Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta lupahakemuksesta. Aitoranta on vanha Ketaran kantatila, joka on myyty adventtikirkolle vuonna 1955. Sen jälkeen tilan päärakennus muutettiin vanhainkodiksi ja alueelle rakennettiin tilat Kirjatoimelle sekä asuinrakennuksia työntekijöille. Vuonna 1972 alueelle valmistui lukuisista julkisista rakennuksistaan tunnetun arkkitehti Pekka Terävän suunnittelema kirkkorakennus. Nykyään Aitorannassa toimivat myös kristillinen koulu ja päiväkoti, ja rakennuskanta on laajentunut toiminnan kehittymisen myötä kampusmaiseksi. Alueen varhaisimmasta historiasta on säilynyt päärakennuksen osan lisäksi tiilimakasiini, leikkimökki, aitta sekä portinpylväät.

Aitorannalla kokonaisuudessaan on todettu olevan erityistä kulttuurihistoriallista arvoa useissa selvityksissä, joista tuorein on Nurmi-Sorilan oyk – Rakennetun kulttuuriympäristön selvityksen täydennys (Finnish Consulting Group Oy, 2023). Selvitykset on laadittu osayleiskaavatasoisina, mutta niistä käy selvästi ilmi adventtikirkon merkitys osana Aitorannan arvoja. Tuoreimmassa inventoinnissa todetaan: "Rakennuksen tunnistettava venemäinen hahmo tekee siitä paikallisesti arkkitehtonisesti edustavan kirkkorakennuksen. Sakraalirakennuksena sillä on myös merkitystä alueen identiteetille." Aitoranta on myös osa Nurmin kulttuurimaiseman maakunnallisesti merkittävää kulttuuriympäristöä. Alueella on voimassa Nurmi-Sorilan osayleiskaava vuodelta 2016, jossa Aitoranta on merkitty historiallisesti merkittäväksi rakennukseksi tai kohteeksi ja sitä koskee seuraava kaavamääräys: "Rakennusten perusparantaminen, korjaaminen ja vähäinen laajentaminen sallitaan. Rakennuksissa suoritettavien laajennus, korjaus- ja muutostöiden, käyttötarkoituksen muutosten sekä täydennysrakentamisen ja alueella tehtävien toimenpiteiden tulee olla sellaisia, että alueen rakennushistoriallisesti /kulttuurihistoriallisesti /maisemakuvallisesti arvokas luonne säilyy. Samalla tulee huolehtia kulttuurihistoriallisten arvojen, kuten pihapiirin inventoinnissa arvokkaiksi  todettujen rakennusten säilyttämisestä. Alueella ei saa tehdä sellaisia toimenpiteitä, jotka vähentävät kohteen arvoa. Kohteen numero viittaa Aitolahden kulttuuriympäristöinventointiin (18.4.2007)." Kaavamääräyksessä mainitussa Aitolahden kulttuuriympäristöinventoinnissa Aitorannalla on todettu olevan historiallista ja maisemallista arvoa ja kirkkorakennus mainitaan kohteen kuvauksessa. Alueelle ollaan laatimassa uutta osayleiskaavaa, jossa Aitorannalle on myös tulossa suojelumerkintä.

Kirkkorakennuksesta on tehty 7.3.2024 aistinvaraisiin havaintoihin perustuva kuntoarvio (Insinööritoimisto Timo Poikonen T:mi). Kuntoarvioraportissa mainitaan, että vuonna 2012 kohdetta on tutkittu rakenneavauksin ja mikrobinäyttein, joiden analyysitulokset viittasivat laajoihin mikrobivaurioihin. Tuolloin korjauksia ei toteutettu, ja vuodesta 2013 lähtien rakennus on ollut käyttämättömänä kylmillään, mikä on johtanut vaurioitumisen merkittävään etenemiseen. Maakuntamuseo pitää tätä hyvin valitettavana. Raportista käy ilmi, että vesikatot ovat paikoin romahtaneet ja jyrkkälappeisen osan pääkannattajien vakaus on vaarantunut, lisäksi sisätilat irtaimistoineen ovat laajalti mikrobikasvuston saastuttamat. Vesikaton rakenteet ja vaurioiden laajuus huomioiden niiden korjaaminen ei vaikuta mahdolliselta, joten rakennuksen säilyttäminen edellyttäisi kaikkien kattorakenteiden purkamista ja rakentamista uudelleen. Lisäksi on huomion arvoista, että etenkin varsinaisen kirkkosalin kohdalla kattorakenteet muodostavat pääosan koko rakennuksen ulkovaipasta.

Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa, että adventtikirkolla on erityistä kulttuurihistoriallista arvoa ja voimassa olevan osayleiskaavan suojelumääräyksen mukaan se tulisi säilyttää. Rakennus on kuitenkin päässyt valitettavan huonoon kuntoon, ja siinä on erittäin merkittäviä ja vakavia vaurioita. Rakennuksen kunnostaminen tarkoittaisi käytännössä sen rakentamista uudelleen, mikä vääjäämättä tuhoaisi pääosan rakennuksen kulttuurihistoriallisista arvoista. Pirkanmaan maakuntamuseo ei tässä tilanteessa vastusta rakennuksen purkamista. Myöskään arkeologisen kulttuuriperinnön osalta maakuntamuseolla ei ole hankkeesta huomautettavaa.

Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta lupahakemuksesta. Aitoranta on vanha Ketaran kantatila, joka on myyty adventtikirkolle vuonna 1955. Sen jälkeen tilan päärakennus muutettiin vanhainkodiksi ja alueelle rakennettiin tilat Kirjatoimelle sekä asuinrakennuksia työntekijöille. Vuonna 1972 alueelle valmistui lukuisista julkisista rakennuksistaan tunnetun arkkitehti Pekka Terävän suunnittelema kirkkorakennus. Nykyään Aitorannassa toimivat myös kristillinen koulu ja päiväkoti, ja rakennuskanta on laajentunut toiminnan kehittymisen myötä kampusmaiseksi. Alueen varhaisimmasta historiasta on säilynyt päärakennuksen osan lisäksi tiilimakasiini, leikkimökki, aitta sekä portinpylväät.

Aitorannalla kokonaisuudessaan on todettu olevan erityistä kulttuurihistoriallista arvoa useissa selvityksissä, joista tuorein on Nurmi-Sorilan oyk – Rakennetun kulttuuriympäristön selvityksen täydennys (Finnish Consulting Group Oy, 2023). Selvitykset on laadittu osayleiskaavatasoisina, mutta niistä käy selvästi ilmi adventtikirkon merkitys osana Aitorannan arvoja. Tuoreimmassa inventoinnissa todetaan: "Rakennuksen tunnistettava venemäinen hahmo tekee siitä paikallisesti arkkitehtonisesti edustavan kirkkorakennuksen. Sakraalirakennuksena sillä on myös merkitystä alueen identiteetille." Aitoranta on myös osa Nurmin kulttuurimaiseman maakunnallisesti merkittävää kulttuuriympäristöä. Alueella on voimassa Nurmi-Sorilan osayleiskaava vuodelta 2016, jossa Aitoranta on merkitty historiallisesti merkittäväksi rakennukseksi tai kohteeksi ja sitä koskee seuraava kaavamääräys: "Rakennusten perusparantaminen, korjaaminen ja vähäinen laajentaminen sallitaan. Rakennuksissa suoritettavien laajennus, korjaus- ja muutostöiden, käyttötarkoituksen muutosten sekä täydennysrakentamisen ja alueella tehtävien toimenpiteiden tulee olla sellaisia, että alueen rakennushistoriallisesti /kulttuurihistoriallisesti /maisemakuvallisesti arvokas luonne säilyy. Samalla tulee huolehtia kulttuurihistoriallisten arvojen, kuten pihapiirin inventoinnissa arvokkaiksi  todettujen rakennusten säilyttämisestä. Alueella ei saa tehdä sellaisia toimenpiteitä, jotka vähentävät kohteen arvoa. Kohteen numero viittaa Aitolahden kulttuuriympäristöinventointiin (18.4.2007)." Kaavamääräyksessä mainitussa Aitolahden kulttuuriympäristöinventoinnissa Aitorannalla on todettu olevan historiallista ja maisemallista arvoa ja kirkkorakennus mainitaan kohteen kuvauksessa. Alueelle ollaan laatimassa uutta osayleiskaavaa, jossa Aitorannalle on myös tulossa suojelumerkintä.

Kirkkorakennuksesta on tehty 7.3.2024 aistinvaraisiin havaintoihin perustuva kuntoarvio (Insinööritoimisto Timo Poikonen T:mi). Kuntoarvioraportissa mainitaan, että vuonna 2012 kohdetta on tutkittu rakenneavauksin ja mikrobinäyttein, joiden analyysitulokset viittasivat laajoihin mikrobivaurioihin. Tuolloin korjauksia ei toteutettu, ja vuodesta 2013 lähtien rakennus on ollut käyttämättömänä kylmillään, mikä on johtanut vaurioitumisen merkittävään etenemiseen. Maakuntamuseo pitää tätä hyvin valitettavana. Raportista käy ilmi, että vesikatot ovat paikoin romahtaneet ja jyrkkälappeisen osan pääkannattajien vakaus on vaarantunut, lisäksi sisätilat irtaimistoineen ovat laajalti mikrobikasvuston saastuttamat. Vesikaton rakenteet ja vaurioiden laajuus huomioiden niiden korjaaminen ei vaikuta mahdolliselta, joten rakennuksen säilyttäminen edellyttäisi kaikkien kattorakenteiden purkamista ja rakentamista uudelleen. Lisäksi on huomion arvoista, että etenkin varsinaisen kirkkosalin kohdalla kattorakenteet muodostavat pääosan koko rakennuksen ulkovaipasta.

Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa, että adventtikirkolla on erityistä kulttuurihistoriallista arvoa ja voimassa olevan osayleiskaavan suojelumääräyksen mukaan se tulisi säilyttää. Rakennus on kuitenkin päässyt valitettavan huonoon kuntoon, ja siinä on erittäin merkittäviä ja vakavia vaurioita. Rakennuksen kunnostaminen tarkoittaisi käytännössä sen rakentamista uudelleen, mikä vääjäämättä tuhoaisi pääosan rakennuksen kulttuurihistoriallisista arvoista. Pirkanmaan maakuntamuseo ei tässä tilanteessa vastusta rakennuksen purkamista. Myöskään arkeologisen kulttuuriperinnön osalta maakuntamuseolla ei ole hankkeesta huomautettavaa.