Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta, johon tutustuttuaan alueellinen vastuumuseo toteaa seuraavaa.
Kaavan tavoitteena on laadukas sekä asuntomuodoiltaan monimuotoinen asuin- ja virkistysalue. Osa leirintäalueesta on tarkoitus muuttaa asuinkäyttöön ja leirintäalueen toiminnot sijoittaa aiempaa pienemmälle alueelle. Suojellun Lepolan huvilan kiinteistön käyttötarkoitusta laajennetaan ja samalla tutkitaan kiinteistön täydennysrakentamista esimerkiksi leirintätoimintoihin tai asumiseen. Lepolan puiston metsäinen alue säilytetään pääosin virkistyskäytössä. Huvilan rakennus- ja kulttuurihistoriallinen arvo sekä tärkeimmät luonnon ja maiseman arvot merkitään asemakaavaan. Ranta muutetaan yleiseksi virkistysalueeksi, jossa tavoitteena on säilyttää puustoinen vyöhyke ja parantaa jalankulun reittiverkostoa. Asemakaavan pohjaksi järjestetään arkkitehtuurin ja leirintäaluekonseptin suunnittelukilpailu.
Suunnittelualueella sijaitseva Lepolan huvila on Härmälän huvilarannikolla sijainneista kesähuviloista viimeinen. Se on sijainnut alun perin Hatanpään kartanon alueella, josta se on siirretty nykyiselle paikalleen 1800-luvun lopussa. Tampereen kaupungin omistuksessa rakennus toimi vuodesta 1925 alkaen ensin lastenkotina ja sittemmin päiväkotina. Viimeiset vuodet rakennus on ollut tyhjillään. Lepola sisältyy Härmälän maakunnallisesti arvokkaaseen rakennettuun kulttuuriympäristöön ja on yksi sen ydinkohteista.
Lepolan huvila on huomioitu selvityksessä Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998 (Tampereen kaupunki). Rakennusta ei kuitenkaan ole asemakaavatasoisesti inventoitu. Rakennuksen käyttötarkoituksen muutoksesta seuraa todennäköisesti myös laajempia sisätilan muutoksia, ja tätä silmällä pitäen maakuntamuseo pitää rakennushistoriaselvityksen laatimista tarpeellisena. Kaavaa varten laadittavan selvityksen tulee ottaa huomioon itse rakennuksen lisäksi myös ympäröivä piha ja puisto sekä huvilan rantayhteys. Härmälän leirintäalue on tällä hetkellä käytössä kesäaikaan: alueella on kevytrakenteisia leirintämökkejä, teltta- ja caravanpaikkoja sekä virkistyspalveluja leirintäalueen asiakkaille. Kaavahankkeen yhteydessä tulee koota perustiedot ja ajantasaiset valokuvat myös leirintäalueen rakennuksista siten, että ne tulevat samalla dokumentoiduiksi. OAS:aan on asianmukaisesti kirjattu puustokartoituksen ja maisemaselvityksen, Lepolan RHS:n sekä leirintäalueen rakenteiden selvityksen laatiminen.
Voimassa olevassa asemakaavassa Lepolan alue on osoitettu sosiaalitointa ja terveydenhuoltoa palvelevien rakennusten korttelialueeksi, jolle saa rakentaa lasten päiväkodin (YS-2). Maakuntamuseo katsoo, että käyttötarkoituksen laajentaminen voi edesauttaa rakennuksen arvoihin sopivan käytön löytämistä rakennukselle. Lepolalle on osoitettu suojelumerkintä sr-2, johon liittyy määräys: Kulttuurihistoriallisesti arvokas ja kaupunkikuvan kannalta tärkeä rakennus. Rakennusta ei saa purkaa. Rakennuksessa suoritettavien korjaus- ja muutostöiden tulee olla sellaisia, että rakennuksen kulttuurihistoriallisesti arvokas ja kaupunkikuvan kannalta merkittävä luonne säilyy. Mikäli tämän pyrkimyksen vastaisesti on rakennuksessa aiemmin suoritettu rakennustoimenpiteitä, on rakennus korjaus- ja muutostöiden yhteydessä pyrittävä korjaamaan entistäen. Maakuntamuseo painottaa, että rakennuksen suojelun tasoa ei tule heikentää asemakaavan muutoksen yhteydessä.
Huvilan rannan puolelle puistoon on osoitettu telttailu- ja leirintäaluetta (RT-1) sekä aluemerkintä s-11, johon liittyy määräys: Tontin osa, jolla olemassa oleva puusto on säilytettävä siten, että sallitaan vain maiseman hoidon kannalta tarpeelliset toimenpiteet, ja että puustoa täydennetään tarpeen mukaisesti uusintaistutuksilla. Alueen vanhaa ja arvokasta puustoa tulee edelleen vaalia kaavoituksen keinoin. Huvilan ympärille on tärkeää jättää riittävästi rakentamatonta tilaa, jotta rakennustyypin luonteeseen kuuluva ympäristön väljyys ja vehreys säilyy. Huvilan yhteys rantaan tulee myös säilyttää ymmärrettävänä. Maakuntamuseo katsoo, että mahdollinen täydennysrakentaminen tulee mitoittaa ja sijoittaa hyvin hienovaraisesti.
Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta maakuntamuseo toteaa, että kaava-alueelta ei tunneta kiinteitä muinaisjäännöksiä eikä muita kulttuuriperintökohteita. Alueen metsäisestä kohdasta tien vierestä ilmoitettiin kivikasoista, jotka maakuntamuseo kävi tarkastamassa 7.6.2024. Lohkotut kivet ovat peräisin kallioon louhituista kahdesta väestönsuojasta, jotka ovat yhä käytössä. Kaava-alue on pinta-alaltaan hyvin pieni, ja myös sen arkeologista potentiaalia voidaan pitää vähäisenä. Maakuntamuseo ei edellytä alueen arkeologista inventointia. Jos kaavaprosessin yhteydessä tulee kuitenkin tietoa tai havaintoja mahdollisista arkeologisista kohteista, esimerkiksi kiviröykkiöistä tai maakuopista, tulee niistä viipymättä olla yhteydessä maakuntamuseoon.
Kaavaluonnos valmisteluaineistoineen pyydetään toimittamaan Pirkanmaan maakuntamuseolle lausuntoa varten.
Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta, johon tutustuttuaan alueellinen vastuumuseo toteaa seuraavaa.
Kaavan tavoitteena on laadukas sekä asuntomuodoiltaan monimuotoinen asuin- ja virkistysalue. Osa leirintäalueesta on tarkoitus muuttaa asuinkäyttöön ja leirintäalueen toiminnot sijoittaa aiempaa pienemmälle alueelle. Suojellun Lepolan huvilan kiinteistön käyttötarkoitusta laajennetaan ja samalla tutkitaan kiinteistön täydennysrakentamista esimerkiksi leirintätoimintoihin tai asumiseen. Lepolan puiston metsäinen alue säilytetään pääosin virkistyskäytössä. Huvilan rakennus- ja kulttuurihistoriallinen arvo sekä tärkeimmät luonnon ja maiseman arvot merkitään asemakaavaan. Ranta muutetaan yleiseksi virkistysalueeksi, jossa tavoitteena on säilyttää puustoinen vyöhyke ja parantaa jalankulun reittiverkostoa. Asemakaavan pohjaksi järjestetään arkkitehtuurin ja leirintäaluekonseptin suunnittelukilpailu.
Suunnittelualueella sijaitseva Lepolan huvila on Härmälän huvilarannikolla sijainneista kesähuviloista viimeinen. Se on sijainnut alun perin Hatanpään kartanon alueella, josta se on siirretty nykyiselle paikalleen 1800-luvun lopussa. Tampereen kaupungin omistuksessa rakennus toimi vuodesta 1925 alkaen ensin lastenkotina ja sittemmin päiväkotina. Viimeiset vuodet rakennus on ollut tyhjillään. Lepola sisältyy Härmälän maakunnallisesti arvokkaaseen rakennettuun kulttuuriympäristöön ja on yksi sen ydinkohteista.
Lepolan huvila on huomioitu selvityksessä Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998 (Tampereen kaupunki). Rakennusta ei kuitenkaan ole asemakaavatasoisesti inventoitu. Rakennuksen käyttötarkoituksen muutoksesta seuraa todennäköisesti myös laajempia sisätilan muutoksia, ja tätä silmällä pitäen maakuntamuseo pitää rakennushistoriaselvityksen laatimista tarpeellisena. Kaavaa varten laadittavan selvityksen tulee ottaa huomioon itse rakennuksen lisäksi myös ympäröivä piha ja puisto sekä huvilan rantayhteys. Härmälän leirintäalue on tällä hetkellä käytössä kesäaikaan: alueella on kevytrakenteisia leirintämökkejä, teltta- ja caravanpaikkoja sekä virkistyspalveluja leirintäalueen asiakkaille. Kaavahankkeen yhteydessä tulee koota perustiedot ja ajantasaiset valokuvat myös leirintäalueen rakennuksista siten, että ne tulevat samalla dokumentoiduiksi. OAS:aan on asianmukaisesti kirjattu puustokartoituksen ja maisemaselvityksen, Lepolan RHS:n sekä leirintäalueen rakenteiden selvityksen laatiminen.
Voimassa olevassa asemakaavassa Lepolan alue on osoitettu sosiaalitointa ja terveydenhuoltoa palvelevien rakennusten korttelialueeksi, jolle saa rakentaa lasten päiväkodin (YS-2). Maakuntamuseo katsoo, että käyttötarkoituksen laajentaminen voi edesauttaa rakennuksen arvoihin sopivan käytön löytämistä rakennukselle. Lepolalle on osoitettu suojelumerkintä sr-2, johon liittyy määräys: Kulttuurihistoriallisesti arvokas ja kaupunkikuvan kannalta tärkeä rakennus. Rakennusta ei saa purkaa. Rakennuksessa suoritettavien korjaus- ja muutostöiden tulee olla sellaisia, että rakennuksen kulttuurihistoriallisesti arvokas ja kaupunkikuvan kannalta merkittävä luonne säilyy. Mikäli tämän pyrkimyksen vastaisesti on rakennuksessa aiemmin suoritettu rakennustoimenpiteitä, on rakennus korjaus- ja muutostöiden yhteydessä pyrittävä korjaamaan entistäen. Maakuntamuseo painottaa, että rakennuksen suojelun tasoa ei tule heikentää asemakaavan muutoksen yhteydessä.
Huvilan rannan puolelle puistoon on osoitettu telttailu- ja leirintäaluetta (RT-1) sekä aluemerkintä s-11, johon liittyy määräys: Tontin osa, jolla olemassa oleva puusto on säilytettävä siten, että sallitaan vain maiseman hoidon kannalta tarpeelliset toimenpiteet, ja että puustoa täydennetään tarpeen mukaisesti uusintaistutuksilla. Alueen vanhaa ja arvokasta puustoa tulee edelleen vaalia kaavoituksen keinoin. Huvilan ympärille on tärkeää jättää riittävästi rakentamatonta tilaa, jotta rakennustyypin luonteeseen kuuluva ympäristön väljyys ja vehreys säilyy. Huvilan yhteys rantaan tulee myös säilyttää ymmärrettävänä. Maakuntamuseo katsoo, että mahdollinen täydennysrakentaminen tulee mitoittaa ja sijoittaa hyvin hienovaraisesti.
Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta maakuntamuseo toteaa, että kaava-alueelta ei tunneta kiinteitä muinaisjäännöksiä eikä muita kulttuuriperintökohteita. Alueen metsäisestä kohdasta tien vierestä ilmoitettiin kivikasoista, jotka maakuntamuseo kävi tarkastamassa 7.6.2024. Lohkotut kivet ovat peräisin kallioon louhituista kahdesta väestönsuojasta, jotka ovat yhä käytössä. Kaava-alue on pinta-alaltaan hyvin pieni, ja myös sen arkeologista potentiaalia voidaan pitää vähäisenä. Maakuntamuseo ei edellytä alueen arkeologista inventointia. Jos kaavaprosessin yhteydessä tulee kuitenkin tietoa tai havaintoja mahdollisista arkeologisista kohteista, esimerkiksi kiviröykkiöistä tai maakuopista, tulee niistä viipymättä olla yhteydessä maakuntamuseoon.
Kaavaluonnos valmisteluaineistoineen pyydetään toimittamaan Pirkanmaan maakuntamuseolle lausuntoa varten.
Jaa
Facebookissa