Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa suunnittelutarveratkaisuhakemuksesta, jolla rakennuspaikka jaettaisiin kahdeksi rakennuspaikaksi. Pirkanmaan maakuntamuseo on tutustunut sille toimitettuun aineistoon ja toteaa seuraavaa.
Hanke sijoittuu Liuksialan kartanon RKY-alueelle, joka on osa laajempaa RKY-kokonaisuutta nimeltä Kangasalan kirkko, kartanot ja suurtilat. Liuksialan ja Vääksyn kartanot ovat 1500-luvun Suomessa voimakkaimmin Vaasan kuningassuvun historiaan liittyneet kartanot. 1700-luvulla poikkeuksellisesti harmaakivestä rakennettu kirkko, kartanot ja suurtilat laajoine viljelymaisemineen kuvastavat vauraan suurtilapitäjän ydinalueen rakentumista 1500-luvulta 1900-luvun alkuun. Liuksialan kartanon RKY-alue sijoittuu kokonaisuudessaan maakunnallisesti merkittävän Liuksialan - Tiihalan kulttuurimaiseman alueelle, joka koostuu Liuksialan kartanon viljely- ja laidunalueista sekä Leivin, Herttualan ja Tiihalan vanhoista kylistä. Leivin kylän talojen nimet ovat esiintyneet asiakirjoissa jo 1500-luvulla. Nykyiset Toljolan ja Anttilan tilat sijaitsevat vanhalla kylätontilla. Leiviin johtava tie noudattelee isojaon aikaista linjausta.
Anttilan tilan rakennukset jäävät rakennuspaikalle A. Lohkottava rakennuspaikka B sijaitsee Toljolantien varrella sen länsipuolella, Leivintien ja Tompinniementien välissä. Alue on entistä tontti- ja peltomaata. Rakennuspaikan itä- ja eteläpuolella avautuvat laajat viljelyaukiot. Asuinrakennuksen ohjeellinen sijaintipaikka on merkitty rakennuspaikan pohjoisosaan. Toljolantien varressa on molemmin puolin puurivistöt, muutoin rakennuspaikka on melko avointa.
Alueella on voimassa Lintuvesien osayleiskaava (2004), jossa rakennuspaikka on osoitettu kylämäisen asumisen alueeksi (AT-2). Kaavamääräyksen mukaan alueelle saa rakentaa maa- ja metsätaloutta palvelevia ja sitä tukevien elinkeinojen rakennuksia, pysyvän asutuksen rakennuksia sekä ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomia työtiloja. Kylämäisen asumisen alueille on kaavassa osoitettu asemakaavoitettavan alueen ulkopuolelta sellaiset paikat, jotka katsotaan suotuisiksi rakentamisalueiksi.
Maakuntakavassa valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin kohdistuu suunnittelumääräys, jonka mukaan alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa, rakentamisessa ja käytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen arvot säilyvät. Uusi rakentaminen on sopeutettava alueen kulttuuriympäristön ominaispiirteisiin ja ajalliseen kerroksellisuuteen. Myös maakunnallisesti merkittäviin maisema-alueisiin kohdistuva suunnittelumääräys velvoittaa varmistamaan kulttuuriympäristöjen arvojen säilyminen. Avointen maisematilojen säilymiseen ja uusien rakennuspaikkojen sijaintiin on sen mukaan kiinnitettävä erityistä huomiota.
Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta maakuntamuseo toteaa, että suurin osa jaettavaksi suunnitellulta tontilta sijaitsee kiinteällä muinaisjäännöksellä, historiallisella asuinpaikalla/kylänpaikalla Leipi (muinaisjäännösrekisteritunnus 1000017515). Leivin kylä esiintyy vuoden 1541 maakirjassa, jolloin kylässä oli 15 taloa. Kylän asukkaista on mainintoja arkistolähteissä ainakin vuosilta 1507-1508. Leipi on ollut Salmikunnan jakokunnan ylivoimaisesti suurin ja ilmeisesti myös vanhin kylä. Kylätontin itäpuoliselta pellolta on saatu rautakautisia metallinetsintälöytöjä (muinaisjäännösrekisterin kohteet 1000039102 Leipi 2 ja 1000031867 Toljola), jotka viittaavat mm. rautakautiseen kalmistoon ja kertovat Leivin kylän asutuksen esihistoriaan ulottuvista juurista. Historiallisen asuinpaikan tiedossa oleva rajaus on alustava, ja muinaisjäännöksen todellinen laajuus saattaa olla tunnettua suurempi. Vaikka suunniteltu rakennuspaikka B sijaitsee kiinteän muinaisjäännöksen alustavan rajauksen ulkopuolella, sieltä on mahdollista löytää myös rautakautista muinaisjäännöstä.
Kiinteän muinaisjäännöksen ja sen suoja-alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen ja muu niihin kajoaminen ilman muinaismuistolain nojalla annettua lupaa on kielletty (MML 1 ja 4 §).
Maakuntamuseo toteaa, että rakentamisen ja muun maankäytön suunnittelu ko. kiinteistön alueella sekä uuden rakennuspaikan muodostaminen edellyttävät arkeologisten koekaivausten/tarkkuusinventoinnin suorittamista, koska maanalaisen muinaisjäännöksen laajuudesta ja säilyneisyydestä ei ole riittävästi tietoa. Pieniin yksityisiin työhankkeisiin liittyviä arkeologisia tutkimuksia tekee pääsääntöisesti Museoviraston koekaivausryhmä valtion rahoituksella. Mikäli hanke etenee, Pirkanmaan maakuntamuseo lähettää asiasta toimeksiannon Museoviraston koekaivausryhmälle, jolta voi tiedustella tutkimuksen aikataulua (koekaivausryhma@museovirasto.fi). Asiasta tulee olla yhteydessä maakuntamuseon tutkija Kreetta Leselliin.
Rakennetun kulttuuriympäristön ja maiseman valtakunnalliset ja maakunnalliset arvot sekä maakuntakaavan em. suunnittelumääräykset tulee huomioida mahdollisen uudisrakentamisen suunnittelussa. Mahdollisen uuden asuinrakennuksen tulee sopeutua ympäristöönsä mm. rakennusmassan, kattomuodon, koon ja värityksen puolesta. Rakentamisen maisemavaikutuksia on syytä minimoida suojapuuston avulla. Rakennuspaikalla tulee suosia perinteistä pihakasvillisuutta ja alueella luonnostaan esiintyviä kasvilajeja.
Suunnitelmat tulee toimittaa rakennuslupavaiheessa Pirkanmaan maakuntamuseolle lausuntoa varten.
Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa suunnittelutarveratkaisuhakemuksesta, jolla rakennuspaikka jaettaisiin kahdeksi rakennuspaikaksi. Pirkanmaan maakuntamuseo on tutustunut sille toimitettuun aineistoon ja toteaa seuraavaa.
Hanke sijoittuu Liuksialan kartanon RKY-alueelle, joka on osa laajempaa RKY-kokonaisuutta nimeltä Kangasalan kirkko, kartanot ja suurtilat. Liuksialan ja Vääksyn kartanot ovat 1500-luvun Suomessa voimakkaimmin Vaasan kuningassuvun historiaan liittyneet kartanot. 1700-luvulla poikkeuksellisesti harmaakivestä rakennettu kirkko, kartanot ja suurtilat laajoine viljelymaisemineen kuvastavat vauraan suurtilapitäjän ydinalueen rakentumista 1500-luvulta 1900-luvun alkuun. Liuksialan kartanon RKY-alue sijoittuu kokonaisuudessaan maakunnallisesti merkittävän Liuksialan - Tiihalan kulttuurimaiseman alueelle, joka koostuu Liuksialan kartanon viljely- ja laidunalueista sekä Leivin, Herttualan ja Tiihalan vanhoista kylistä. Leivin kylän talojen nimet ovat esiintyneet asiakirjoissa jo 1500-luvulla. Nykyiset Toljolan ja Anttilan tilat sijaitsevat vanhalla kylätontilla. Leiviin johtava tie noudattelee isojaon aikaista linjausta.
Anttilan tilan rakennukset jäävät rakennuspaikalle A. Lohkottava rakennuspaikka B sijaitsee Toljolantien varrella sen länsipuolella, Leivintien ja Tompinniementien välissä. Alue on entistä tontti- ja peltomaata. Rakennuspaikan itä- ja eteläpuolella avautuvat laajat viljelyaukiot. Asuinrakennuksen ohjeellinen sijaintipaikka on merkitty rakennuspaikan pohjoisosaan. Toljolantien varressa on molemmin puolin puurivistöt, muutoin rakennuspaikka on melko avointa.
Alueella on voimassa Lintuvesien osayleiskaava (2004), jossa rakennuspaikka on osoitettu kylämäisen asumisen alueeksi (AT-2). Kaavamääräyksen mukaan alueelle saa rakentaa maa- ja metsätaloutta palvelevia ja sitä tukevien elinkeinojen rakennuksia, pysyvän asutuksen rakennuksia sekä ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomia työtiloja. Kylämäisen asumisen alueille on kaavassa osoitettu asemakaavoitettavan alueen ulkopuolelta sellaiset paikat, jotka katsotaan suotuisiksi rakentamisalueiksi.
Maakuntakavassa valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin kohdistuu suunnittelumääräys, jonka mukaan alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa, rakentamisessa ja käytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen arvot säilyvät. Uusi rakentaminen on sopeutettava alueen kulttuuriympäristön ominaispiirteisiin ja ajalliseen kerroksellisuuteen. Myös maakunnallisesti merkittäviin maisema-alueisiin kohdistuva suunnittelumääräys velvoittaa varmistamaan kulttuuriympäristöjen arvojen säilyminen. Avointen maisematilojen säilymiseen ja uusien rakennuspaikkojen sijaintiin on sen mukaan kiinnitettävä erityistä huomiota.
Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta maakuntamuseo toteaa, että suurin osa jaettavaksi suunnitellulta tontilta sijaitsee kiinteällä muinaisjäännöksellä, historiallisella asuinpaikalla/kylänpaikalla Leipi (muinaisjäännösrekisteritunnus 1000017515). Leivin kylä esiintyy vuoden 1541 maakirjassa, jolloin kylässä oli 15 taloa. Kylän asukkaista on mainintoja arkistolähteissä ainakin vuosilta 1507-1508. Leipi on ollut Salmikunnan jakokunnan ylivoimaisesti suurin ja ilmeisesti myös vanhin kylä. Kylätontin itäpuoliselta pellolta on saatu rautakautisia metallinetsintälöytöjä (muinaisjäännösrekisterin kohteet 1000039102 Leipi 2 ja 1000031867 Toljola), jotka viittaavat mm. rautakautiseen kalmistoon ja kertovat Leivin kylän asutuksen esihistoriaan ulottuvista juurista. Historiallisen asuinpaikan tiedossa oleva rajaus on alustava, ja muinaisjäännöksen todellinen laajuus saattaa olla tunnettua suurempi. Vaikka suunniteltu rakennuspaikka B sijaitsee kiinteän muinaisjäännöksen alustavan rajauksen ulkopuolella, sieltä on mahdollista löytää myös rautakautista muinaisjäännöstä.
Kiinteän muinaisjäännöksen ja sen suoja-alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen ja muu niihin kajoaminen ilman muinaismuistolain nojalla annettua lupaa on kielletty (MML 1 ja 4 §).
Maakuntamuseo toteaa, että rakentamisen ja muun maankäytön suunnittelu ko. kiinteistön alueella sekä uuden rakennuspaikan muodostaminen edellyttävät arkeologisten koekaivausten/tarkkuusinventoinnin suorittamista, koska maanalaisen muinaisjäännöksen laajuudesta ja säilyneisyydestä ei ole riittävästi tietoa. Pieniin yksityisiin työhankkeisiin liittyviä arkeologisia tutkimuksia tekee pääsääntöisesti Museoviraston koekaivausryhmä valtion rahoituksella. Mikäli hanke etenee, Pirkanmaan maakuntamuseo lähettää asiasta toimeksiannon Museoviraston koekaivausryhmälle, jolta voi tiedustella tutkimuksen aikataulua (koekaivausryhma@museovirasto.fi). Asiasta tulee olla yhteydessä maakuntamuseon tutkija Kreetta Leselliin.
Rakennetun kulttuuriympäristön ja maiseman valtakunnalliset ja maakunnalliset arvot sekä maakuntakaavan em. suunnittelumääräykset tulee huomioida mahdollisen uudisrakentamisen suunnittelussa. Mahdollisen uuden asuinrakennuksen tulee sopeutua ympäristöönsä mm. rakennusmassan, kattomuodon, koon ja värityksen puolesta. Rakentamisen maisemavaikutuksia on syytä minimoida suojapuuston avulla. Rakennuspaikalla tulee suosia perinteistä pihakasvillisuutta ja alueella luonnostaan esiintyviä kasvilajeja.
Suunnitelmat tulee toimittaa rakennuslupavaiheessa Pirkanmaan maakuntamuseolle lausuntoa varten.
Jaa
Facebookissa