Kyseessä on historiallisen ajan asuinpaikka. Asuinpaikka sijaitsee pienen moreenimäen laella Kalliojärven eteläpuolella pienen joen varressa. Alueen maaperää on muokattu ja siellä kasvaa tiheä nuori puusto, mutta siitä huolimatta asuinpaikasta on jäljellä selkeä rakennuksen multapenkki jonka nurkassa on liesiröykkiö. Lisäksi paikalta tunnistettiin kellarikuoppa.

Paikalta havaittiin myös muutamia pieniä raivausröykkiöitä sekä yksi tunnistamaton kuoppa.

Kohteesta ei tavattu merkkejä 1900-luvun lähdeaineistosta (lukuun ottamatta paikannimeä) eikä maastosta tavattu merkkejä esimerkiksi metallista, lasista tai tiilistä. Lisäksi paikalliset luonnonolosuhteet viittasivat siihen ettei paikkaa ole käytetty ainakaan noin sataan vuoteen. Alueelta ei huolellisesta tarkastelusta huolimatta siis löytynyt modernia löytöaineistoa. Lisäksi kohdetta ei ole merkitty vanhoihin karttoihin. Paikalliset luonnonolosuhteet viittasivat siihen, ettei paikkaa ole käytetty ainakaan noin sataan vuoteen. Mahdollisesti kyseessä on torppa suunnilleen 1880-luvulta. Ulkonäöltään ja löytömateriaaliltaan se vaikuttaisi tulleen hylätyksi viimeistään noin 1800-luvun lopulla (Laurila 2012, s. 21, 67).

Inventoinnissa havaittiin yksi rakennuksenpohja ja kellarinjäännös. Lisäksi alueelta tavattiin yksi tunnistamaton kuoppajäännös sekä ainakin neljä röykkiötä. Alueelta ei tavattu metallia, tiiliä, lasia tai muuta uudempaa löytömateriaalia. Rakennuksen jäännös on mitoiltaan noin 7,5 m x 6 m kokoinen. Se käsittää selkeän suorakulmaisen multapenkin sekä joitain nurkkakiviä. Rakenteen kaakkoiskulmassa on lisäksi suurehko liesiröykkiö, halkaisijaltaan noin 3,5m, korkeudeltaan noin 0,5m. Kellarinjäänne on suorakulmainen kuoppa rinteen törmällä, mitoiltaan noin 4m x 3m, syvyydeltään noin 0,5m. Tunnistamaton kuoppa on matala halkaisijaltaan noin 1,5m oleva jäännös. Alueen röykkiöt ovat matalia, halkaisijaltaan noin 1,5m olevia raivausröykkiöitä.