Pirkanmaan maakuntamuseolta on pyydetty lausuntoa Ylöjärven kirkonseudulla osoitteessa Rotikontie 7 sijaitsevan kiinteistön kulttuurihistoriallisista arvoista sekä ulkorakennusten mahdollisesta purkamisesta tai säilyttämisestä. Maakuntamuseon rakennustutkija ja perinnerakennusmestari ovat tehneet kohteeseen 9.5.2023 maastokäynnin pihapiirin nykytilan hahmottamiseksi sekä arvioidakseen silmämääräisesti piharakennusten kuntoa. Käynnillä olivat läsnä myös kiinteistön omistajat, jotka harkitsevat kohteen myyntiä. Maakuntamuseo toteaa kohteesta lausuntonaan seuraavaa.
Kohteen kulttuurihistorialliset arvot on tunnistettu kolmessa rakennetun ympäristön selvityksessä, jotka ovat Ylöjärven kirkonseudun rakennusinventointi (Arkkitehtitoimisto Eija Teivas, 2001), Huviloita pyyntimailla, ketoja kaupungin kupeessa - Ylöjärven kulttuuriympäristöohjelma (Eija Teivas, 2004) ja Ydinkeskustan osayleiskaavan kulttuuriympäristöselvitysten täydentäminen - Kirkonseudun rakennusinventointi (Selvitystyö Ahola, 2014).
Selvitysten ja maastokäynnin perusteella kyseessä on Urkkolan talo, joka erotettiin Soppeenmäen Mikkolan kantatilasta yhdelle talon pojista 1900-luvun alussa. Urkonmäen korkeimmalle kohdalle rakennettu tilakeskus näkyi aikoinaan komeasti peltojen yli Kuruntielle. Nykyisin pihapiiri jää suojaan puuston ja ympäröivien 1980-luvun rivitalojen ja omakotitalojen keskelle.
Maataloustoiminta on päättynyt. Talouskeskuksesta on jäljellä noin vuonna 1913 rakennettu kookas jugendtyylinen asuinrakennus, näyttävä hirsinen viljamakasiini, osin hirsi- ja osin rankorunkoinen talousrakennus sekä lohkokivistä holvattu maakellari. Muut talousrakennukset on purettu uudisrakentamisen tieltä.
Asuinrakennuksella on säilyneiden jugendin tyylipiirteiden perusteella arkkitehtonisia arvoja sekä jonkin verran rakennusperinteisiä arvoja säilyneiden alkuperäisten rakennusmateriaalien ja -tapojen vuoksi. Merkittäviä rakennusperinteisiä arvoja on myös viljamakasiinilla, joka on sekä julkisivuiltaan että sisätiloiltaan säilynyt pääosin alkuperäistä vastaavassa asussa. Maastokäyntihavaintojen perusteella makasiini vaikuttaisi rakennetun jo 1800-luvulla (mm. pitkänurkkainen hirsisalvos ja ikkunatyyppi, jossa lasit on kitin sijaan kiinnitetty puitteissa olevin urin). Talousrakennus on kerroksellinen, sillä se muodostuu useasta eri aikana rakennetusta osasta. Länsipään hirsirunkoisessa osassa on ollut kanala sekä kaksiosainen riviaitta. Rakennusta on myöhemmin korotettu ja sen runkoa jatkettu itäpäästä mahdollisesti useammassa vaiheessa. Tässä osassa on ollut mm. konehalli, autotalli ja liiteri.
Suomessa rakennussuojelu toteutetaan ensisijassa maankäyttö- ja rakennuslakiin (132/1999) perustuen osoittamalla selvityksissä kulttuurihistoriallisesti tai maisemallisesti arvokkaiksi todetuille kohteille asema- tai yleiskaavassa erilaisia suojelumerkintöjä. Rotikontie 7 tontilla on voimassa vuonna 1981 hyväksytty rakennuskaava, jossa alue on osoitettu erillispientaloalueiden korttelialueeksi (AO). Kaavasta puuttuvat nykylainsäädännön edellyttämät kulttuuriympäristön vaalimiseen tähtäävät merkinnät ja se onkin vähintään näiltä osin katsottava maankäytön ohjauksen välineenä vanhentuneeksi.
Alueella on myös voimassa ydinkeskustan osayleiskaava 2040 vuodelta 2018. Siinä alue on niin ikään osoitettu pientalovaltaisen asumisen alueeksi (AP), minkä lisäksi pihapiiri on osoitettu kulttuurihistoriallisesti merkittäväksi kohteeksi (kr 17). Sitä koskeva kaavamääräys kuuluu: Kulttuurihistorialliset arvokas kohde, jonka arvojen säilymiselle tulee luoda edellytykset. Kohteen arvot ja suojelun tarve on selvitettävä kohdetta koskevan toimenpiteen tai asemakaavahankkeen yhteydessä. Kohteen numerotunnus viittaa yleiskaavaselostuksen kohdeluetteloon.
Pirkanmaan maakuntamuseo suosittelee ensisijaisesti, että Urkkolan pihapiirin kaikki jäljellä olevat rakennukset tulisi säilyttää, sillä ne muodostavat yhdessä perinteisen ilmeensä säilyttäneen pihan kanssa Urkkolan tilakeskuksen toiminnasta kertovan historiallisen kokonaisuuden. Merkittäviä arkkitehtonisia ja rakennusperinteisiä arvoja käsittävät asuinrakennus ja viljamakasiini tulisi ehdottomasti säilyttää ja niiden purkaminen tulisi olla mahdollista ainoastaan, jos ne kuntotutkimuksella todetaan erittäin laajasti vaurioituneeksi tai korjauskelvottomiksi. Näille rakennuksille tulisi alueen asemakaavanmuutoksen yhteydessä osoittaa asianmukaiset rakennuskohtaiset suojelumerkinnät.
Tontin eteläkulman talousrakennuksen ja maakellarin kulttuurihistorialliset arvot ovat jossain määrin vähäisemmät. Talousrakennus soveltuu hyvin nykyiseen käyttöönsä varastotilaksi ja se vaikuttaisi yhä olevan kunnostettavissa. Maakuntamuseo kuitenkin katsoo, että sen purkaminen joko osittain tai kokonaan voisi olla mahdollista, joskin erittäin valitettavaa. Mikäli rakennus puretaan, olisi pihapiirin arvojen kannalta eduksi, jos sen tilalle rakennettaisiin uusi pihapiirin perinteiseen ilmeeseen sovitettu talousrakennus, esimerkiksi autotalli- ja pihasaunarakennus. Tyypiltään yleisen ja maisemalliselta arvoltaan vähäisen maakellarin säilyttäminen on niin ikään suositeltavaa, muttei välttämätöntä.
Pirkanmaan maakuntamuseo suosittelee maastokäynnin perusteella seuraavia toimenpiteitä, jotka edesauttaisivat rakennusten säilymistä:
- kasvillisuuden raivaaminen rakennusten ympäriltä ja seinään koskettavien oksien poistaminen
- maanpinnan kallistusten korjaaminen siten, että maa kallistuu ja valumavedet ohjautuvat poispäin rakennusten perustuksilta
- viljamakasiinin hirsivaurioiden paikkakorjaus
- viljamakasiinin hirsipinnan maalaaminen perinteisellä punamultakeittomaalilla
- viljamakasiinin haristuneimpien julkisivujen vuoraaminen punamultakeittomaalilla maalatulla laudoituksella (ns. uhrikerroksen lisääminen)
- talousrakennuksen hirsiseinien pullistumisen pysäyttäminen asentamalla seinälle följarit
- maakellarin kivien liikkumisen säännöllinen seuraaminen muutaman vuoden ajan ja edustan puuston poisto, mikäli seuranta antaa viitteitä kivien liikkumisesta
Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta maakuntamuseolla ei ole kohteesta kommentoitavaa.
Pirkanmaan maakuntamuseolta on pyydetty lausuntoa Ylöjärven kirkonseudulla osoitteessa Rotikontie 7 sijaitsevan kiinteistön kulttuurihistoriallisista arvoista sekä ulkorakennusten mahdollisesta purkamisesta tai säilyttämisestä. Maakuntamuseon rakennustutkija ja perinnerakennusmestari ovat tehneet kohteeseen 9.5.2023 maastokäynnin pihapiirin nykytilan hahmottamiseksi sekä arvioidakseen silmämääräisesti piharakennusten kuntoa. Käynnillä olivat läsnä myös kiinteistön omistajat, jotka harkitsevat kohteen myyntiä. Maakuntamuseo toteaa kohteesta lausuntonaan seuraavaa.
Kohteen kulttuurihistorialliset arvot on tunnistettu kolmessa rakennetun ympäristön selvityksessä, jotka ovat Ylöjärven kirkonseudun rakennusinventointi (Arkkitehtitoimisto Eija Teivas, 2001), Huviloita pyyntimailla, ketoja kaupungin kupeessa - Ylöjärven kulttuuriympäristöohjelma (Eija Teivas, 2004) ja Ydinkeskustan osayleiskaavan kulttuuriympäristöselvitysten täydentäminen - Kirkonseudun rakennusinventointi (Selvitystyö Ahola, 2014).
Selvitysten ja maastokäynnin perusteella kyseessä on Urkkolan talo, joka erotettiin Soppeenmäen Mikkolan kantatilasta yhdelle talon pojista 1900-luvun alussa. Urkonmäen korkeimmalle kohdalle rakennettu tilakeskus näkyi aikoinaan komeasti peltojen yli Kuruntielle. Nykyisin pihapiiri jää suojaan puuston ja ympäröivien 1980-luvun rivitalojen ja omakotitalojen keskelle.
Maataloustoiminta on päättynyt. Talouskeskuksesta on jäljellä noin vuonna 1913 rakennettu kookas jugendtyylinen asuinrakennus, näyttävä hirsinen viljamakasiini, osin hirsi- ja osin rankorunkoinen talousrakennus sekä lohkokivistä holvattu maakellari. Muut talousrakennukset on purettu uudisrakentamisen tieltä.
Asuinrakennuksella on säilyneiden jugendin tyylipiirteiden perusteella arkkitehtonisia arvoja sekä jonkin verran rakennusperinteisiä arvoja säilyneiden alkuperäisten rakennusmateriaalien ja -tapojen vuoksi. Merkittäviä rakennusperinteisiä arvoja on myös viljamakasiinilla, joka on sekä julkisivuiltaan että sisätiloiltaan säilynyt pääosin alkuperäistä vastaavassa asussa. Maastokäyntihavaintojen perusteella makasiini vaikuttaisi rakennetun jo 1800-luvulla (mm. pitkänurkkainen hirsisalvos ja ikkunatyyppi, jossa lasit on kitin sijaan kiinnitetty puitteissa olevin urin). Talousrakennus on kerroksellinen, sillä se muodostuu useasta eri aikana rakennetusta osasta. Länsipään hirsirunkoisessa osassa on ollut kanala sekä kaksiosainen riviaitta. Rakennusta on myöhemmin korotettu ja sen runkoa jatkettu itäpäästä mahdollisesti useammassa vaiheessa. Tässä osassa on ollut mm. konehalli, autotalli ja liiteri.
Suomessa rakennussuojelu toteutetaan ensisijassa maankäyttö- ja rakennuslakiin (132/1999) perustuen osoittamalla selvityksissä kulttuurihistoriallisesti tai maisemallisesti arvokkaiksi todetuille kohteille asema- tai yleiskaavassa erilaisia suojelumerkintöjä. Rotikontie 7 tontilla on voimassa vuonna 1981 hyväksytty rakennuskaava, jossa alue on osoitettu erillispientaloalueiden korttelialueeksi (AO). Kaavasta puuttuvat nykylainsäädännön edellyttämät kulttuuriympäristön vaalimiseen tähtäävät merkinnät ja se onkin vähintään näiltä osin katsottava maankäytön ohjauksen välineenä vanhentuneeksi.
Alueella on myös voimassa ydinkeskustan osayleiskaava 2040 vuodelta 2018. Siinä alue on niin ikään osoitettu pientalovaltaisen asumisen alueeksi (AP), minkä lisäksi pihapiiri on osoitettu kulttuurihistoriallisesti merkittäväksi kohteeksi (kr 17). Sitä koskeva kaavamääräys kuuluu: Kulttuurihistorialliset arvokas kohde, jonka arvojen säilymiselle tulee luoda edellytykset. Kohteen arvot ja suojelun tarve on selvitettävä kohdetta koskevan toimenpiteen tai asemakaavahankkeen yhteydessä. Kohteen numerotunnus viittaa yleiskaavaselostuksen kohdeluetteloon.
Pirkanmaan maakuntamuseo suosittelee ensisijaisesti, että Urkkolan pihapiirin kaikki jäljellä olevat rakennukset tulisi säilyttää, sillä ne muodostavat yhdessä perinteisen ilmeensä säilyttäneen pihan kanssa Urkkolan tilakeskuksen toiminnasta kertovan historiallisen kokonaisuuden. Merkittäviä arkkitehtonisia ja rakennusperinteisiä arvoja käsittävät asuinrakennus ja viljamakasiini tulisi ehdottomasti säilyttää ja niiden purkaminen tulisi olla mahdollista ainoastaan, jos ne kuntotutkimuksella todetaan erittäin laajasti vaurioituneeksi tai korjauskelvottomiksi. Näille rakennuksille tulisi alueen asemakaavanmuutoksen yhteydessä osoittaa asianmukaiset rakennuskohtaiset suojelumerkinnät.
Tontin eteläkulman talousrakennuksen ja maakellarin kulttuurihistorialliset arvot ovat jossain määrin vähäisemmät. Talousrakennus soveltuu hyvin nykyiseen käyttöönsä varastotilaksi ja se vaikuttaisi yhä olevan kunnostettavissa. Maakuntamuseo kuitenkin katsoo, että sen purkaminen joko osittain tai kokonaan voisi olla mahdollista, joskin erittäin valitettavaa. Mikäli rakennus puretaan, olisi pihapiirin arvojen kannalta eduksi, jos sen tilalle rakennettaisiin uusi pihapiirin perinteiseen ilmeeseen sovitettu talousrakennus, esimerkiksi autotalli- ja pihasaunarakennus. Tyypiltään yleisen ja maisemalliselta arvoltaan vähäisen maakellarin säilyttäminen on niin ikään suositeltavaa, muttei välttämätöntä.
Pirkanmaan maakuntamuseo suosittelee maastokäynnin perusteella seuraavia toimenpiteitä, jotka edesauttaisivat rakennusten säilymistä:
- kasvillisuuden raivaaminen rakennusten ympäriltä ja seinään koskettavien oksien poistaminen
- maanpinnan kallistusten korjaaminen siten, että maa kallistuu ja valumavedet ohjautuvat poispäin rakennusten perustuksilta
- viljamakasiinin hirsivaurioiden paikkakorjaus
- viljamakasiinin hirsipinnan maalaaminen perinteisellä punamultakeittomaalilla
- viljamakasiinin haristuneimpien julkisivujen vuoraaminen punamultakeittomaalilla maalatulla laudoituksella (ns. uhrikerroksen lisääminen)
- talousrakennuksen hirsiseinien pullistumisen pysäyttäminen asentamalla seinälle följarit
- maakellarin kivien liikkumisen säännöllinen seuraaminen muutaman vuoden ajan ja edustan puuston poisto, mikäli seuranta antaa viitteitä kivien liikkumisesta
Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta maakuntamuseolla ei ole kohteesta kommentoitavaa.
Jaa
Facebookissa