytynyt kohde - Pappilan Niskalan historiallinen torpanpaikka (mj-tunnus 1000034301). Maakuntamuseo esittää kohteen merkitsemistä asemakaavaan S-osa-aluemerkinnällä, johon liitetään määräys: Muu kulttuuriperintökohde, historiallinen asuinpaikka. Alueella olevat asutushistorialliset rakenteet on säilytettävä. Suuremmista kohdetta koskevista suunnitelmista tulee neuvotella alueellisen vastuumuseon (Pirkanmaan maakuntamuseon) kanssa. Kohteen rajaus on merkitty oheiseen liitekarttaan punaisella.

Kaava-alue on rakentamaton ja suureksi osaksi puustoinen. Aluetta on pidettävä sen sijainnin, topografian ja historiallisen asutuksen perusteella potentiaalisena uusien muinaisjäännöskohteiden - sekä esihistoriallisten että historiallisen ajan - tai kaavassa huomioitavien muiden kulttuuriperintökohteiden löytymisen kannalta. Tämän vuoksi kaavahankkeeseen liittyen alueella tulee suorittaa asemakaavatason suunnittelutarkkuutta vastaava arkeologinen inventointi (tarkkuusinventointi) MRL 9 §:n mukaisesti.

Arkeologisia tutkimuksia voidaan tehdä vain lumettomissa olosuhteissa, sulan maan aikana. Inventoinnissa tulee noudattaa Suomen arkeologisten kenttätöiden laatuohjeita (2020) ja muita Museoviraston ohjeita. Tutkimuksen tekijän tulee toimittaa raportti digitaalisena arviointia varten Pirkanmaan maakuntamuseolle (pirkanmaan.maakuntamuseo@tampere.fi). Arvioinnissa varmistetaan, että tutkimus vastaa sille asetettuja tavoitteita ja laatuvaatimuksia. Raportti toimitetaan arvioinnin jälkeen Museovirastoon, jossa se tallennetaan sähköiseen asianhallintajärjestelmään ja julkaistaan palvelussa https://asiat.museovirasto.fi/. Tutkimusraporttien tiedot tallennetaan myös muinaisjäännösrekisteriin, jonka tietoja voi selata kaikille avoimessa Kulttuuriympäristön palveluikkunassa www.kyppi.fi. Verkossa julkaistava raportti ei saa sisältää yksityishenkilöiden henkilötietoja, esim. maanomistajien nimiä tai osoitteita. Raportin lisäksi museolle on toimitettava kohteiden sijaintitiedot ja rajaukset paikkatietomuodossa. Lisätietoja tutkimusten tilaamisesta ja suorittamisesta saa maakuntamuseolta. Tämä lausunto on liitettävä tutkimusta koskevaan tarjouspyyntöön.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa tulee päivittää em. selvitys- ja tutkimustarpeiden osalta. Kaavaluonnos selvitysaineistoineen pyydetään toimittamaan Pirkanmaan maakuntamuseoon lausuntoa varten.