Kiinteistö on lohkottu Poussasta vuonna 1963. Sen asuinrakennus toimi alunperin neljän perheen asuntona. Kivijalassa oli liiketilaa. 1920-luvulla siinä toimi mm. limonaditehdas, jonka perusti Ylä-Harjussa asunut Kaarlo Järvinen. Laurinsalo kertoo, että limonadireseptejä on edelleen jäljellä. Alueen lapset myös kävivät pesemässä pulloja ja saivat palkakseen limonadia. Kiinteistöä kutsutaan myös nimellä "Jalaskoski", sillä siinä sijaitsi Jalaskosken huonekaluliikkeen puusepänvertas sekä suutarin verstas. Heidän aikanaan talossa asui lisäksi kaksi muuta perhettä. (Laurinsalo, 121-122.) Inventointihetkellä kiinteistön kummatkin rakennukset olivat edelleen jäljellä poikkeuksellisen hyvin säilyneinä ja yhden perheen käytössä.

Rakennus 1: Suuri asuinrakennus lienee rakennettu 1800-1900-lukujen vaihteessa. Sen perustuksen aon luonnonkivipylväikkö, joiden välit on muurattu tiilistä. Hirsirunko on vuorattu vaakalaudoin ja maalattu punaiseksi. Listoitus on valkoinen. Satulakaton katteena on aaltopelti. Kuistien katteena on huopalevy. Eteläsivulla on kaksi kuistia. Kuistin ikkunat ovat suuriruutuiset. Muut ikkunat ovat alkuperäisiä kuusiruutuisia. Rakennus on 1900-luvun vaihteesta. Sen kuistit lienee uusittu 1950-luvun paikkeilla. Samoin vuorilaudoitus on todennäköisesti myöhempää perua. Vääränlaisella maalilla maalattu pinta hilseilee. Muuten näyttävä talonpoikaistyylinen asuinrakennus vaikuttaa ulkoisesti alkuperäiseltä. Rakennukseen on jo alunperin ollut kaksi sisäänkäyntiä, joista kummastakin kuljettiin kahteen asuntoon. Rakennus toimi siis parhaimmillaan neljän perheen asuntona. Sisätiloihin tehdyistä muutoksista ei ole tietoja, mutta rakennus on nykyisin yhden perheen asuinkäytössä.

Rakennus 2: Suuri ulkorakennus lienee sekä puuvaja, puucee että sauna . Siinä on saattanut olla myös pieni navetta. Rakennus on rakennettu todennäköisesti samoihin aikoihin päärakennuksen kanssa. Perustuksena on luonnonkivipylväikkö, joiden välit on muurattu tiilistä. Runko on todennäköisesti hirttä ja osittain rankoa. Vuoraus on osittain vaakalautaa, osittain lomalautaa sekä osassa rakennusta peiterimoitettua pystylautaa. Satulakaton katteena on kolmiorimahuopa. Rakennus lienee lähes alkuperäisessä asussaan.

Kiinteistö sijaitsee pensasaitojen ympäröimässä pihapiirissä. Alue on nk. Ylä-Harjun asuinaluetta. Puutarhassa kasvaa vanhoja omenapuita sekä sireenipensaita.

Niukko, K. Kyröskoski, Hämeenkyrö. Rakennusinventointi 2001 (osa 2)