Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta kaavahankkeesta. Maakuntamuseo on tutustunut kaava-aineistoon ja toteaa seuraavaa.
Kaava-alue sijoittuu osin Uotsolan maakunnallisesti arvokkaan rakennetun ympäristön alueelle ja osin valtakunnallisesti arvokkaaksi esitetylle ja/tai maakunnallisesti arvokkaalle Mouhijärven kirkonseudun ja Tupurlanjärven maisema-alueelle. Maakuntamuseon on 11.7.2019 antanut lausunnon kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä luonnoksesta (diar. 308/2019) ja edellyttänyt aiemmin maakuntakaavaa ja osayleiskaavaa varten laadittujen selvitysten lisäämistä kaavan liiteasiakirjojen tai taustaselvitysten luetteloon sekä tarkentamaan yleispiirteistä vuonna 2012 laadittua rakennetun ympäristön selvitystä erityisesti kaava-alueen luoteispään osalta. Liiteasiakirjojen ja selvitysten luetteloa on täydennetty, mutta sieltä puuttuu yhä Pirkanmaan valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventointi.
Rakennetun ympäristön inventointia on pyydetysti täydennetty korttelin 5 osalta, mutta inventoinnin suosituksia rakennetun kulttuuriympäristön vaalimiseksi ei ole riittävästi huomioitu kaavaehdotuksessa. Inventoinnissa arvokkaiksi on todettu entiset apteekintalo, terveystalo ja kunnanlääkärintalo. Näistä terveystalossa on todettu mittavia sisäilmaongelmia ja rakennukselle on myönnetty purkulupa vuonna 2017, joten sen suojelematta jättäminen on ymmärrettävää. Sen sijaan apteekintalo ja kunnanlääkärintalo (inventoinnin kohteet 3.1 ja 3.3) tulee suojella asianmukaisilla rakennuskohtaisilla suojelumerkinnöillä. Pelkkä tiukasti rajattu rakennusala ja /s-merkintä eivät ole riittäviä, vaan rakennuksille tulisi merkitä sr-merkintä, jonka määräyksessä todetaan, että rakennusta ei saa purkaa.
Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta maakuntamuseo toistaa, että kaava-aineistosta puuttuu asemakaavatasoiseen suunnitteluun ja vaikutusten arviointiin riittävä selvitys eli koko suunnittelualueen ja kaikki kohdetyypit kattava arkeologinen tarkkuusinventointi. Kaava-alueella on aiemmin tehty vain kahden myllynpaikan tarkastus teemainventoinnin yhteydessä (Mikroliitti Oy, 2015), jossa ei ole huomioitu alueen muita mahdollisia arkeologisia kohteita, kuten historiallisia rajamerkkejä. Kaava-alueen itäosan kautta on kulkenut vanha Uotsolan ja Mustianojan kylien välinen raja, johon voi liittyä kiinteiksi muinaisjäännöksiksi tulkittavia kohteita.
Kaava-aineiston osaksi tallennetun Mouhijärven arkeologisen inventoinnin (Mikroliitti Oy, 2009, osa 1) kenttätyö Uotsolan alueella kohdistui Uotsolantien koillispuolelle paikannettuun Uotsolan historialliseen kylänpaikaan eikä käsillä olevan kaavan alueelle. Lisäksi kylänpaikan sijainnin ja laajuuden selvittäminen ko. inventoinnissa perustuu vain 1700-luvun lopun karttaan. Raportissa ei ole hyödynnetty alueen vanhinta kartta-aineistoa - 1640-luvun maakirjakarttaa, jonka perusteella kylätontti on mahdollisesti alun perin ulottunut 1700-luvun tontteja etelämmäksi, nykyisen Uotsolantien toiselle puolelle. Historiallisen asuinpaikan laajuutta ei ole myöskään tutkittu asemakaavatasoa vastaavilla ja Museoviraston ohjeiden mukaisilla tarkkuusinventoinnin menetelmillä.
Kaavaehdotukseen sisältyy uusia rakennustontteja, nykyisiä huomattavasti laajempia rakennusaloja ja nykyisin rakentamattomaan maastoon laajenevia tie- tai katualueita. Mikäli näillä alueilla on säilynyt muinaisjäännöksiä tai muita kulttuuriperintökohteita, tulee kaavaehdotuksen hyväksyminen johtamaan niiden tuhoutumiseen tai, jos kohteita havaitaan kaavaa toteutettaessa, työhankkeiden pysähtymiseen ja viivästymiseen. Asian selvittäminen on siten välttämätöntä MRL 9 §:n perusteella ja on tärkeää myös maankäyttäjien sekä -omistajien oikeusturvan varmistamiseksi.
Maakuntamuseo toteaa, että kulttuuriympäristöä ja -perintöä ei ole huomioitu riittävästi kaava-aineistossa eikä kaava ole hyväksyttävissä. Mahdollinen kaavan hyväksymispäätös valitusosoituksineen tulee lähettää viipymättä Pirkanmaan maakuntamuseoon.
Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta kaavahankkeesta. Maakuntamuseo on tutustunut kaava-aineistoon ja toteaa seuraavaa.
Kaava-alue sijoittuu osin Uotsolan maakunnallisesti arvokkaan rakennetun ympäristön alueelle ja osin valtakunnallisesti arvokkaaksi esitetylle ja/tai maakunnallisesti arvokkaalle Mouhijärven kirkonseudun ja Tupurlanjärven maisema-alueelle. Maakuntamuseon on 11.7.2019 antanut lausunnon kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä luonnoksesta (diar. 308/2019) ja edellyttänyt aiemmin maakuntakaavaa ja osayleiskaavaa varten laadittujen selvitysten lisäämistä kaavan liiteasiakirjojen tai taustaselvitysten luetteloon sekä tarkentamaan yleispiirteistä vuonna 2012 laadittua rakennetun ympäristön selvitystä erityisesti kaava-alueen luoteispään osalta. Liiteasiakirjojen ja selvitysten luetteloa on täydennetty, mutta sieltä puuttuu yhä Pirkanmaan valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventointi.
Rakennetun ympäristön inventointia on pyydetysti täydennetty korttelin 5 osalta, mutta inventoinnin suosituksia rakennetun kulttuuriympäristön vaalimiseksi ei ole riittävästi huomioitu kaavaehdotuksessa. Inventoinnissa arvokkaiksi on todettu entiset apteekintalo, terveystalo ja kunnanlääkärintalo. Näistä terveystalossa on todettu mittavia sisäilmaongelmia ja rakennukselle on myönnetty purkulupa vuonna 2017, joten sen suojelematta jättäminen on ymmärrettävää. Sen sijaan apteekintalo ja kunnanlääkärintalo (inventoinnin kohteet 3.1 ja 3.3) tulee suojella asianmukaisilla rakennuskohtaisilla suojelumerkinnöillä. Pelkkä tiukasti rajattu rakennusala ja /s-merkintä eivät ole riittäviä, vaan rakennuksille tulisi merkitä sr-merkintä, jonka määräyksessä todetaan, että rakennusta ei saa purkaa.
Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta maakuntamuseo toistaa, että kaava-aineistosta puuttuu asemakaavatasoiseen suunnitteluun ja vaikutusten arviointiin riittävä selvitys eli koko suunnittelualueen ja kaikki kohdetyypit kattava arkeologinen tarkkuusinventointi. Kaava-alueella on aiemmin tehty vain kahden myllynpaikan tarkastus teemainventoinnin yhteydessä (Mikroliitti Oy, 2015), jossa ei ole huomioitu alueen muita mahdollisia arkeologisia kohteita, kuten historiallisia rajamerkkejä. Kaava-alueen itäosan kautta on kulkenut vanha Uotsolan ja Mustianojan kylien välinen raja, johon voi liittyä kiinteiksi muinaisjäännöksiksi tulkittavia kohteita.
Kaava-aineiston osaksi tallennetun Mouhijärven arkeologisen inventoinnin (Mikroliitti Oy, 2009, osa 1) kenttätyö Uotsolan alueella kohdistui Uotsolantien koillispuolelle paikannettuun Uotsolan historialliseen kylänpaikaan eikä käsillä olevan kaavan alueelle. Lisäksi kylänpaikan sijainnin ja laajuuden selvittäminen ko. inventoinnissa perustuu vain 1700-luvun lopun karttaan. Raportissa ei ole hyödynnetty alueen vanhinta kartta-aineistoa - 1640-luvun maakirjakarttaa, jonka perusteella kylätontti on mahdollisesti alun perin ulottunut 1700-luvun tontteja etelämmäksi, nykyisen Uotsolantien toiselle puolelle. Historiallisen asuinpaikan laajuutta ei ole myöskään tutkittu asemakaavatasoa vastaavilla ja Museoviraston ohjeiden mukaisilla tarkkuusinventoinnin menetelmillä.
Kaavaehdotukseen sisältyy uusia rakennustontteja, nykyisiä huomattavasti laajempia rakennusaloja ja nykyisin rakentamattomaan maastoon laajenevia tie- tai katualueita. Mikäli näillä alueilla on säilynyt muinaisjäännöksiä tai muita kulttuuriperintökohteita, tulee kaavaehdotuksen hyväksyminen johtamaan niiden tuhoutumiseen tai, jos kohteita havaitaan kaavaa toteutettaessa, työhankkeiden pysähtymiseen ja viivästymiseen. Asian selvittäminen on siten välttämätöntä MRL 9 §:n perusteella ja on tärkeää myös maankäyttäjien sekä -omistajien oikeusturvan varmistamiseksi.
Maakuntamuseo toteaa, että kulttuuriympäristöä ja -perintöä ei ole huomioitu riittävästi kaava-aineistossa eikä kaava ole hyväksyttävissä. Mahdollinen kaavan hyväksymispäätös valitusosoituksineen tulee lähettää viipymättä Pirkanmaan maakuntamuseoon.
Jaa
Facebookissa