Pirkanmaan maakuntamuseolta on pyydetty kannanottoa, kuinka tulisi menetellä Kurun Tammikankaan hautasmaalla sijaitsevan Kuru-laivan haaksirikon muistomerkkiin ja yhteishauta-alueeseen liittyvien hautalaattojen kanssa. Kuru-laiva upposi Näsijärvellä lähellä Siilinkaria vuonna 1929 ja se on edelleen suurin sisävesionnettomuus Suomessa. Onnettomuudessa hukkui 136 ihmistä ja näistä 38 on haudattu Tammikankaan hautausmaalle. Kurun kunta on pystyttänyt hauta-alueelle vuonna 1930 Siilinkarin majakkaa kuvaavan kahdeksansärmäisen obeliskimaisen muistomerkin. Lisäksi hauta-alueella on ollut 38 marmorista hautalaattaa.

Kurun hautasmaalla on päädytty siirtämään hautalaatat varastoon, koska laattoja on pidetty liian huonokuntoisina esillä pidettäviksi. Laattaojen puute on korvattu kartalla ja nimitaululla, jossa kerrotaan myös Kuru-laivan haaksirikosta. Paikallisessa kappelineuvostossa on keskusteltu asiasta ja päädytty tähän ratkaisuun. Nykyinen tila hautausmaalla on vallinnut noin neljä vuotta. Asiasta ei ole tällöin neuvoteltu maakuntamuseon kanssa vaan seurakunnassa on toimittu omatoimisesti. Muistolaattojen puuttuminen hauta-alueelta on tullut maakuntamuseon tietoon yksityishenkilön yhteydenoton kautta ja tämän jälkeen asiaa on selvitetty seurakuntapuutarhurin kanssa, joka on toivonut maakuntamuseolta kannanottoa asiaan.

Maakuntamuseotutkija on tutustunut laattoihin tarkastuskäynnillä 13.12.2016. Tällöin nähdyt kolme laattaa olivat ehjiä ja laattojen väri oli harmahtava. Ennen lämpimään siirtoa ne ovat olleet punertavia. Hautalaattoja on aikaisemmin yritetty puhdistaa kiviliikkeen toimesta, mutta siitä ei ole ollut apua, vaan se on enneminkin pahentanut tilannetta. Käytetystä pesuaineesta ei ole tietoa. Nykyinen puutarhuri on kuullut puhdistusyrityksistä jo eläköityneiltä henkilöiltä. Marmorille tyypillinen ominaisuus on muuttua Suomen ilmastossa punaiseksi, jonka jälkeen pinnassa olevia tekstejä on vaikea erottaa. Marmori on rakenteeltaan huokoista ja se imee itseensä likaa ja ilmansaasteita.

Marmorin valitseminen laattojen materiaaliksi on korostanut Kuru-laivan uppoamisen merkittävyyttä ja tapahtuman ainutlaatuisuutta. Kurun graniitti olisi ollut helposti saatavissa oleva, edullisempi ja kestävämpi materiaali. On kuitenkin päädytty kalliiseen ja Suomen oloissa harvinaiseen tuontimateriaaliin. Tätä päätöstä tulee edelleen kunnioittaa ja vaalia alkuperäisiä muistolaattoja osana muistomerkkiä.

Muistolaatat tulee puhdistaa varovaisesti pehmellä harjalla, haalealla vedellä ja tarvittaessa voidaan käyttää myös mäntysuopaa. Tällöin on huolehdittava huolellisesta huuhtelusta. Näin voidaan puhdistaa pintalika laatoista. Laattojen huokosiin imeytynyttä likaa ei ole mahdollista puhdistaa. Kosteat laatat eivät saa päästä jäätymään, joten puhdistus on tehtävä lämpimässä tilassa ja niitä ei saa tuoda märkänä ulos esim. yöpakkasten aikaan. Puhdistuksen jälkeen marmorilaatat palautetaan muistomerkin yhteyteen alkuperäisille paikoilleen. Mikäli laattojen joukosta löytyy palasiksi haljenneita muistomerkkejä, niitä voi korjata kiviliiman avulla. Rikkoutuneista laatoista on hyvä lähettää kuvat vielä maakuntamuseoon ja museolta ohjeistetaan tarkempi menettelytapa laattojen kanssa.

Jatkossa Pirkanmaan maakuntamuseo toivoo, että Ylöjärven hautausmaiden kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden kohteiden muutossuunnitelmat tulisivat tiedoksi ja tarvittaessa lausunnolle maakuntamuseolle. Tällöin voidaan katsoa mikä toimintatapa on hyvä hautausmaan kulttuurihistoriallisten arvojen säilyttämisen kannalta ja tarvittaessa maakuntamuseo ohjaa muutokset kirkkolain mukaisesti Museovirastoon arvioitaviksi ja lausuttaviksi.