rakennusperinteinen

sosiaalihistoria

maisemallisesti keskeinen sijainti

Rakennushistoriallinen arvo – Rakennusperinteinen

Pihapiiri edustaa erinomaisesti Ansionkallion 1900-luvun alun työväenasuinrakentamista. Yksittäispientalotyyppinen asuinrakennus ja betonirakenteinen piharakennus on rakennettu viimeistään 1910-luvun alussa. Asuinrakennuksessa on 1950-luvun peruskorjauksesta huolimatta säilynyt nähtävissä alkuperäinen runkomuoto. Vaatimaton piharakennus on pääosin alkuperäistä vastaavassa asussa. Pihan pinnat ja kasvillisuus ovat perinteiset.

Historiallinen arvo – Sosiaalihistoria

Alueella 1900-luvun alkupuolella tyypillinen asumisen ja elämisen tapa, pieniä asuntoja puutalossa, aputiloja piharakennuksessa, on säilynyt.

Ympäristöarvo – Maisemallisesti keskeinen sijainti

Ansionkallion laella, Jyrkkäkadun ja lyhyen päättyvän Töyräskadun kulmauksessa sijaitsevalla tontilla rakennuksineen on kohtalainen merkitys katumaisemassa sekä Ansionkallion maisemassa.

Arvoalue

Pihapiiri sijaitsee Ansionkallion laen kulttuurihistoriallisella arvoalueella (2012/A0006).

Ansionkallion laella, Töyräskadun ja lyhyen päättyvän Jyrkkäkadun kulmauksessa sijaitseva lähes suorakaiteen muotoinen tontti, jolla 1900-luvun alun ja 1910-luvun alun välisenä aikana rakennetut yksittäispientalotyyppinen asuinrakennus ja betonirunkoinen piharakennus.

Pihapiiri kuluu Ansionkallion vanhimpiin 1900-luvun alussa rakennettuihin työväenasumuksiin. Tontin rajat mukailevat pääosin 1899 palstoitussuunnitelmaa (tontti no: 67). Ainoastaan Töyräskadun ja Luisukadun yhdistävä Jyrkkäkatu on jäänyt rakentamatta ja katupohja on myöhemmin lunastettu osaksi tonttia.

Asuin- ja piharakennus on rakennettu 1900-luvun alussa, viimeistään 1910-luvun alussa. Maa on kuulunut Provastin perintötilan maihin, jotka 1800-1900-lukujen taitteessa omisti Kaarilan kartano. Aluksi tontti on muiden alueen tonttien tapaan ollut vuokralla. Vuokra on maksettu taksvärkkinä Kaarilaan.

Piharakennus on vuoden 1930 asemakartassa nykyistä suurempi, kaksiosainen. Se on mahdollisesti kahdessa vaiheessa rakennettu. Toinen osa on myöhemmin purettu. Asuinrakennus on alkujaan ollut kahden perheen asumus. Pääkerroksessa on ollut kaksi huonnen ja keittiön asuntoa, joiden pohjakuvat ovat olleet toistensa peilikuvat. 1950-luvulla asunnot on yhdistetty yhden perheen käyttöön. Viimeisinä asukkaina talossa ovat olleet Vilho ja Liisa Heino, joiden jälkeen kiinteistön osti nykyinen omistaja. Talo on tällä hetkellä asumaton, mutta se on toiminut harjoitustilana soitto- ja teatteriporukoille.

Kohteen välittömässä lähiympäristössä on muutamia pienikokoisia säilyneitä 1900-luvun alkupuolen asuinrakennuksia, muutamia 1960-luvun pienkerrostaloja muistuttavia paritaloja sekä massiivisia 2000-luvun omakotitaloja.

Pihapiiri nousee Töyräskadulta kaakkoon. Pihaa on pengerretty Töyräskadulta matalalla betonimuurilla ja sitä ympäröi osin pensasaita (pireeni, sireeni). Myös piharaeknnuksen edessä on betonimuuria. Käynti pihaan on Jyrkkäkadulta. Tontin korkeimmalla kohdalla, kaakkoiskulmassa on asuinrakennus ja pihan koillisreunalla pieni piharakennus. Pihaa käytetään varastointiin, mikä saa sen vaikuttamaan epäsiistiltä ja entistä hoitamattomammalta. Villiintynyttä pihaa hallitsee keskellä kasvava iso vaahtera sekä Töyräskadun reunan vanha tammi. Pihan itäosa on kallioinen. Länsiosassa kasvaa muutama omenapuu. Paikoin on jäljellä joitain perennaistutuksia. Varastoinnista huolimatta piha on säilyttänyt pääosin perinteisen ilmeensä, rakenteet, jäsentelyn ja kasvillisuuden.

Pihapiirin ja rakennusten arvojen säilymisen kannalta tärkeää on:

Asuin- ja piharakennuksen, pihan pintojen, rakenteiden ja kasvillisuuden muodostaman 1900-luvun alkupuolelle ominaisen eheän pihapiirin säilyminen.

Asuinrakennus – piharakennus rakennusparin säilyminen.

Useiden asuntojen tai vaikutelman useista asunnoista säilyminen asuinrakennuksessa (sisäänkäynnit).

Rakennusten julkisivujen aukotuksen, kattomuodon, kattokulman, runkomuodon ja rakennusajankohdalle ominaisten julkisivumateriaalien ja muotojen säilyminen.

Alueelle tyypillisen useista materiaaleista koostuvan kivijalan säilyminen asuinrakennuksessa.

Tontin tasoerojen säilyminen.

Ansionkallion tonteille luonteenomaisen avokallion säilyminen nähtävissä.

Pihan ja rakennusten aseman säilyminen katu- ja kaukomaisemissa.

Pispalan rakennusinventointi: PMM/ Kati Lahtinen/ 11.6.2003. 2003 inventoinnin kohdenumero 351.

- Ansionkallion palstoitussuunnitelma 1899, Toivo Borgenström; Tampereen kaupunki, Kaupunkimittaus, arkisto.

- Ilmakuva-aineisto, Tampere 1946, 1956, 1966. Tampereen kaupunki ja maanmittauslaitos.

- Pohjois-Pirkkala, Pispala, tonttikartta 1930, P.A. Ahomaa (Ahonius); Tampereen kaupunki, Kaupunkimittaus, arkisto.

- Rakennus- ja muutosluvat, Tampereen kaupunki, Rakennusvalvonnan arkisto.

- Viistoilmakuvat, http://www.bing.com/maps (Bird’s eye view).