asutushistoria

maisemallisesti keskeinen sijainti

Vähäkäki on vanha talo 1700-luvulta. Rakennukset ovat maisemallisesti näkyvällä paikalla pellon laidalla. Vähäkäen tilan sijainti liittyy talojen isonjaon jälkeiseen ulosomuuttoon kylästä, joka suuntautui kylän luoteispuolelle ns. Haronmäkeen. Perinteistä rakennuskantaa talousrakennus ja maakellari.

Vähäkäen pihapiirissä on asuinrakennus (1800-l/1950-l/2000) ja talousrakennus (1900-l alkup.). Pihan ulkopuolella ovat vielä maakellari/varastorakennus (1900-l vaihde) ja kookas suuli (1900-luku). Pihapiiristä on purettu pois navetta (1970-luvulla) ja aitta. Navetan kivirakenteinen silta on vielä jäljellä. Rinteessä on pelloilta kerätyistä kivistä tehtyjä matalia penkereitä. Ne ja syreeneistä muodostettu lehtimaja ovat vanhoja, ennen 1920-.lukua rakennettuja.

Asuinrakennus on rakennettu ilmeisesti 1800-luvun loppupuolella.. Nykyinen ulkomuoto syntyi 1940/50-luvulla kun eteläpäästä purettiin pirtti pois ja loppuosa remontoitiin aikakauden asuun. Sisävessa ja sauna rakennettiin 1970-luvulla. Viimeinen remontti on vuodelta 2002, jolloin rakennuksen sisä- ja ulkopinnat uudistettiin aikakauden asuun. Ikkunamalli on viimeisestä remontista. Kaakeliuuni ja kaksi peiliovea ovat jäljellä vanhemmasta kiinteästä sisustuksesta Asuinrakennuksessa on matala kivijalka/betonisokkeli. Hirsirunko on vuorattu siniseksi maalatulla keilapontatulla vaakalaudoituksella. Ikkunat ovat uusvanhat 2-ruutuiset, joiden yläosa on jatettu pienempiin ruutuihin. Satulakatto on katettu profiilipellillä. .

Talousrakennuksessa on aitta, ratashuone ja liiteri. Rakennuksessa on rankorakenne ja matalat nurkkakivet. Ulkovuori on punaiseksi maalattua pystylautaa, listat ovat valkoiset. Lautaovet ovat maalattu ruskealla. Satulakatto on katettu huovalla.

Maakellari on kivirakenteinen ja sitä on myöhemmin korjattu betonilla. Sen päällä on punaiseksi maalattu lautarakenteinen varastorakennus.

Suuli on rankorakenteinen ja siinä on nurkkakivet. Satulakatto on katettu huovalla.

Vähäkäki on Kallialan vanhoja taloja. Käen kantatalo mainitaan jo 1400-luvulla. Nykyinen tila syntyi 1700-luvun alkupuolella kun kantatalo jaettiin Iso- ja Vähä-Käkeen. Nykyiselle paikalle talo on siirretty ilmeisesti 1800-luvulla.

Rakennukset, omenapuut, kivipenkereet ja lehtimaja ovat pääosin rakennettu ennen 1920-lukua. Lehtimajan ja penkereiden rakentajana pidetään muistitiedon mukaan talon jossain vaiheessa omistanutta apteekkaria. Nykyisen suvun hallussa tila on ollut 1920-luvun puolivälistä. Tällöin Helmi ja Martti Erkkilä ostivat tilan 1920-luvun puolivälissä. Heidän jälkeen 1960-luvulla osa-aikaisäntinä olivat Rauha ja Reino Saarni. Maataloudesta luovuttiin 1970-luvulla. Tilaa on myös jaettu perinnönjaossa, nykyiseen Vähäkäkeen kuuluu 2 hehtaaria peltoa ja 6 metsää. Pellot ovat vuokrattu pois. Nykyiset omistajat ovat asuneet talossa v. 2002.

Vähäkäki sijaitsee pienen mäenharjanteen kupeessa. Pihapiirissä on nurmikenttää ja koristekasveja. Kaakkoispuolella on runsaasti vanhoja omenapuita ja marjapensaita. Lisäksi on syreeneistä muodostettu lehtimaja. Harjanteen rinteessä on kivipenkereitä. Talon ympärillä olleet peltokappaleet ovat heinittyneet ja kasvamassa umpeen. Kaakkoispuolen pellot ovat käytössä. Niiden yli avautuu hyvä, avoin näköala alhaalla siintävälle Rautavedelle.

Seutu/maakuntakaava, 1997

Ryyppä Mirja, haastattelu lokakuussa 2003