Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta hankkeesta. Suunnittelualue käsittää ns. Tirkkosen talon tontin Tampereen ydinkeskustassa. Hankkeen tavoitteena on asemakaavan ajantasaistaminen ja 1980-luvulla valmistuneen Kuninkaankadun puoleisen laajennusosan korotuksen sekä käyttötarkoituksen muutoksen mahdollistaminen. Alueellinen vastuumuseo on tutustunut hankkeen aineistoon ja toteaa seuraavaa.

Kuninkaankadun ja Kauppakadun kulmassa sijaitsevan jugendtyylisen Tirkkosen talon vanhimman osan suunnittelivat vuonna 1899 arkkitehdit Lars Sonck ja Birger Federley. Sonck vastasi julkisivujen ja Federley sisätilojen suunnittelusta. Rakennusta laajennettiin vuonna 1906 Federleyn suunnitelmien mukaan Kuninkaankadun puoleisella rakennusosalla. Rakennuksen ensimmäinen ja toinen kerros toimivat J. Tirkkosen kauppahuoneen liike- ja toimistotiloina. Kolmannessa kerroksessa olivat liikkeen johdon, Maria Tirkkosen ja hänen poikansa Nikolai Tirkkosen, asunnot.

Tirkkosen talon poikkeuksellisen merkittävät arkkitehtoniset, rakennushistorialliset ja kaupunkikuvalliset arvot on tunnistettu lukuisissa 1970-2010-luvuilla laadituissa rakennetun ympäristön selvityksissä ja julkaisuissa. Vanhimman osan julkisivut suojeltiin rakennusuojelulain nojalla jo vuonna 1975. Vuonna 1906 valmistunut osa on suojeltu vuonna 1984 hyväksytyssä asemakaavassa suojelumerkinnällä (sr-1).

Rakennus peruskorjattiin 1980-luvulla, jolloin sisätiloissa säilytettiin runsaasti alkuperäistä sisustusta, mm. koristemaalauksia, kaakeliuuneja, puutöitä ja alkuperäinen paineilmalla toimiva putkipostijärjestelmä. Tuolloin rakennettiin myös Kuninkaankadun puoleinen uudisosa. Jugendtyylisiin osiin muodoltaan sovitetun laajennuksen suunnittelusta vastasi Suunnittelurengas Oy (arkkitehdit Ritva Lappalainen ja Liisa Vaahtera). Sisäpiha katettiin lasikatolla 1990-luvulla.

Keskustorilta länteen johtava Kauppakatu on Tampereen entinen pääkatu, joka on Pirkanmaan maakuntakaavaa varten laaditussa selvityksessä määritelty maakunnallisesti arvokkaaksi kulttuuriympäristöksi. Tirkkosen talo on yksi arvoalueen rakennuskulttuurin ydinkohteista. 1970-luvun lakisuojelupäätöstä korjattiin vuonna 2024 Museoviraston suojeluesityksen perusteella, jolloi Tirkkosen talon vuosina 1900 ja 1906 valmistuneiden osien ulkoarkkitehtuuri sekä rakennuksen sisätilat suojeltiin rakennusperintölain (498/2010) mukaisella suojelupäätöksellä.

Museovirasto vastaa lailla suojeltujen rakennusten korjaus- ja muutostöiden sekä niihin kohdistuvien kaavamuutosten ohjauksesta. Museoviraston tästä asemakaavanmuutoshankkeesta Tampereen kaupungille 2.4.2025 antaman lausunnon (diar. MV/00176/2025) mukaan Tirkkosen talon lailla suojelluille osille tulee kaavassa osoittaa asiaan kuuluva suojelumerkintä ja määräys, jossa todetaan, että rakennukseen kohdistuvat lakipäätöksen suojelumääräykset.

Tirkkosen talon vanhimmista osista on laadittu rakennushistoriaselvitys (Aihio arkkitehdit, 2016) ja koko korttelista kulttuuriympäristöselvitys (Arkkitehtitoimisto Seija Hirvikallio, 2014). Nämä selvitykset tarjoavat kaavamuutoksen taustaksi hyvät tiedot tontin vanhimpien osien arvoista. Niissä ei kuitenkaan ole käsitelty tai arvotettu Tirkkosen talon 1980-90-lukujen laajennusosia. Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että Tirkkosen talon laajennusosilla voisi olla rakennushistoriallisia ja kaupunkikuvallisia arvoja. Hieman vastaava jugendrakennukseen liitetty uudisosa on esimerkiksi Jussinkylässä sijaitsevassa Olympian talossa. Siellä laajennuksella on selvityksessä tunnistettu olevan arvoja 1980-luvun kaupunkisuunnittelun ja postmodernistisen rakennustyylin edustajana. Pirkanmaan maakuntamuseo suosittelee kaavaratkaisun ja sen vaikutustenarvioinnin tueksi laatimaan Tirkkosen talon laajennuksesta asemakaavatasoisen rakennetun ympäristön selvityksen (rakennusinventoinnin).

Kulttuuriympäristön arvot on tunnistettu hankkeen osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa pääosin onnistuneesti. Hankkeen tavoitteet vaikuttavat alustavasti arvioiden mahdollisilta, joskin aineistoon sisältyvän viiteaineiston mukaista korotusta voi olla tarpeen maltillistaa, sillä korotuksella on mahdollisesti merkittäviä vaikutuksia lailla suojellun Tirkkosen talon, Kauppakadun maakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön ja läheiseen Tampereen Hämeenkatu, Hämeensilta ja Keskustori -nimisen valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön arvoihin sekä lähiympäristön kaupunkikuvaan. Hankkeessa tulee laatia riittävät havainnekuvat kaupunkikuvallisesta muutoksesta ja vaikutustenarvioinnissa tulee arvioida huolellisesti korotuksen vaikutuksia em. arvokohteiden ja alueiden suojelu- tai arvoperusteisiin. Tarvittaessa suunnitelmia tulee hioa paremmin kulttuuriympäristön arvoja huomioiviksi.

Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta Pirkanmaan maakuntamuseolla ei ole hankkeesta huomautettavaa. Hankkeen valmisteluvaiheen aineisto pyydetään toimittamaan Pirkanmaan maakuntamuseolle lausuntoa varten

Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta hankkeesta. Suunnittelualue käsittää ns. Tirkkosen talon tontin Tampereen ydinkeskustassa. Hankkeen tavoitteena on asemakaavan ajantasaistaminen ja 1980-luvulla valmistuneen Kuninkaankadun puoleisen laajennusosan korotuksen sekä käyttötarkoituksen muutoksen mahdollistaminen. Alueellinen vastuumuseo on tutustunut hankkeen aineistoon ja toteaa seuraavaa.

Kuninkaankadun ja Kauppakadun kulmassa sijaitsevan jugendtyylisen Tirkkosen talon vanhimman osan suunnittelivat vuonna 1899 arkkitehdit Lars Sonck ja Birger Federley. Sonck vastasi julkisivujen ja Federley sisätilojen suunnittelusta. Rakennusta laajennettiin vuonna 1906 Federleyn suunnitelmien mukaan Kuninkaankadun puoleisella rakennusosalla. Rakennuksen ensimmäinen ja toinen kerros toimivat J. Tirkkosen kauppahuoneen liike- ja toimistotiloina. Kolmannessa kerroksessa olivat liikkeen johdon, Maria Tirkkosen ja hänen poikansa Nikolai Tirkkosen, asunnot.

Tirkkosen talon poikkeuksellisen merkittävät arkkitehtoniset, rakennushistorialliset ja kaupunkikuvalliset arvot on tunnistettu lukuisissa 1970-2010-luvuilla laadituissa rakennetun ympäristön selvityksissä ja julkaisuissa. Vanhimman osan julkisivut suojeltiin rakennusuojelulain nojalla jo vuonna 1975. Vuonna 1906 valmistunut osa on suojeltu vuonna 1984 hyväksytyssä asemakaavassa suojelumerkinnällä (sr-1).

Rakennus peruskorjattiin 1980-luvulla, jolloin sisätiloissa säilytettiin runsaasti alkuperäistä sisustusta, mm. koristemaalauksia, kaakeliuuneja, puutöitä ja alkuperäinen paineilmalla toimiva putkipostijärjestelmä. Tuolloin rakennettiin myös Kuninkaankadun puoleinen uudisosa. Jugendtyylisiin osiin muodoltaan sovitetun laajennuksen suunnittelusta vastasi Suunnittelurengas Oy (arkkitehdit Ritva Lappalainen ja Liisa Vaahtera). Sisäpiha katettiin lasikatolla 1990-luvulla.

Keskustorilta länteen johtava Kauppakatu on Tampereen entinen pääkatu, joka on Pirkanmaan maakuntakaavaa varten laaditussa selvityksessä määritelty maakunnallisesti arvokkaaksi kulttuuriympäristöksi. Tirkkosen talo on yksi arvoalueen rakennuskulttuurin ydinkohteista. 1970-luvun lakisuojelupäätöstä korjattiin vuonna 2024 Museoviraston suojeluesityksen perusteella, jolloi Tirkkosen talon vuosina 1900 ja 1906 valmistuneiden osien ulkoarkkitehtuuri sekä rakennuksen sisätilat suojeltiin rakennusperintölain (498/2010) mukaisella suojelupäätöksellä.

Museovirasto vastaa lailla suojeltujen rakennusten korjaus- ja muutostöiden sekä niihin kohdistuvien kaavamuutosten ohjauksesta. Museoviraston tästä asemakaavanmuutoshankkeesta Tampereen kaupungille 2.4.2025 antaman lausunnon (diar. MV/00176/2025) mukaan Tirkkosen talon lailla suojelluille osille tulee kaavassa osoittaa asiaan kuuluva suojelumerkintä ja määräys, jossa todetaan, että rakennukseen kohdistuvat lakipäätöksen suojelumääräykset.

Tirkkosen talon vanhimmista osista on laadittu rakennushistoriaselvitys (Aihio arkkitehdit, 2016) ja koko korttelista kulttuuriympäristöselvitys (Arkkitehtitoimisto Seija Hirvikallio, 2014). Nämä selvitykset tarjoavat kaavamuutoksen taustaksi hyvät tiedot tontin vanhimpien osien arvoista. Niissä ei kuitenkaan ole käsitelty tai arvotettu Tirkkosen talon 1980-90-lukujen laajennusosia. Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että Tirkkosen talon laajennusosilla voisi olla rakennushistoriallisia ja kaupunkikuvallisia arvoja. Hieman vastaava jugendrakennukseen liitetty uudisosa on esimerkiksi Jussinkylässä sijaitsevassa Olympian talossa. Siellä laajennuksella on selvityksessä tunnistettu olevan arvoja 1980-luvun kaupunkisuunnittelun ja postmodernistisen rakennustyylin edustajana. Pirkanmaan maakuntamuseo suosittelee kaavaratkaisun ja sen vaikutustenarvioinnin tueksi laatimaan Tirkkosen talon laajennuksesta asemakaavatasoisen rakennetun ympäristön selvityksen (rakennusinventoinnin).

Kulttuuriympäristön arvot on tunnistettu hankkeen osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa pääosin onnistuneesti. Hankkeen tavoitteet vaikuttavat alustavasti arvioiden mahdollisilta, joskin aineistoon sisältyvän viiteaineiston mukaista korotusta voi olla tarpeen maltillistaa, sillä korotuksella on mahdollisesti merkittäviä vaikutuksia lailla suojellun Tirkkosen talon, Kauppakadun maakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön ja läheiseen Tampereen Hämeenkatu, Hämeensilta ja Keskustori -nimisen valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön arvoihin sekä lähiympäristön kaupunkikuvaan. Hankkeessa tulee laatia riittävät havainnekuvat kaupunkikuvallisesta muutoksesta ja vaikutustenarvioinnissa tulee arvioida huolellisesti korotuksen vaikutuksia em. arvokohteiden ja alueiden suojelu- tai arvoperusteisiin. Tarvittaessa suunnitelmia tulee hioa paremmin kulttuuriympäristön arvoja huomioiviksi.

Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta Pirkanmaan maakuntamuseolla ei ole hankkeesta huomautettavaa. Hankkeen valmisteluvaiheen aineisto pyydetään toimittamaan Pirkanmaan maakuntamuseolle lausuntoa varten