2. Kunta Ruovesi

3. Kohde YLÄRUHALA (RUHALAN KARTANO)

4. Kylä/rek.nro Ruhala 2:231

5. Kaup.osa/Kortteli/Talo

6. Kohdetyyppi tila

7. Peruskartta/koordin. 2231 02 / 2 505 840, 6 871 270

8. Osoite Ruhalantie, 34600 Ruovesi

9. Omistaja ja omistajan osoite

10. RAKENNUKSEN KUVAUS

Rakennus n:o

Nyk.käyttö asuinrakennus

Alkup.käyttö asuinrakennus

Rak.aika 1939

Suunnittelija Sigurd Frosterus

Kerrosluku 2

Perusta betoni

Runko tiili

Kattomuoto auma

Kate pelti

Vuoraus rappaus

Ulkovärit valkoinen

Kunto hyvä

Erityispiirteet

11. RAKENNUSHISTORIA

Ruhalan rälssitilan synty liittyy Pekkalan kartanon vaiheisiin jo 1500-luvulla, jolloin alueet kuuluivat Vesilahden Kurki-suvulle. Vuonna 1754 sen osti Pekkalan kartanon omistaja P. J. Austrell notaari Christer Carpelanilta. Kartanon kaikki rakennukset tuhoutuivat Suomen sodassa vuosina 1808-09. Vuonna 1820 tai 1822 siirsi P. J. Austrell nuorempi tilan vävylleen, luutnantti Adolf Aminoffille. Siitä saakka tila on ollut Aminoff–suvun hallussa. Yläruhalan tontti halkaistiin Attilan kantatilasta vuonna 1895. Yläruhala on yhdistetty kolmesta eri tilasta ja sen alueet olivat laajimmillaan 1910-luvulla. Myö-hemmin tilasta on sekä 1920-luvulla että 1940-luvulla erotettu yli 40 pientilaa. Yläruhalasta on lohkottu ainakin 70 tilaa, yhteensä noin 1200 hehtaaria.

Vuodesta 1929 lähtien tilan omisti Gunnar Aminoff. Vuonna 1930 Ruhala oli Ruoveden toiseksi suurin tila, jonka 3 095 hehtaarin pinta-alasta 131 oli peltoa. Gunnar Aminoffin aikana tila oli erikoistunut si-katalouteen. Tilan vuosina 1910 ja 1912 rakennettuja karjasuojia uusittiin vuosina 1936 ja 1963, jolloin niitä sisustettiin uudelleen pääasiassa sikalaksi. Kartanolla oli 1300 m² suuruinen lasinalainen kauppa-puutarha. Nykyisin Gunnar Aminoffin pojan omistamalla tilalla toimii Ruoveden Ratsutalli Oy, jonka käytössä lähes kaikki ulkorakennukset ovat.

Rakennus 1: Ruhalan kartano muodostettiin 1910-luvulla Pekkalan ulkokartanoksi. Kartanon tiiliraken-teinen, valkoiseksi rapattu päärakennus valmistui vuonna 1939 arkkitehti Sigurd Frosteruksen suunni-telmien pohjalta. Rakennuksen arkkitehtuurissa on niin funktionalistisia kuin klassistisia piirteitä. Ra-kennusta ympäröi puisto. Kartanon varsinainen talouskeskus sijaitsee päärakennuksen eteläpuolella Tapiontien tuntumassa.

Kaksikerroksisen rakennuksen pääovi avautuu itään. Rakennuksen eteläpäädyssä on yksikerroksinen veranta, jonka yläpuolella on avoparveke. Verannalta on käynti ulos. Pitkällä länsisivustalla on avove-ranta. Osaa seinustaa kattaa vinokulmainen katos, jonka yläosassa toisen kerroksen tasalla on rauta-kaiteinen parveke. Rakennuksen pohjoispuolella on yksikerroksinen siipirakennus, jossa on mm. au-totalli.

Kantatie 66:n itäpuolella Pöytäniementien varressa on lisäksi suuri osin auma-, osin satulakattoinen latorakennus, joka kuuluu Ruhalan kartanoon.

12. LÄHIYMPÄRISTÖ

Sijaitsee valtakunnallisesti merkittävässä Kautun kulttuurimaisemassa. Rakennusta ympäröi puisto. Laaja peltomaisema yhdistää kartanoalueen Kautun kanavaympäristöön. Ruhalan puoleisella rannalla on kotiseutumuseon nuottatalas ja Ruhalan vanha meijeri, joka nykyisin on osa uutta asuinrakennusta.

13. SÄILYMISEDELLYTYKSET

Säilymisedellytykset hyvät. Sijaitsee vireillä olevan kirkonkylän osayleiskaavan laajennus- ja muutos-alueella. Kulttuurihistoriallisesti tai taajamakuvallisesti arvokas sr-2 –kohde, jota ei ole suojeltu raken-nuskaavassa.

14. LUETTELOINTIPERUSTE

Kohde on seudullisesti arvokas. Rakennus on hyvin säilynyt ja sen pihapiiri puistoineen ja lehtipuuku-jineen on maisemallisesti merkittävä.

15. Rakennushistoriallinen

16. Historiallinen x

17. Maisemallinen x

18. KULTTUURIHISTORIALLINEN ARVO

Maakunnallisesti arvokas

19. OTE PERUSKARTASTA TAI ASEMAPIIRROS

Kts. liite

20. POHJAPIIRROS TAI TIETOJA SISÄTILOISTA

Kts. liite

21. VALOKUVAT

22. LÄHTEET

Pirkanmaan kulttuurihistorialliset kohteet. Pirkanmaan seutukaavoitus. Julkaisu B 174. Tampereen seutukaavaliitto 1990.

Rakennettu kulttuuriympäristö. Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt. Museo-viraston rakennushistorian osaston julkaisuja 16. Museovirasto. Ympäristöministeriö. Karttakeskus, Helsinki 1993.

Ruoveden historia 1865-1939. Ruoveden kunta. Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä 1994.

Ruovesi. Kirkonkylän osayleiskaava. Ruoveden kunta. Suunnittelukeskus Oy, Tampereen toimisto 25.11. 1996.

Suomen maatilat II. Hämeen lääni. Werner Söderström Osakeyhtiön kirjapaino, Porvoo 1931.

Suuri maatilakirja V. Hämeen lääni. Kustannustuote Oy, Helsinki. Kirjapaino Oy Savo, Kuopio 1964.

Takala, Mauno: Ruoveden kulttuuriympäristöä. Moniste.

23. SUULLISIA TIETOJA ANTANEET

24. LIITTEET

25. LOMAKKEEN TÄYTTÄJÄ, päiväys

Nina Rinta-Porkkunen 1.6. 2001