rakennusperinteinen

maisemallisesti keskeinen sijainti

Rakennushistoriallinen arvo – Rakennusperinteinen

Jalajakatu 8 B on Tahmelan modernia rakentamista edustava kiinteistö. Tontin 1962 rakennetun usean asunnon asuinrakennuksen arkkitehtuuri, tyyli, muoto ja rakennusmateriaalit ovat säilyneet erinomaisesti alkuperäistä vastaavina. Rakennus poikkeaa muodoltaan ja ilmeeltään jonkin verran muista Tahmelan moderneista omakoti- ja paritaloista, mm. satulakaton, värityksen ja julkisivujen jäsentelyn osalta.

Ympäristöarvo – Maisemallisesti keskeinen sijainti

Avoimella tontilla ja aivan katulinjaan sijoitetulla asuinrakennuksella on kohtalainen merkitys Jalajakadun maisemassa.

Jalajakadun varressa sijaitseva suorakaiteenmuotoinen hieman länteen laskeva tontti, jolla 1962-64 rakennettu usean asunnon asuinrakennus (moderni paritalo).

Tontti on 1930 asemakartan ja vuosien 1946 ja -56 ilmakuvien perusteella ollut aina 1960-luvun alkuun asti viljeltyä peltoaluetta. Viljelyyn ja maatalouteen liittyvä historia ei enää ole havaittavissa tontilla, mutta jatkuu yhä läheisellä palstaviljelyalueella.

Kiinteistön asukkaan kertoman mukaan talon on rakennuttanut Tampereen kaupunginpuutarhuri K.J. Gauffinin pojan poika. Hänellä oli talo Harjunpäässä, lähellä Pispan koulua. Talo oli kuitenkin jäämässä kadunlevennyksen alle, minkä vuoksi kaupunki osoitti hänelle uuden tontin Jalajakadulta. Gauffinin suku oli alkujaan kotoisin Ranskasta, mikä on saattanut vaikuttaa rakennuksen poikkeavaan ja hieman keskieurooppalaisvaikutteiseen ulkonäköön.

1962 tontille on haettu uudisrakennuslupaa nykyiselle usean asunnon asuinrakennukselle. Rakennuksessa on alkujaan ollut 4 asuntoa. Omistajaperhe asui yhdessä ja muut olivat vuokrattuina. Asuntoja on myöhemmin yhdistetty, niin että niitä on enää kaksi. Asuinrakennuksessa ei ole tehty merkittäviä ulkoisesti havaittavia korjaus tai muutostöitä. Rapattupintainen betoniharkkomuuri on rakennettu Jalajakadun reunaan 2002.

Kohteen välittömässä lähiympäristössä on 1970-luvun kookkaita asuinrakennuksia, pienempiä noppamaisia 1900-luvun alkupuolen puutaloja ja 1980-luvun rivitaloja. Tontin luoteispuolelle on rakenteilla uusi omakotitalo. Lounaispuolella on suuri rakentamaton lehtimetsäinen tontti, jonka läpi kulkee vilkkaassa käytössä oleva polku Pyhäjärven rantaan.

Piha on melko pieni ja sitä on uudistettu 2000-luvulla. Rakennuksen edusta ja ajotie pihaan ovat sorapintaiset. Luoteispuoleiselle omakotitalotyömaalle, jatkossa talon pihaan, kuljetaan tontin kaakkoisreunasta. Asuinrakennuksen luoteispäädyssä on pieni patio ja suurikokoiset tuijat. Jalajakadun puolelta tonttia rajaa keltaiseksi rapattu betoniharkkomuuri.

Pihapiirin ja rakennusten arvojen säilymisen kannalta tärkeää on:

Asuinrakennuksen arkkitehtonisten ratkaisujen, kuten julkisivujen aukotuksen, kattomuodon, kattokulman, runkomuodon ja rakennusajankohdalle ominaisten julkisivumateriaalien ja muotojen säilyminen.

Useiden asuntojen tai vaikutelman useista asunnoista säilyminen asuinrakennuksessa.

Pihan ja asuinrakennuksen aseman säilyminen katumaisemassa.

- Ilmakuva-aineisto, Tampere 1946, 1956, 1966. Tampereen kaupunki ja maanmittauslaitos.

- Pohjois-Pirkkala, Pispala, tonttikartta 1930, P.A. Ahomaa (Ahonius); Tampereen kaupunki, Kaupunkimittaus, arkisto.

- Rakennus- ja muutosluvat, Tampereen kaupunki, Rakennusvalvonnan arkisto.

- Viistoilmakuvat, http://www.bing.com/maps (Bird’s eye view).

Kiinteistön asukas