Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta hankkeesta, jossa on tarkoitus purkaa osoitteessa Lehvänkatu 2 sijaiseva Koivistonkylän päiväkoti ja korvata se suuremmalla uudisrakennuksella. Taustalla ovat rakennuksen kuntoon liittyvät haasteet sekä hoitopaikkatarpeen kasvu, johon päiväkodin aikaisempi laajentaminen ei ole riittänyt vastaamaan. Päiväkodin lisälaajentaminen on todettu vaikeaksi, sillä rakenteet eivät kestä korottamista eikä tontilla ole tilaa riittävän suurelle uudisrakennusosalle.
Rakennuksesta laadittu rakennushistoriaselvitys (Arkkitehdit MY 2022) on riittävä hankkeen taustaselvitykseksi. Päiväkoti on kaupunginarkkitehti Jaakko Ilveskosken suunnittelema ja valmistunut vuonna 1967. Siinä toimi pitkään päiväkodin lisäksi neuvola. Vuonna 2015 rakennussiivet on yhdistetty laajennusosalla toimimaan päiväkotina.
Rakennukseen on kohdistunut useita muutostöitä vuosikymmenten aikana, mutta sen 1960-luvulle ominaiset piirteet ovat edelleen havaittavissa. Näitä ovat mm. laatikkomainen ulkohahmo, nauhamaiset ikkunat sekä julkisivujen yksinkertainen ja rakenteita korostava materiaalivalikoima. Toisaalta arkkitehtuurissa on tunnistettu merkkejä myös 1950-luvun pehmeästä funktionalismista, kuten lapsen mittakaavan huomioiminen rakennusvolyymissa ja sisätiloissa. Julkisivuissa on ajallista muutoskerrostumaa 1980-, 2000- ja 2010-luvuilta, näkyvimmät muutokset ovat siipiä yhdistävä laajennusosa ja muuttunut väritys. Sisätiloissa on tehty paljon tila- ja väliseinämuutoksia, mutta pohjapiirrostasolla tilat ovat edelleen solumaiset. Interiööreihin ei liity erityisiä arvoja.
Koivistontien varressa sijaitsevan Koivistonkylän päiväkodin pitkällä, mutta matalalla päiväkodilla on maisemallista merkitystä lähiympäristössään, sillä se sijaitsee katujen risteyksessä näkyvällä paikalla. Rakennus on Koivistontien pääväylän suuntaan kuitenkin melko sulkeutunut ja vaatimaton ja avautuu pihan puolelle. Rakennuksella on lisäksi historiallista arvoa osana Tampereen pitkäaikaisen kaupunginarkkitehdin Jaakko Ilveskosken tuotantoa. Ilveskosken suunnittelemia kouluja on jäljellä useita, mutta päiväkoteja tai alunperin lastenkodeiksi suunniteltuja rakennuksia vähän. Raholan perhetukikeskus (ent. lastenkoti) vuodelta 1960 on jo purettu, mutta Kissanmaan perhetukikeskus (ent. lastenkoti) samalta vuodelta on säilytetty.
Maakuntamuseolla on ollut käytettävissään Koivistonkylän päiväkotia koskien seuraavat kuntoselvitykset: Rakenne- ja kosteustekninen kuntotutkimus (4.3.2019, A-insinöörit Suunnittelu Oy), Rakenneavauskortit (13.11.2019, A-insinöörit suunnittelu Oy), Kattokuntotarkastus (25.10.2019, Icopal Katto Oy), Huonetilojen ja painumatilan painesuhde- ja olosuhdemittaukset (21.3.2020, A-Insinöörit Suunnittelu Oy) sekä edellisten pohjalta laadittu Rakenteelliset toimenpiteet (26.9.2022, ei tekijätietoja). Kuntoselvitykset antavat riittävän kuvan rakennuksen teknisestä kunnosta. Selvitysten perusteella rakennuksessa on useita rakentamisaikakaudelleen tyypillisiä, myöhemmin kosteusteknisesti huonosti toimiviksi osoittautuneita rakenneratkaisuja, kuten niin sanottu valesokkelirakenne, betonirakenteiden alapuolelle ulottuvat puurakenteet sekä ilman tuuletusta toteutettu ulkoseinän tiiliverhous. Lisäksi selvityksistä käy ilmi joitakin rakennusvaiheessa, korjauksissa sekä laajennusten yhteydessä tehtyjä rakennusvirheitä, jotka ovat entisestään lisänneet riskiä rakenteiden vaurioitumiselle ja epäpuhtauksien kulkeutumiselle rakenteista sisäilmaan. Tällaisia ovat esimerkiksi vanhojen ulkoseinien jättäminen väliseiniksi laajennusten yhteydessä, asennustavaltaan epätiiviit höyryn- ja ilmansulut sekä uusittujen ikkunoiden epätiiviit asennukset. Eristekerrosten laajat ja puuosien paikalliset mikrobivauriot on osoitettu rakenneavauksin sekä materiaalianalyysein.
Toimenpidetarpeet kohdistuvat laajasti sekä rakennuksen alapohjaan, ulkoseiniin että yläpohjaan. Korjausten suunnittelun ja toteutuksen haastavuutta lisää joidenkin uusittavien rakennusosien, kuten osan valesokkelista ja alapohjan, toimiminen kantavina rakenteina. Kokonaisuutena arvioiden rakennuksen kunnostamisen vaatimat toimenpiteet ovat laajuudeltaan verrattavissa uudisrakentamiseen. Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa, että rakennuksen kokonaistilanne huomioiden sen purkaminen on valitettavaa mutta mahdollista.
Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta maakuntamuseolla ei ole hankkeesta huomautettavaa.
Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta hankkeesta, jossa on tarkoitus purkaa osoitteessa Lehvänkatu 2 sijaiseva Koivistonkylän päiväkoti ja korvata se suuremmalla uudisrakennuksella. Taustalla ovat rakennuksen kuntoon liittyvät haasteet sekä hoitopaikkatarpeen kasvu, johon päiväkodin aikaisempi laajentaminen ei ole riittänyt vastaamaan. Päiväkodin lisälaajentaminen on todettu vaikeaksi, sillä rakenteet eivät kestä korottamista eikä tontilla ole tilaa riittävän suurelle uudisrakennusosalle.
Rakennuksesta laadittu rakennushistoriaselvitys (Arkkitehdit MY 2022) on riittävä hankkeen taustaselvitykseksi. Päiväkoti on kaupunginarkkitehti Jaakko Ilveskosken suunnittelema ja valmistunut vuonna 1967. Siinä toimi pitkään päiväkodin lisäksi neuvola. Vuonna 2015 rakennussiivet on yhdistetty laajennusosalla toimimaan päiväkotina.
Rakennukseen on kohdistunut useita muutostöitä vuosikymmenten aikana, mutta sen 1960-luvulle ominaiset piirteet ovat edelleen havaittavissa. Näitä ovat mm. laatikkomainen ulkohahmo, nauhamaiset ikkunat sekä julkisivujen yksinkertainen ja rakenteita korostava materiaalivalikoima. Toisaalta arkkitehtuurissa on tunnistettu merkkejä myös 1950-luvun pehmeästä funktionalismista, kuten lapsen mittakaavan huomioiminen rakennusvolyymissa ja sisätiloissa. Julkisivuissa on ajallista muutoskerrostumaa 1980-, 2000- ja 2010-luvuilta, näkyvimmät muutokset ovat siipiä yhdistävä laajennusosa ja muuttunut väritys. Sisätiloissa on tehty paljon tila- ja väliseinämuutoksia, mutta pohjapiirrostasolla tilat ovat edelleen solumaiset. Interiööreihin ei liity erityisiä arvoja.
Koivistontien varressa sijaitsevan Koivistonkylän päiväkodin pitkällä, mutta matalalla päiväkodilla on maisemallista merkitystä lähiympäristössään, sillä se sijaitsee katujen risteyksessä näkyvällä paikalla. Rakennus on Koivistontien pääväylän suuntaan kuitenkin melko sulkeutunut ja vaatimaton ja avautuu pihan puolelle. Rakennuksella on lisäksi historiallista arvoa osana Tampereen pitkäaikaisen kaupunginarkkitehdin Jaakko Ilveskosken tuotantoa. Ilveskosken suunnittelemia kouluja on jäljellä useita, mutta päiväkoteja tai alunperin lastenkodeiksi suunniteltuja rakennuksia vähän. Raholan perhetukikeskus (ent. lastenkoti) vuodelta 1960 on jo purettu, mutta Kissanmaan perhetukikeskus (ent. lastenkoti) samalta vuodelta on säilytetty.
Maakuntamuseolla on ollut käytettävissään Koivistonkylän päiväkotia koskien seuraavat kuntoselvitykset: Rakenne- ja kosteustekninen kuntotutkimus (4.3.2019, A-insinöörit Suunnittelu Oy), Rakenneavauskortit (13.11.2019, A-insinöörit suunnittelu Oy), Kattokuntotarkastus (25.10.2019, Icopal Katto Oy), Huonetilojen ja painumatilan painesuhde- ja olosuhdemittaukset (21.3.2020, A-Insinöörit Suunnittelu Oy) sekä edellisten pohjalta laadittu Rakenteelliset toimenpiteet (26.9.2022, ei tekijätietoja). Kuntoselvitykset antavat riittävän kuvan rakennuksen teknisestä kunnosta. Selvitysten perusteella rakennuksessa on useita rakentamisaikakaudelleen tyypillisiä, myöhemmin kosteusteknisesti huonosti toimiviksi osoittautuneita rakenneratkaisuja, kuten niin sanottu valesokkelirakenne, betonirakenteiden alapuolelle ulottuvat puurakenteet sekä ilman tuuletusta toteutettu ulkoseinän tiiliverhous. Lisäksi selvityksistä käy ilmi joitakin rakennusvaiheessa, korjauksissa sekä laajennusten yhteydessä tehtyjä rakennusvirheitä, jotka ovat entisestään lisänneet riskiä rakenteiden vaurioitumiselle ja epäpuhtauksien kulkeutumiselle rakenteista sisäilmaan. Tällaisia ovat esimerkiksi vanhojen ulkoseinien jättäminen väliseiniksi laajennusten yhteydessä, asennustavaltaan epätiiviit höyryn- ja ilmansulut sekä uusittujen ikkunoiden epätiiviit asennukset. Eristekerrosten laajat ja puuosien paikalliset mikrobivauriot on osoitettu rakenneavauksin sekä materiaalianalyysein.
Toimenpidetarpeet kohdistuvat laajasti sekä rakennuksen alapohjaan, ulkoseiniin että yläpohjaan. Korjausten suunnittelun ja toteutuksen haastavuutta lisää joidenkin uusittavien rakennusosien, kuten osan valesokkelista ja alapohjan, toimiminen kantavina rakenteina. Kokonaisuutena arvioiden rakennuksen kunnostamisen vaatimat toimenpiteet ovat laajuudeltaan verrattavissa uudisrakentamiseen. Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa, että rakennuksen kokonaistilanne huomioiden sen purkaminen on valitettavaa mutta mahdollista.
Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta maakuntamuseolla ei ole hankkeesta huomautettavaa.
Jaa
Facebookissa