Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta hankkeesta. Hankkeen tavoitteena on kehittää uusi matkakeskus, uusi linja-autoasema, liityntäpysäköintiä sekä asumista radan varteen. Maakuntamuseo on tutustunut sille toimitettuun aineistoon ja toteaa seuraavaa.
Rakennettu ympäristö ja maisema
Suunnittelualueelle Nokian keskustaan Tampere-Pori -rautatien varteen sijoittuu useita kulttuurihistoriallisesti ja kaupunkikuvallisesti arvokkaita kohteita, kuten Nokian rautatieasema ja tavaramakasiini, linja-autoasema, Nokian tehtaiden varastorakennus, josta käytetään nimitystä Teollisuusasema, Nokian palloiluhalli ja Raision myllyn alue. Vain osa alueen rakennetusta ympäristöstä on kuvattu kaavaselostuksen luvuissa 2.2.3 ja 2.2.4.
Lisäksi suunnittelualueen lounaisosa kuulu arvoalueeseen, joka on määritelty maakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi (Nokian asemanseutu ja asuinalueet, Asemanseutu, valtatien ja Kylmäojanpuiston ympäristö). Maakunnallinen arvoa-alue on tunnistettu ja sen huomioiminen mainittu myös kaavan tavoitteissa. Huomioimisen sijaan tavoitteeksi tulisi ottaa alueen arvojen säilyttäminen, kuten maakuntakaavan suunnittelumääräyskin edellyttää.
Alueen arvoja on tuotu esiin seuraavissa selvityksissä:
- Pirkanmaan maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt, Pirkanmaan liitto 2016.
- Rakennushistoriaselvitys Nokian teollisuusaseman seutu, Anna Lyyra-Seppänen 2013.
- Kulttuuriympäristöselvitys, Keskustan osayleiskaava, Selvitystyö Ahola 2010.
- Nokian kulttuuriympäristöohjelma (Teivas, Tulonen 2001)
Edellä mainituista selvityksistä ainoastaan teollisuusasemaa koskeva selvitys täyttää asemakaavatasolle asetetut vaatimukset. Asemasta ja makasiista on vain yleiskaavatasoiset, hyvin yleispiirteiset inventointitiedot. Myllyä ja palloiluhallia ei ole huomioitu aiemmissa selvityksissä, sillä ne eivät ole kuuluneet selvitysalueisiin. Asemakaavaa varten tulee laatia rakennetun kulttuuriympäristön selvitys, josta käyvät ilmi yksityiskohtaisesti ja asemakaavan edellyttämällä tarkkuudella (rakennuskohtaisesti) koko alueen rakennetun ympäristön ja kaupunkikuvan arvot, kuten maankäyttö- ja rakennuslain 9 § edellyttää. Selvityksen perusteella maakuntamuseo ottaa tarkemmin kantaa suunnitelmaan ja viranomaisyhteistyön tarpeeseen.
Arkeologinen kulttuuriperintö
Kaava-alueen välittömässä läheisyydessä, ammattioppilaitoksen koillispuolella, Kyyniojan länsirannan ulkoilureitin varrella sijaitsee arkeologinen kulttuuriperintökohde Ammattioppilaitos (mj-tunnus 1000038730), johon kuuluu kaksi historiallisen ajan kellarikuopan jäännöstä. Kohteesta n. 170 m etelään, ojan länsirannalla on viimeistään 1700-luvulla sijainnut Viikin kartanon torppa. Kohde on tallennettu muinaisjäännösrekisteriin mahdollisena muinaisjäännöksenä (Viik Kyyniojan torppa, mj-tunnus 1000038729). Molempien kohteiden paikkatiedot ovat saatavilla Museoviraston ylläpitämästä kulttuuriympäristön palveluikkunasta http://www.kyppi.fi/ ja Maanmittauslaitoksen Paikkatietoikkunasta http://kartta.paikkatietoikkuna.fi/. Historiallisen kartta-aineiston perusteella 1700-luvulla torppa-asutusta on ollut kaava-alueen välittömässä läheisyydessä myös etelämpänä ja viimeistään 1800-luvulla se on levinnyt itse suunnittelualueelle, minkä lisäksi heti alueen lounaispuolella on sijainnut Laajanojan kartano.
Edellä todetun perusteella on pidettävä mahdollisena, että kaava-alueen rakentamattomista osista löytyisi vielä tuntemattomia historiallisen ajan asutukseen ja elinkeinoihin liittyviä muinaisjäännöksiä tai muita arkeologisia kulttuuriperintökohteita. Niiden huomioonottaminen kaavassa edellyttää arkeologisen tarkkuusinventoinnin suorittamista MRL 9 §:n mukaisesti rakentamattomilla, peitteisillä alueilla sekä kaava-alueen koillis- että keski- ja lounaisosissa. Alueella ei ole aikaisemmin suoritettu asemakaavatasoiseen suunnitteluun riittävää arkeologista inventointia lukuun ottamatta Kyyninpuiston osia, joita on tarkastettu Kyyniojan patorakenteen arkeologisen selvityksen (2020) ja suunniteltujen vesihuoltolinjojen muinaisjäännösinventoinnin (2017) yhteydessä. Kyseiset puiston osat voi jättää kaavainventoinnin ulkopuolelle. Kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa tulee täydentää arkeologisen tarkkuusinventointitarpeen osalta. Maakuntamuseo voi ottaa kantaa kaavaratkaisuihin ja -merkintöihin arkeologisen kulttuuriperinnön osalta vasta inventoinnin jälkeen.
Arkeologisia tutkimuksia voidaan tehdä vain lumettomissa olosuhteissa, sulan maan aikana. Tutkimuksissa tulee noudattaa Suomen arkeologisten kenttätöiden laatuohjeita (2020) ja muita Museoviraston ohjeita. Inventoinnin tekijän tulee toimittaa raportti digitaalisena arviointia varten maakuntamuseolle (pirkanmaan.maakuntamuseo@tampere.fi). Arvioinnissa varmistetaan, että selvitys vastaa sille asetettuja tavoitteita ja laatuvaatimuksia. Raportti toimitetaan arvioinnin jälkeen Museovirastoon, jossa se tallennetaan sähköiseen asianhallintajärjestelmään ja julkaistaan palvelussa https://asiat.museovirasto.fi/. Tutkimusraporttien tiedot tallennetaan myös muinaisjäännösrekisteriin, jonka tietoja voi selata kaikille avoimessa Kulttuuriympäristön palveluikkunassa www.kyppi.fi. Verkossa julkaistava tutkimusraportti ei saa sisältää yksityishenkilöiden henkilötietoja, esim. maanomistajan nimiä tai osoitteita. Raportin lisäksi museolle on toimitettava kohteiden sijaintitiedot ja rajaukset digitaalisena paikkatietomuodossa. Lisätietoja tutkimusten tilaamisesta ja suorittamisesta saa maakuntamuseolta.
Lopuksi Pirkanmaan maakuntamuseo huomauttaa, että näin merkittävästä kaavahankkeesta olisi ollut syytä pyytää lausuntoa erikseen hankkeen osallistumis- ja arviointisuunnitelmavaiheessa, jotta mm. kaavaan liittyvä selvitystarve olisi voitu tunnistaa hankkeen alkuvaiheessa ja selvitysten tulokset olisivat olleet käytettävissä kaavaluonnosta laadittaessa. Lisäksi laaditut selvitykset tulee sisällyttää kaava-aineistoihin ja asettaa nähtäville yhdessä kaavakartan ja -selostuksen kanssa, jotta osallisten on mahdollista arvioida hanketta kattavasti.
Laaditut selvitykset sekä niiden tulosten perusteella muokattu luonnosvaiheen kaava-aineisto tulee toimittaa Pirkanmaan maakuntamuseolle lausuntoa varten.
Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta hankkeesta. Hankkeen tavoitteena on kehittää uusi matkakeskus, uusi linja-autoasema, liityntäpysäköintiä sekä asumista radan varteen. Maakuntamuseo on tutustunut sille toimitettuun aineistoon ja toteaa seuraavaa.
Rakennettu ympäristö ja maisema
Suunnittelualueelle Nokian keskustaan Tampere-Pori -rautatien varteen sijoittuu useita kulttuurihistoriallisesti ja kaupunkikuvallisesti arvokkaita kohteita, kuten Nokian rautatieasema ja tavaramakasiini, linja-autoasema, Nokian tehtaiden varastorakennus, josta käytetään nimitystä Teollisuusasema, Nokian palloiluhalli ja Raision myllyn alue. Vain osa alueen rakennetusta ympäristöstä on kuvattu kaavaselostuksen luvuissa 2.2.3 ja 2.2.4.
Lisäksi suunnittelualueen lounaisosa kuulu arvoalueeseen, joka on määritelty maakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi (Nokian asemanseutu ja asuinalueet, Asemanseutu, valtatien ja Kylmäojanpuiston ympäristö). Maakunnallinen arvoa-alue on tunnistettu ja sen huomioiminen mainittu myös kaavan tavoitteissa. Huomioimisen sijaan tavoitteeksi tulisi ottaa alueen arvojen säilyttäminen, kuten maakuntakaavan suunnittelumääräyskin edellyttää.
Alueen arvoja on tuotu esiin seuraavissa selvityksissä:
- Pirkanmaan maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt, Pirkanmaan liitto 2016.
- Rakennushistoriaselvitys Nokian teollisuusaseman seutu, Anna Lyyra-Seppänen 2013.
- Kulttuuriympäristöselvitys, Keskustan osayleiskaava, Selvitystyö Ahola 2010.
- Nokian kulttuuriympäristöohjelma (Teivas, Tulonen 2001)
Edellä mainituista selvityksistä ainoastaan teollisuusasemaa koskeva selvitys täyttää asemakaavatasolle asetetut vaatimukset. Asemasta ja makasiista on vain yleiskaavatasoiset, hyvin yleispiirteiset inventointitiedot. Myllyä ja palloiluhallia ei ole huomioitu aiemmissa selvityksissä, sillä ne eivät ole kuuluneet selvitysalueisiin. Asemakaavaa varten tulee laatia rakennetun kulttuuriympäristön selvitys, josta käyvät ilmi yksityiskohtaisesti ja asemakaavan edellyttämällä tarkkuudella (rakennuskohtaisesti) koko alueen rakennetun ympäristön ja kaupunkikuvan arvot, kuten maankäyttö- ja rakennuslain 9 § edellyttää. Selvityksen perusteella maakuntamuseo ottaa tarkemmin kantaa suunnitelmaan ja viranomaisyhteistyön tarpeeseen.
Arkeologinen kulttuuriperintö
Kaava-alueen välittömässä läheisyydessä, ammattioppilaitoksen koillispuolella, Kyyniojan länsirannan ulkoilureitin varrella sijaitsee arkeologinen kulttuuriperintökohde Ammattioppilaitos (mj-tunnus 1000038730), johon kuuluu kaksi historiallisen ajan kellarikuopan jäännöstä. Kohteesta n. 170 m etelään, ojan länsirannalla on viimeistään 1700-luvulla sijainnut Viikin kartanon torppa. Kohde on tallennettu muinaisjäännösrekisteriin mahdollisena muinaisjäännöksenä (Viik Kyyniojan torppa, mj-tunnus 1000038729). Molempien kohteiden paikkatiedot ovat saatavilla Museoviraston ylläpitämästä kulttuuriympäristön palveluikkunasta http://www.kyppi.fi/ ja Maanmittauslaitoksen Paikkatietoikkunasta http://kartta.paikkatietoikkuna.fi/. Historiallisen kartta-aineiston perusteella 1700-luvulla torppa-asutusta on ollut kaava-alueen välittömässä läheisyydessä myös etelämpänä ja viimeistään 1800-luvulla se on levinnyt itse suunnittelualueelle, minkä lisäksi heti alueen lounaispuolella on sijainnut Laajanojan kartano.
Edellä todetun perusteella on pidettävä mahdollisena, että kaava-alueen rakentamattomista osista löytyisi vielä tuntemattomia historiallisen ajan asutukseen ja elinkeinoihin liittyviä muinaisjäännöksiä tai muita arkeologisia kulttuuriperintökohteita. Niiden huomioonottaminen kaavassa edellyttää arkeologisen tarkkuusinventoinnin suorittamista MRL 9 §:n mukaisesti rakentamattomilla, peitteisillä alueilla sekä kaava-alueen koillis- että keski- ja lounaisosissa. Alueella ei ole aikaisemmin suoritettu asemakaavatasoiseen suunnitteluun riittävää arkeologista inventointia lukuun ottamatta Kyyninpuiston osia, joita on tarkastettu Kyyniojan patorakenteen arkeologisen selvityksen (2020) ja suunniteltujen vesihuoltolinjojen muinaisjäännösinventoinnin (2017) yhteydessä. Kyseiset puiston osat voi jättää kaavainventoinnin ulkopuolelle. Kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa tulee täydentää arkeologisen tarkkuusinventointitarpeen osalta. Maakuntamuseo voi ottaa kantaa kaavaratkaisuihin ja -merkintöihin arkeologisen kulttuuriperinnön osalta vasta inventoinnin jälkeen.
Arkeologisia tutkimuksia voidaan tehdä vain lumettomissa olosuhteissa, sulan maan aikana. Tutkimuksissa tulee noudattaa Suomen arkeologisten kenttätöiden laatuohjeita (2020) ja muita Museoviraston ohjeita. Inventoinnin tekijän tulee toimittaa raportti digitaalisena arviointia varten maakuntamuseolle (pirkanmaan.maakuntamuseo@tampere.fi). Arvioinnissa varmistetaan, että selvitys vastaa sille asetettuja tavoitteita ja laatuvaatimuksia. Raportti toimitetaan arvioinnin jälkeen Museovirastoon, jossa se tallennetaan sähköiseen asianhallintajärjestelmään ja julkaistaan palvelussa https://asiat.museovirasto.fi/. Tutkimusraporttien tiedot tallennetaan myös muinaisjäännösrekisteriin, jonka tietoja voi selata kaikille avoimessa Kulttuuriympäristön palveluikkunassa www.kyppi.fi. Verkossa julkaistava tutkimusraportti ei saa sisältää yksityishenkilöiden henkilötietoja, esim. maanomistajan nimiä tai osoitteita. Raportin lisäksi museolle on toimitettava kohteiden sijaintitiedot ja rajaukset digitaalisena paikkatietomuodossa. Lisätietoja tutkimusten tilaamisesta ja suorittamisesta saa maakuntamuseolta.
Lopuksi Pirkanmaan maakuntamuseo huomauttaa, että näin merkittävästä kaavahankkeesta olisi ollut syytä pyytää lausuntoa erikseen hankkeen osallistumis- ja arviointisuunnitelmavaiheessa, jotta mm. kaavaan liittyvä selvitystarve olisi voitu tunnistaa hankkeen alkuvaiheessa ja selvitysten tulokset olisivat olleet käytettävissä kaavaluonnosta laadittaessa. Lisäksi laaditut selvitykset tulee sisällyttää kaava-aineistoihin ja asettaa nähtäville yhdessä kaavakartan ja -selostuksen kanssa, jotta osallisten on mahdollista arvioida hanketta kattavasti.
Laaditut selvitykset sekä niiden tulosten perusteella muokattu luonnosvaiheen kaava-aineisto tulee toimittaa Pirkanmaan maakuntamuseolle lausuntoa varten.
Jaa
Facebookissa