Sastamalan kaupungin lupainsinööri pyytää Pirkanmaan maakuntamuseolta lausuntoa otsikossa mainitusta rakennuslupahakemuksesta. Tarkoituksena on rakentaa puurunkoinen lautaverhoiltu ja satulakattoinen konehalli vanhan päärakennuksen länsipuolelle. Maakuntamuseo on tutustunut sille toimitettuun aineistoon ja toteaa seuraavaa.

Suunniteltu rakennuspaikka, Sopan tilan pihapiiri, sijaitsee Kiimajärven historiallisen kylätontin välittömässä läheisyydessä, sen lounaispuolella. Kylä mainitaan arkistolähteissä 1400-luvulta alkaen, ja keskiajan lopussa siihen kuului kahdeksan taloa. Sopan oletettavasti useassa eri vaiheessa rakennettu päärakennus on alkujaan arviolta 1800- ja 1900-lukujen vaihteesta ja säilyttänyt historialliset piirteensä hyvin. Pihapiiri sijaitsee näkyvästi Kiimajärveä ympäröivässä kulttuurimaisemassa kylän vanhojen rintapeltojen reunalla. Kyseessä on merkittävä historiallinen asuinpaikka. Osa 1600- ja 1700-luvun karttojen perusteella paikannetusta kylätontista on tulkittu kiinteäksi muinaisjäännökseksi v. 2013 tehdyssä arkeologisessa inventoinnissa (Mikroliitti Oy). Suunnitellun rakennuspaikan etäisyys esitetystä muinaisjäännösalueen rajasta on noin 20 m. Kylätontin ja tiedossa olevan muinaisjäännösalueen rajaukset käyvät ilmi liitekartasta.

Aiottu rakennushanke on mahdollinen rakennetun ympäristön ja kulttuurimaiseman kannalta, mutta sen sijaan arkeologisen kulttuuriperinnön osalta tulee huomioida seuraavaa. Kiinteän muinaisjäännöksen tarkkoja rajoja ei ole selvitetty, ja historialliseen asuinpaikkaan liittyviä maanalaisia rakenteita tai kulttuurikerroksia saattaa löytyä myös suunnitellun rakennuksen kohdalta. Tämän vuoksi rakennushankkeeseen liittyvät koneelliset kaivutyöt tulee suorittaa arkeologin valvonnassa. Jos kaivutöiden yhteydessä löytyy merkkejä kiinteästä muinaisjäännöksestä, työ keskeytetään, paikalla tehdään tarvittavat arkeologiset dokumentointitoimenpiteet sekä arvioidaan jatkotutkimusten tai suunnitelmamuutosten tarve (MML 14 §). Rakennuspaikka voidaan myös tutkia etukäteen tekemällä koekuoppia tai kairauksia, jolloin tieto mahdollisista muinaisjäännöksistä saadaan hyvissä ajoin ennen rakennustöiden aloittamista. Maakuntamuseo esittää vielä tutkittavaksi rakennuspaikan siirtämistä kauemmas muinaisjäännösalueesta, maisemaan sovittaen, tilan länsi- tai eteläkulmaan, missä kiinteän muinaisjäännöksen löytymisen todennäköisyys ja mahdollisten lisätutkimusten tarve on pienempi.

Arkeologinen valvontatarve tulee sisällyttää rakennuslupaa koskevaan päätökseen ehtona. Arkeologisia tutkimuksia voidaan tehdä vain sulan maan aikana ja pääsääntöisesti vain lumettomissa olosuhteissa. Pieniin yksityisiin rakennushankkeisiin liittyviä arkeologisia tutkimuksia tekee pääasiassa Museovirasto valtion rahoituksella. Arkeologisen valvonnan tai paikan koetutkimuksen järjestämisestä on sovittava hyvissä ajoin, ennen töiden aloittamista maakuntamuseon (tutkija Vadim Adel, puh. 0408004872; s-posti vadim.adel@tampere.fi, tai toimisto, ks. yhteystiedot alla) tai Museoviraston koekaivausryhmän (Museovirasto/arkeologiset kenttäpalvelut, yli-intendentti Marianna Niukkanen, p. 0401286201, s-posti: marianna.niukkanen@nba.fi) kanssa.