Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainittuun lupahakemukseen. Sulkavuorenkatu 24 sijaitsee Tampereen Taatalan kaupunginosassa, korttelissa 5321. Sulkavuorenkadun ja Sulkarinteen kulmatontilla on haetun purkuluvan mukaan alkuperäisasussa oleva, 1920-luvulla rakennettu mansardikattoinen, noin 40 neliöinen rankorakenteinen ja kapearunkoinen asuinrakennus sekä 1960-luvulta oleva, noin 30 neliöinen talous- ja saunarakennus ja vähäinen autotallirakennus. Tontti on muodostettu entiselle viljelysmaalle, johon on rakennusajan tavan mukaan lohkottu melko pieni, n.730 neliön puutarhatontti. Asuinrakennus sijoittuu ajan tapaan lähelle Sulkavuorenkadun katulinjaa. Lähiympäristössä on eri-ikäisiä omakotitaloja 1900-luvulta.  Kyseessä oleva asuinrakennus ja talousrakennus on tarkoitus purkaa ja rakentaa tilalle tulevaisuudessa asemakaavan mukaisesti omakotitalo.

Lausunnon kohteena oleva asuinrakennus pihapiireineen kuuluu kaupunkialueen palstoittamalla syntyneisiin 1900-luvun omakotitontteihin. Palstoittaminen alkoi 1920-luvulla, kun uusi maankäyttölaki mahdollisti vuokratonttien lunastamisen ja uusien lohkomisen. Sulkavuorenkatu 24 edustaa tätä, varhaisinta tontinmuodostustapaa. Kaupungin 2016 laatimassa, koko kaupungin kattavassa raportissa ”Palstoittamalla syntyneet pientaloalueet Tampereella” Sulkavuorenkatu 24 esiintyy Taatalan kaupunginosaa esittävissä kuvissa. Selvitykseen ei sisälly varsinaisia kohdekuvauksia tai arvottamista, mutta raportti toteaa palstoittamalla syntyneiden alueiden vanhemman rakentamisen käyneen harvinaiseksi. Selvityksessä nostetaan lisäksi erityisesti pienikoisten asuinrakennusten kulttuurihistorialliset arvot sekä niiden harvinaisuus ja uhanalaisuus. Raportin mukaan alueiden vanhempi kerrostuma olisikin hyvä säilyttää. Alueiden ajallisen kerrostuneisuuden vuoksi tonttien täydennysrakentamiselle ei nähdä erityistä estettä. Sulkavuorenkatu 24 on osa alueen vanhinta ja vähälukuista rakennuskerrostumaa.

Taatalan alue on entistä peltoa, ja 1800-luvulta on mainintoja Taatalan torpasta.  Pientaloasutus alkoi 1920-luvulla, kun ensimmäiset tontit lohkottiin ja rakennettiin. Alueen ensimmäisen, edelleen pääosin voimassa olevan asemakaavan laati arkkitehti Pirkko Nieminen 1961. Taatalasta kaavoitettiin aluekeskus, joka rakentui 50-, 60- ja 70-luvuilla. 

Alueella on voimassa vuonna 1961 hyväksytty asemakaava, josta puuttuvat kulttuuriympäristön suojeluun tähtäävät merkinnät. Kaava ei näiltä osin täytä nykyisen maankäyttö- ja rakennuslain (MRL, 132/1999) vaatimuksia ja se onkin tästä johtuen katsottava maankäytön ohjauksen välineenä vanhentuneeksi.

Selvityksen ja kaavatilanteen pohjalta Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että alueen vanhinta rakennuskerrostumaa edustavan asuinrakennuksen korvaamista uudisrakennuksella ei tule tehdä. Purkaminen tarkoittaisi MRL:n 139 §:n mukaista rakennetun ympäristön perinne- ja kauneusarvojen hävittämistä. Pirkanmaan maakuntamuseo ei siten puolla purkamislupaa, vaan esittää, että Taatalan kaupunginosan tuleva maankäyttö, suojelukysymykset ja tontinomistajien tasapuolinen kohtelu ratkaistaan ensi sijassa koko kaupunginosaa koskevalla asemakaavamuutoksella.

Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainittuun lupahakemukseen. Sulkavuorenkatu 24 sijaitsee Tampereen Taatalan kaupunginosassa, korttelissa 5321. Sulkavuorenkadun ja Sulkarinteen kulmatontilla on haetun purkuluvan mukaan alkuperäisasussa oleva, 1920-luvulla rakennettu mansardikattoinen, noin 40 neliöinen rankorakenteinen ja kapearunkoinen asuinrakennus sekä 1960-luvulta oleva, noin 30 neliöinen talous- ja saunarakennus ja vähäinen autotallirakennus. Tontti on muodostettu entiselle viljelysmaalle, johon on rakennusajan tavan mukaan lohkottu melko pieni, n.730 neliön puutarhatontti. Asuinrakennus sijoittuu ajan tapaan lähelle Sulkavuorenkadun katulinjaa. Lähiympäristössä on eri-ikäisiä omakotitaloja 1900-luvulta.  Kyseessä oleva asuinrakennus ja talousrakennus on tarkoitus purkaa ja rakentaa tilalle tulevaisuudessa asemakaavan mukaisesti omakotitalo.

Lausunnon kohteena oleva asuinrakennus pihapiireineen kuuluu kaupunkialueen palstoittamalla syntyneisiin 1900-luvun omakotitontteihin. Palstoittaminen alkoi 1920-luvulla, kun uusi maankäyttölaki mahdollisti vuokratonttien lunastamisen ja uusien lohkomisen. Sulkavuorenkatu 24 edustaa tätä, varhaisinta tontinmuodostustapaa. Kaupungin 2016 laatimassa, koko kaupungin kattavassa raportissa ”Palstoittamalla syntyneet pientaloalueet Tampereella” Sulkavuorenkatu 24 esiintyy Taatalan kaupunginosaa esittävissä kuvissa. Selvitykseen ei sisälly varsinaisia kohdekuvauksia tai arvottamista, mutta raportti toteaa palstoittamalla syntyneiden alueiden vanhemman rakentamisen käyneen harvinaiseksi. Selvityksessä nostetaan lisäksi erityisesti pienikoisten asuinrakennusten kulttuurihistorialliset arvot sekä niiden harvinaisuus ja uhanalaisuus. Raportin mukaan alueiden vanhempi kerrostuma olisikin hyvä säilyttää. Alueiden ajallisen kerrostuneisuuden vuoksi tonttien täydennysrakentamiselle ei nähdä erityistä estettä. Sulkavuorenkatu 24 on osa alueen vanhinta ja vähälukuista rakennuskerrostumaa.

Taatalan alue on entistä peltoa, ja 1800-luvulta on mainintoja Taatalan torpasta.  Pientaloasutus alkoi 1920-luvulla, kun ensimmäiset tontit lohkottiin ja rakennettiin. Alueen ensimmäisen, edelleen pääosin voimassa olevan asemakaavan laati arkkitehti Pirkko Nieminen 1961. Taatalasta kaavoitettiin aluekeskus, joka rakentui 50-, 60- ja 70-luvuilla. 

Alueella on voimassa vuonna 1961 hyväksytty asemakaava, josta puuttuvat kulttuuriympäristön suojeluun tähtäävät merkinnät. Kaava ei näiltä osin täytä nykyisen maankäyttö- ja rakennuslain (MRL, 132/1999) vaatimuksia ja se onkin tästä johtuen katsottava maankäytön ohjauksen välineenä vanhentuneeksi.

Selvityksen ja kaavatilanteen pohjalta Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että alueen vanhinta rakennuskerrostumaa edustavan asuinrakennuksen korvaamista uudisrakennuksella ei tule tehdä. Purkaminen tarkoittaisi MRL:n 139 §:n mukaista rakennetun ympäristön perinne- ja kauneusarvojen hävittämistä. Pirkanmaan maakuntamuseo ei siten puolla purkamislupaa, vaan esittää, että Taatalan kaupunginosan tuleva maankäyttö, suojelukysymykset ja tontinomistajien tasapuolinen kohtelu ratkaistaan ensi sijassa koko kaupunginosaa koskevalla asemakaavamuutoksella.