Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta kaavahankkeesta. Maakuntamuseo on tutustunut sille toimitettuun aineistoon ja toteaa seuraavaa.
Suunnittelualue sijoittuu Pakkalankulman kunnanosaan ja se rajautuu etelä- ja itäosastaan Pakkalankulmantien varren asuinpientaloihin, pohjoisessa Naistenmatkantiehen ja länsiosastaan Kalliomäen-Silvonvainion taajamametsään. Tavoitteena on laatia alueelle yleiskaavaa noudattaen asemakaava, joka mahdollistaa pientalovaltaisen asuinalueen ja uuden koulun rakentamisen. Koulurakentamiseen liittyen osatarpeiksi on ilmoitettu myös päiväkotipalveluiden, kirjasto- ja nuorisotilojen sekä lähiliikuntapaikkojen rakentaminen vaiheittain.
Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta maakuntamuseo toteaa, että kaava-alue on pääosin rakentamatonta, osin metsäistä maastoa. Alueella ei ole aikaisemmin suoritettu arkeologista inventointia eikä muita tutkimuksia. Alle 100 m kaava-alueesta länteen sijaitsee arkeologinen kulttuuriperintökohde, historiallisen ajan maarakenne Kalliomäki (mj-tunnus 1000046362) ja 0,6 km länsiluoteeseen Nuolialan rautakautinen hautaröykkiö (604010004). Historiallisen kartta-aineiston perusteella alueen maataloushistoria alkaa viimeistään 1700-luvulla, jolloin alueella on jo ollut pieniä peltoja ja niittyjä. Alueen kautta on lisäksi kulkenut Nuolialan kylästä Sääksjärven pohjoisrannalle vienyt tie, joka on merkitty mm. 1700-luvun pitäjänkarttaan ja Kuninkaan tiekartastoon. Viimeistään 1900-luvun alussa kaava-alueelle on syntynyt torppa-asutusta.
Edellä todetun perusteella on pidettävä mahdollisena, että suunnittelualueelta löytyisi erityisesti historiallisen ajan asutukseen ja elinkeinoihin liittyviä muinaisjäännöksiä tai muita arkeologisia kulttuuriperintökohteita. Niiden huomioonottaminen kaavassa edellyttää arkeologisen tarkkuusinventoinnin suorittamista MRL 9 §:n mukaisesti. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa tulee täydentää tältä osin.
Arkeologisia inventointeja voidaan tehdä vain lumettomissa olosuhteissa, sulan maan aikana. Tutkimuksissa tulee noudattaa Suomen arkeologisten kenttätöiden laatuohjeita (2020) ja muita Museoviraston ohjeita. Arkeologisen tutkimuksen tekijän tulee toimittaa raportti digitaalisena arviointia varten maakuntamuseolle (pirkanmaan.maakuntamuseo@tampere.fi). Arvioinnissa varmistetaan, että tutkimus vastaa sille asetettuja tavoitteita ja laatuvaatimuksia. Raportti toimitetaan arvioinnin jälkeen Museovirastoon, jossa se tallennetaan sähköiseen asianhallintajärjestelmään ja julkaistaan palvelussa https://asiat.museovirasto.fi/. Tutkimusraporttien tiedot tallennetaan myös muinaisjäännösrekisteriin, jonka tietoja voi selata kaikille avoimessa Kulttuuriympäristön palveluikkunassa www.kyppi.fi. Verkossa julkaistava tutkimusraportti ei saa sisältää yksityishenkilöiden henkilötietoja, esim. maanomistajien nimiä tai osoitteita. Raportin lisäksi museolle on toimitettava kohteiden sijaintitiedot ja rajaukset digitaalisena paikkatietomuodossa. Lisätietoja tutkimusten tilaamisesta ja suorittamisesta saa maakuntamuseolta.
Rakennetun ympäristön ja maiseman osalta maakuntamuseo toteaa seuraavaa. OAS:n mukaan alueelta on olemassa Pirkkalan taajamayleiskaavan perusselvitykset. Maakuntamuseo huomauttaa, että asemakaavojen osallistumis- ja arviointisuunnitelmissa nämä selvitykset - Pirkkalan rakennettu kulttuuriympäristö –selvitys (Pirkanmaan maakuntamuseo 2002), Pirkkalan moderni rakennusperintö, Rakennetun ympäristön selvitys 2008 (Pirkanmaan maakuntamuseo) sekä Naistenmatkanlahden kulttuuriympäristöselvitys (Pirkanmaan maakuntamuseo 2009) - on selkeyden vuoksi hyvä yksilöidä. Kunkin OAS:n selvitysluettelossa on syytä mainita vain ne selvitykset, joissa käsitellään hankealueen rakennettua ympäristöä tai maisemaa. Pirkkalan taajamayleiskaavan perusselvitykset on laadittu noin 10-20 vuotta sitten, joten niiden ajantasaisuutta on syytä arvioida kunkin suunnittelualueen osalta. Lisäksi on syytä huomioida, että yleiskaavatason selvitykset ovat harvoin tarkkuustasoltaan riittäviä asemakaavahankkeiden taustaselvityksiksi. Pakkalankulman asemakaavan alueella sijaitsee Kalliotien varrella kolme rakennettua kiinteistöä, joita ei ole aikaisemmim inventoitu. Kaavaselostukseen on syytä sisällyttää rakennusten perustiedot ja ajantasaiset valokuvat sekä tiedot peltoalueen historiasta.
Kaavaluonnos aineistoineen pyydetään toimittamaan lausunnolle Pirkanmaan maakuntamuseoon.
Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta kaavahankkeesta. Maakuntamuseo on tutustunut sille toimitettuun aineistoon ja toteaa seuraavaa.
Suunnittelualue sijoittuu Pakkalankulman kunnanosaan ja se rajautuu etelä- ja itäosastaan Pakkalankulmantien varren asuinpientaloihin, pohjoisessa Naistenmatkantiehen ja länsiosastaan Kalliomäen-Silvonvainion taajamametsään. Tavoitteena on laatia alueelle yleiskaavaa noudattaen asemakaava, joka mahdollistaa pientalovaltaisen asuinalueen ja uuden koulun rakentamisen. Koulurakentamiseen liittyen osatarpeiksi on ilmoitettu myös päiväkotipalveluiden, kirjasto- ja nuorisotilojen sekä lähiliikuntapaikkojen rakentaminen vaiheittain.
Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta maakuntamuseo toteaa, että kaava-alue on pääosin rakentamatonta, osin metsäistä maastoa. Alueella ei ole aikaisemmin suoritettu arkeologista inventointia eikä muita tutkimuksia. Alle 100 m kaava-alueesta länteen sijaitsee arkeologinen kulttuuriperintökohde, historiallisen ajan maarakenne Kalliomäki (mj-tunnus 1000046362) ja 0,6 km länsiluoteeseen Nuolialan rautakautinen hautaröykkiö (604010004). Historiallisen kartta-aineiston perusteella alueen maataloushistoria alkaa viimeistään 1700-luvulla, jolloin alueella on jo ollut pieniä peltoja ja niittyjä. Alueen kautta on lisäksi kulkenut Nuolialan kylästä Sääksjärven pohjoisrannalle vienyt tie, joka on merkitty mm. 1700-luvun pitäjänkarttaan ja Kuninkaan tiekartastoon. Viimeistään 1900-luvun alussa kaava-alueelle on syntynyt torppa-asutusta.
Edellä todetun perusteella on pidettävä mahdollisena, että suunnittelualueelta löytyisi erityisesti historiallisen ajan asutukseen ja elinkeinoihin liittyviä muinaisjäännöksiä tai muita arkeologisia kulttuuriperintökohteita. Niiden huomioonottaminen kaavassa edellyttää arkeologisen tarkkuusinventoinnin suorittamista MRL 9 §:n mukaisesti. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa tulee täydentää tältä osin.
Arkeologisia inventointeja voidaan tehdä vain lumettomissa olosuhteissa, sulan maan aikana. Tutkimuksissa tulee noudattaa Suomen arkeologisten kenttätöiden laatuohjeita (2020) ja muita Museoviraston ohjeita. Arkeologisen tutkimuksen tekijän tulee toimittaa raportti digitaalisena arviointia varten maakuntamuseolle (pirkanmaan.maakuntamuseo@tampere.fi). Arvioinnissa varmistetaan, että tutkimus vastaa sille asetettuja tavoitteita ja laatuvaatimuksia. Raportti toimitetaan arvioinnin jälkeen Museovirastoon, jossa se tallennetaan sähköiseen asianhallintajärjestelmään ja julkaistaan palvelussa https://asiat.museovirasto.fi/. Tutkimusraporttien tiedot tallennetaan myös muinaisjäännösrekisteriin, jonka tietoja voi selata kaikille avoimessa Kulttuuriympäristön palveluikkunassa www.kyppi.fi. Verkossa julkaistava tutkimusraportti ei saa sisältää yksityishenkilöiden henkilötietoja, esim. maanomistajien nimiä tai osoitteita. Raportin lisäksi museolle on toimitettava kohteiden sijaintitiedot ja rajaukset digitaalisena paikkatietomuodossa. Lisätietoja tutkimusten tilaamisesta ja suorittamisesta saa maakuntamuseolta.
Rakennetun ympäristön ja maiseman osalta maakuntamuseo toteaa seuraavaa. OAS:n mukaan alueelta on olemassa Pirkkalan taajamayleiskaavan perusselvitykset. Maakuntamuseo huomauttaa, että asemakaavojen osallistumis- ja arviointisuunnitelmissa nämä selvitykset - Pirkkalan rakennettu kulttuuriympäristö –selvitys (Pirkanmaan maakuntamuseo 2002), Pirkkalan moderni rakennusperintö, Rakennetun ympäristön selvitys 2008 (Pirkanmaan maakuntamuseo) sekä Naistenmatkanlahden kulttuuriympäristöselvitys (Pirkanmaan maakuntamuseo 2009) - on selkeyden vuoksi hyvä yksilöidä. Kunkin OAS:n selvitysluettelossa on syytä mainita vain ne selvitykset, joissa käsitellään hankealueen rakennettua ympäristöä tai maisemaa. Pirkkalan taajamayleiskaavan perusselvitykset on laadittu noin 10-20 vuotta sitten, joten niiden ajantasaisuutta on syytä arvioida kunkin suunnittelualueen osalta. Lisäksi on syytä huomioida, että yleiskaavatason selvitykset ovat harvoin tarkkuustasoltaan riittäviä asemakaavahankkeiden taustaselvityksiksi. Pakkalankulman asemakaavan alueella sijaitsee Kalliotien varrella kolme rakennettua kiinteistöä, joita ei ole aikaisemmim inventoitu. Kaavaselostukseen on syytä sisällyttää rakennusten perustiedot ja ajantasaiset valokuvat sekä tiedot peltoalueen historiasta.
Kaavaluonnos aineistoineen pyydetään toimittamaan lausunnolle Pirkanmaan maakuntamuseoon.