Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta asiasta. Ylöjärven kunnan tarkoituksena on siistiä Haverin kaivosalueen ilmettä raivaamalla pensaikkoa ja vesakkoa sekä kaatamalla huonokuntoisia puita. Työ tehtäisiin raivaus- ja moottorisahalla. Aluetta on tarkoitus kunnostaa ja kehittää ja siellä on tarkoitus tulevaisuudessa myös järjestää tapahtumia. Pirkanmaan maakuntamuseo on tutustunut suunnitelmiin ja toteaa niistä kulttuuriympäristön osalta seuraavaa.

Ensimmäinen asiakirjamerkintä Viljakkalan rautamalmiesiintymistä tehtiin vuonna 1726. Haverin kaivos oli toiminnassa 1700-luvun lopulta 1860-luvulle sekä vuosina 1935-1960. Kaivostoiminnan päätyttyä tuotantorakennukset jäivät pääosin vaille käyttöä, kaivoksen johtajan asunto kunnostettiin ravintolaksi, osa asuinrakennuksista jäi asuinkäyttöön ja osa vuokrattiin vapaa-ajanasunnoiksi. Nykyinen Haverin kaivosmiljöö muodostuu käytöstä pois jääneistä, veden osittain täyttämistä avolouhoksista sekä pääosin 1940-luvulla rakennetusta kaivosyhdyskunnasta.

Haverin kaivosyhdyskunta kertoo Suomen varhaisesta kaivostoiminnasta ja on todettu valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi (Museovirasto 2009). Lisäksi kaivosalue on osa maakunnallisesti arvokasta Viljakkalan-Harhalan kulttuurimaisema-aluetta (Pirkanmaan maakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventointi 2013). Alueen asemakaava on vuodelta 1986. Siitä puuttuvat pääosin kulttuuriympäristön suojelemiseen tähtäävät merkinnät, joten kaava onkin vähintäänkin näiltä osin maankäyttö- ja rakennuslain näkökulmasta vanhentunut maankäytön ohjauksen välineenä.

Kaivoksen 1700-luvulta peräisin olevat kaivoskuilut on suojeltu muinaismuistolailla. Haverin kaivoksen (muinaisjäännösrekisteritunnus 1000001986) muinaisjäännösaluerajaus sijaitsee raivattavan alueen länsiosassa (ks. liitekartta 1). Kiinteän muinaisjäännöksen ja sen suoja-alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen ja muu niihin kajoaminen ilman muinaismuistolain nojalla annettua lupaa on kielletty (MML 1 ja 4 §). Kohdetta on hoidettu vuosina 1999-2003 Museoviraston valvonnassa Haverin kehittämisprojektin toimesta.

Haverin kaivosmäen raivaaminen on erittäin toivottava ja suotuisa toimenpide, jolla on paljon positiivisia vaikutuksia: alueen ilme palautuisi selkeästi enemmän kaivostoiminnan aikaiseksi, vanhoissa valokuvissa nähtäväksi puistomaiseksi alueeksi, yleisilme siistiytyisi, tulisi hoidetummaksi ja elävämmäksi, ilkivalta vähenisi, turvallisuus paranisi ja rakennukset sekä muut rakenteet tulisivat paremmin esille. Pensaiden ja pienpuuston raivaus myös tukisi kiinteän muinaisjäännöksen säilymistä ja on kohteen hoitosuunnitelman mukainen toimenpide. Raivauksessa tulee kuitenkin huomioida, etteivät rakennukset tai muut kaivosalueen toiminnasta kertovat rakenteet vaurioidu. Tieto kiinteän muinaisjäännöksen sijainnista tulee olla kaikkien alueella toimivien tiedossa. Maahan kajoavat toimenpiteet (kuten kantojen poisto) eivät ole sallittuja muinaisjäännösalueella. Raivausjätteet tulee korjata pois muinaisjäännösalueelta mahdollisimman pian ja niiden varastointi sijoittaa etäälle suojelukohteesta. Maisemallisesti merkittävät kookkaat ja hyväkuntoiset puut tulee säästää.

Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta asiasta. Ylöjärven kunnan tarkoituksena on siistiä Haverin kaivosalueen ilmettä raivaamalla pensaikkoa ja vesakkoa sekä kaatamalla huonokuntoisia puita. Työ tehtäisiin raivaus- ja moottorisahalla. Aluetta on tarkoitus kunnostaa ja kehittää ja siellä on tarkoitus tulevaisuudessa myös järjestää tapahtumia. Pirkanmaan maakuntamuseo on tutustunut suunnitelmiin ja toteaa niistä kulttuuriympäristön osalta seuraavaa.

Ensimmäinen asiakirjamerkintä Viljakkalan rautamalmiesiintymistä tehtiin vuonna 1726. Haverin kaivos oli toiminnassa 1700-luvun lopulta 1860-luvulle sekä vuosina 1935-1960. Kaivostoiminnan päätyttyä tuotantorakennukset jäivät pääosin vaille käyttöä, kaivoksen johtajan asunto kunnostettiin ravintolaksi, osa asuinrakennuksista jäi asuinkäyttöön ja osa vuokrattiin vapaa-ajanasunnoiksi. Nykyinen Haverin kaivosmiljöö muodostuu käytöstä pois jääneistä, veden osittain täyttämistä avolouhoksista sekä pääosin 1940-luvulla rakennetusta kaivosyhdyskunnasta.

Haverin kaivosyhdyskunta kertoo Suomen varhaisesta kaivostoiminnasta ja on todettu valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi (Museovirasto 2009). Lisäksi kaivosalue on osa maakunnallisesti arvokasta Viljakkalan-Harhalan kulttuurimaisema-aluetta (Pirkanmaan maakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventointi 2013). Alueen asemakaava on vuodelta 1986. Siitä puuttuvat pääosin kulttuuriympäristön suojelemiseen tähtäävät merkinnät, joten kaava onkin vähintäänkin näiltä osin maankäyttö- ja rakennuslain näkökulmasta vanhentunut maankäytön ohjauksen välineenä.

Kaivoksen 1700-luvulta peräisin olevat kaivoskuilut on suojeltu muinaismuistolailla. Haverin kaivoksen (muinaisjäännösrekisteritunnus 1000001986) muinaisjäännösaluerajaus sijaitsee raivattavan alueen länsiosassa (ks. liitekartta 1). Kiinteän muinaisjäännöksen ja sen suoja-alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen ja muu niihin kajoaminen ilman muinaismuistolain nojalla annettua lupaa on kielletty (MML 1 ja 4 §). Kohdetta on hoidettu vuosina 1999-2003 Museoviraston valvonnassa Haverin kehittämisprojektin toimesta.

Haverin kaivosmäen raivaaminen on erittäin toivottava ja suotuisa toimenpide, jolla on paljon positiivisia vaikutuksia: alueen ilme palautuisi selkeästi enemmän kaivostoiminnan aikaiseksi, vanhoissa valokuvissa nähtäväksi puistomaiseksi alueeksi, yleisilme siistiytyisi, tulisi hoidetummaksi ja elävämmäksi, ilkivalta vähenisi, turvallisuus paranisi ja rakennukset sekä muut rakenteet tulisivat paremmin esille. Pensaiden ja pienpuuston raivaus myös tukisi kiinteän muinaisjäännöksen säilymistä ja on kohteen hoitosuunnitelman mukainen toimenpide. Raivauksessa tulee kuitenkin huomioida, etteivät rakennukset tai muut kaivosalueen toiminnasta kertovat rakenteet vaurioidu. Tieto kiinteän muinaisjäännöksen sijainnista tulee olla kaikkien alueella toimivien tiedossa. Maahan kajoavat toimenpiteet (kuten kantojen poisto) eivät ole sallittuja muinaisjäännösalueella. Raivausjätteet tulee korjata pois muinaisjäännösalueelta mahdollisimman pian ja niiden varastointi sijoittaa etäälle suojelukohteesta. Maisemallisesti merkittävät kookkaat ja hyväkuntoiset puut tulee säästää.