Karimäen kylässä oli 1560-luvulla viisi taloa. Seuraavalla vuosisadalla tehdyssä kartassa Karimäen neljä taloa sijaitsivat tiiviissä rivissä nykyisen Ollilan itä- ja länsipuolella. Lisäksi kartassa on mainittu Mennistön (?) kylä, jonka ainoa talo sijaitsi nykyisen Jaakolan kohdalla. Isojakokartassa, joka tehtiin 1790-luvulla talot Köckö, Laisko (Ollila), Hattu, Riddari ja erillisenä oleva M(?)ulli (Jaakola) ovat edelleen samalla paikalla. Isojako vaikutti hitaasti talojen sijaintiin, sillä vielä vuoden 1846 pitäjänkartassa talot ovat edelleen samoilla paikoilla. Taloista Ritari ja Kökkö (Ylä-Kökkö) siirtyvät kylän länsipuolella oleville harjanteille 1800-luvun jälkimmäisellä puoliskolla. Hatun talo häviää ilmeisesti 1900-luvun alkupuolella. Sen torpista Jokiniitty (per.1838) sijaitsee saman peltoaukean laidalla kuin kantatalot. Taloista Jaakola ja Ollila ovat säilyneet vanhoilla tonteilla, jotka perityvät asuinpaikkoina vähintään 1640-luvulta.

Kylän torpat: Jaakola; Perkoniemi ja Haavisto. Ollila; Kuusimäki. Kökkö; Lammi, Mäenpää, Mäntylä ja Mäkelä. Hatun talolla oli kolme torppaa: Myllymäki (1822), Lammi (1823) ja Jokiniitty (1838). Myllymäki yhdistetään 1860 Jokiniittyyn. Lammi yhdistetään taloon 1865. Jokiniitty itsenäistyy vuonna 1912.

Karimäen kylä sijaitsee rantakylien Lammentaka ja Heinonen länsipuolella. Pääosa kylän pelloista muodostavat yhtenäisen kumpuilevan peltoaukean, joka on raivattu kapean Heinijärvenojan ja sen sivuhaarojen ympärille. Kantatalot, Jaakola, Ritari, Ylä-Kökkö ja Ollila ovat sijoittuneet pääosin peltoalueen reunoilla oleville harjanteille. Maatilojen pihapiirit ovat säilyneet pääosin 1800-luvun loppupuolen ja 1900-luvun alun asussa. Alueella on muutamia taloista lohkottua entisisä mäkitupia, torppia ja asuintontteja, joiden rakennuskanta on etupäässä 1900-luvun alkupuolelta. Lisää mäkitupia on Heinijärvelle vievän tien varrella. Kylän itäpuolella on 1890-luvulla rakennettu ja 1960-luvulla oikaistu ratalinja.

Selander Väinö, Torpparilaitos ja sen kehitys Karkussa, Tyrvään seudun museo ja kotiseutuyhdistyksen julk. VI, 1939.