Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikon kaavahankkeesta. Tutustuttuaan sille toimitettuun aineistoon maakuntamuseo toteaa seuraavaa.

Kaavahankkeen tavoitteena on mahdollistaa lämpövoimalan sijoittamisen alueelle ja tehdä riittävät tilavaraukset Katepalintien ja Turuntien risteykseen mahdollistaen samalla liittymän parantamisen tulevaisuudessa sekä osoittaa katu- ja kevyenliikenteen reitit alueella.

Suunnittelualue sijaitsee kahden osayleiskaavan alueella (Kuljun - Marjamäen – Moision – Keskustan osayleiskaava 1996 ja Kuokkalan - Hakkarin - Herralan osayleiskaava 2014). Niissä alueelle on osoitettu pääasiassa teollisuus- ja varastoalueita sekä suojaviheraluetta. Alue on rakentamaton ja sijoittuu metsäalueelle sekä pellolle. Nyt laadittavassa asemakaavassa alueelle osoitetaan toimitilarakennusten korttelialuetta (KTY-15) ja energiahuollon korttelialuetta (EN-2), suojaviheralueita, katualuetta sekä yleisen tien aluetta.

Pirkanmaan maakuntamuseo on aiemmin antanut kaavahanketta koskien lausunnot diar. 24/2020 ja diar. 192/2021. Niissä maakuntamuseo on tuonut ilmi hankealueen ympäristössä sijaitsevat maakunnallisesti ja paikallisesti merkittävät maisema-alueet, joiden arvojen osalta museo viittaa aikaisempiin lausuntoihinsa.

Toimitilarakennusten- ja energiahuollon korttelialueet sijoittuvat mäkialueiden väliseen notkelmaan, mikä vähentää niiden näkyvyyttä. Korttelialueita reunustavat kaavassa etelä- ja itäpuolilla leveät puustoiset suojaviheralueet (EV-5), jolla puusto säilytetään tai istutetaan. Näin ollen kaava-alueen ja maisema-alueiden väliin jää suojaavia mäkisiä metsäalueita. Alueella suoritettavien metsänhoitotoimenpiteiden tulee kaavaselostuksen mukaan olla luonteeltaan harventavia, jotta alueen suojaava vaikutus säilyy. Tätä ohjetta ei ole kuitenkaan merkitty kaavamääräykseksi, joten maakuntamuseo esittää tältä osin määräyksen täydentämistä. Alueelle sallittu lämpövoimalatyyppi – kaasulaitos tai geolämpölaitos – ei vaadi korkeaa piippua. Kaasulaitoksen piipulle riittää kaavaselostuksen mukaan 20 metrin korkeus.

Hankealueen pohjoispuolella on rakentamatonta metsäaluetta ja luoteessa alue rajautuu nykyaikaiseen tiealueeseen, johon sijoittuu mm. Turuntien ja Katepalintien risteys. Turuntien puolelle on osoitettu puustoisena säilytettävä ekologinen yhteystarve liito-oravan elinalueiden välillä sekä uuden Viljaheimosenkujan varrelle istutettavaa alueen osaa, joka on istutettava kaupunkikuvallisesti laadukkaasti. Kaava-alueen liikenne tukeutuu olemassa olevaan tierakenteeseen. Ehdotusvaiheessa katujärjestelyjä on muutettu siten, että kulku Viljaheimosenkujalle tapahtuu Ahtialantien kautta, eikä uutta liittymää Turuntielle osoiteta.

Alue sijaitsee tärkeällä Lempäälän keskustan sisäänajoväylällä, mistä syystä rakennettaville KTY-15 ja EN-2 -korttelialueita koskee kaavamääräys, jonka mukaan korttelialueelle rakennettaessa on kiinnitettävä erityistä huomiota kaupunkikuvallisiin näkökohtiin, Turuntien vastaisiin julkisivuihin ja käyttää laadukkaita rakennusmateriaaleja. Rakentamisen laadukkuus, yhteensopivuus ja sopeutuminen ympäristöön on pyritty takaamaan myös yleismääräyksillä.

Maakuntamuseo toteaa, että kaavan taajamakuvalliset vaikutukset kohdistuvat voimakkaimmin Turuntien nykyaikaiseen tieympäristöön, jolla on hyvä muutoksensietokyky. Maisema-alueisiin kohdistuvat vaikutukset jäävät melko vähäisiksi.

Kaava-alueella on tehty arkeologinen inventointi syksyllä 2021. Mikroliitti Oy:n laatima inventointi (Lempäälä, Ahtiala, Lämpölaitoksen asemakaava-alueen arkeologinen inventointi 2021) on toteutettu riittävin resurssein ja raportoitu asianmukaisesti. Inventoinnissa kaava-alueelta löydettiin yksi rakennuksenjäännös, kellarikuopanne ja raivausröykkiöitä. Inventoinnin jälkeen tehtiin kaava-aluetta koskien ilmoitus metallinetsinnän yhteydessä löydetystä rautakautisesta nuolenkärjestä. Mikroliitti Oy tarkasti löytöpaikan elokuussa 2022 (Lempäälä, Ahtiala, Rautakautisen löytöpaikan tarkastus lämpölaitoksen asemakaava-alueella 2022). Tarkastuksessa nuolenkärjen löytöpaikalle ja sen läheisyyteen kaivettiin koekuoppia ja aluetta kairattiin käsikairalla. Kaava-alueelta löydettiin todennäköisesti rautakaudelle ajoittuva hevosen jääkenkä, mutta merkkejä kiinteästä muinaisjäännöksestä ei löytöpaikoilta havaittu. Pirkanmaan maakuntamuseo pitää Mikroliitti Oy:n tekemää tarkastusta riittävänä asian toteamiseksi. Aiempaa inventointia täydentävä tarkastus tulee kirjata asemakaavan selostukseen alueen arkeologista kulttuuriperintöä koskevaan kappaleeseen (3.3.1 Arkeologia, sivu 10).

Mikroliitti Oy:n inventoinnissa löytämistä rakenteista yksi, kivestä ladottu kellarikuopanne, esiintyy muinaisjäännösrekisterissä nk. muuna kulttuuriperintökohteen (kohdenimi Ketunkallio, muinaisjäännöstunnus 1000042630). Kohde on merkitty kaavakarttaan sm-osa-aluevarauksena. Pirkanmaan maakuntamuseo esittää, että kohteen merkintää muutetaan siten, että pistekatkoviivalla osa-alueeseen liitetty suojelumerkintä sm-1 korvataan merkinnällä s ja osa-aluemerkintä muutetaan vastaaman muinaisjäännösrekisterin aluerajausta (liitekartta 1). Merkinnän selitys ja määräys kuuluvat: Muu kulttuuriperintökohde (asutushistoriallinen kohde): Alueella oleva asutushistoriallinen rakenne on säilytettävä. Suuremmista kohdetta koskevista suunnitelmista tulee neuvotella alueellisen vastuumuseon (Pirkanmaan maakuntamuseo) kanssa. Kohde mainitaan asianmukaisesti kaavaselostuksessa, mutta vaikutustenarviointia tulisi vielä täydentää sen osalta. 

Kaavahankkeen tavoitteena on mahdollistaa lämpövoimalan sijoittamisen alueelle ja tehdä riittävät tilavaraukset Katepalintien ja Turuntien risteykseen mahdollistaen samalla liittymän parantamisen tulevaisuudessa sekä osoittaa katu- ja kevyenliikenteen reitit alueella.

Suunnittelualue sijaitsee kahden osayleiskaavan alueella (Kuljun - Marjamäen – Moision – Keskustan osayleiskaava 1996 ja Kuokkalan - Hakkarin - Herralan osayleiskaava 2014). Niissä alueelle on osoitettu pääasiassa teollisuus- ja varastoalueita sekä suojaviheraluetta. Alue on rakentamaton ja sijoittuu metsäalueelle sekä pellolle. Nyt laadittavassa asemakaavassa alueelle osoitetaan toimitilarakennusten korttelialuetta (KTY-15) ja energiahuollon korttelialuetta (EN-2), suojaviheralueita, katualuetta sekä yleisen tien aluetta.

Pirkanmaan maakuntamuseo on aiemmin antanut kaavahanketta koskien lausunnot diar. 24/2020 ja diar. 192/2021. Niissä maakuntamuseo on tuonut ilmi hankealueen ympäristössä sijaitsevat maakunnallisesti ja paikallisesti merkittävät maisema-alueet, joiden arvojen osalta museo viittaa aikaisempiin lausuntoihinsa.

Toimitilarakennusten- ja energiahuollon korttelialueet sijoittuvat mäkialueiden väliseen notkelmaan, mikä vähentää niiden näkyvyyttä. Korttelialueita reunustavat kaavassa etelä- ja itäpuolilla leveät puustoiset suojaviheralueet (EV-5), jolla puusto säilytetään tai istutetaan. Näin ollen kaava-alueen ja maisema-alueiden väliin jää suojaavia mäkisiä metsäalueita. Alueella suoritettavien metsänhoitotoimenpiteiden tulee kaavaselostuksen mukaan olla luonteeltaan harventavia, jotta alueen suojaava vaikutus säilyy. Tätä ohjetta ei ole kuitenkaan merkitty kaavamääräykseksi, joten maakuntamuseo esittää tältä osin määräyksen täydentämistä. Alueelle sallittu lämpövoimalatyyppi – kaasulaitos tai geolämpölaitos – ei vaadi korkeaa piippua. Kaasulaitoksen piipulle riittää kaavaselostuksen mukaan 20 metrin korkeus.

Hankealueen pohjoispuolella on rakentamatonta metsäaluetta ja luoteessa alue rajautuu nykyaikaiseen tiealueeseen, johon sijoittuu mm. Turuntien ja Katepalintien risteys. Turuntien puolelle on osoitettu puustoisena säilytettävä ekologinen yhteystarve liito-oravan elinalueiden välillä sekä uuden Viljaheimosenkujan varrelle istutettavaa alueen osaa, joka on istutettava kaupunkikuvallisesti laadukkaasti. Kaava-alueen liikenne tukeutuu olemassa olevaan tierakenteeseen. Ehdotusvaiheessa katujärjestelyjä on muutettu siten, että kulku Viljaheimosenkujalle tapahtuu Ahtialantien kautta, eikä uutta liittymää Turuntielle osoiteta.

Alue sijaitsee tärkeällä Lempäälän keskustan sisäänajoväylällä, mistä syystä rakennettaville KTY-15 ja EN-2 -korttelialueita koskee kaavamääräys, jonka mukaan korttelialueelle rakennettaessa on kiinnitettävä erityistä huomiota kaupunkikuvallisiin näkökohtiin, Turuntien vastaisiin julkisivuihin ja käyttää laadukkaita rakennusmateriaaleja. Rakentamisen laadukkuus, yhteensopivuus ja sopeutuminen ympäristöön on pyritty takaamaan myös yleismääräyksillä.

Maakuntamuseo toteaa, että kaavan taajamakuvalliset vaikutukset kohdistuvat voimakkaimmin Turuntien nykyaikaiseen tieympäristöön, jolla on hyvä muutoksensietokyky. Maisema-alueisiin kohdistuvat vaikutukset jäävät melko vähäisiksi.

Kaava-alueella on tehty arkeologinen inventointi syksyllä 2021. Mikroliitti Oy:n laatima inventointi (Lempäälä, Ahtiala, Lämpölaitoksen asemakaava-alueen arkeologinen inventointi 2021) on toteutettu riittävin resurssein ja raportoitu asianmukaisesti. Inventoinnissa kaava-alueelta löydettiin yksi rakennuksenjäännös, kellarikuopanne ja raivausröykkiöitä. Inventoinnin jälkeen tehtiin kaava-aluetta koskien ilmoitus metallinetsinnän yhteydessä löydetystä rautakautisesta nuolenkärjestä. Mikroliitti Oy tarkasti löytöpaikan elokuussa 2022 (Lempäälä, Ahtiala, Rautakautisen löytöpaikan tarkastus lämpölaitoksen asemakaava-alueella 2022). Tarkastuksessa nuolenkärjen löytöpaikalle ja sen läheisyyteen kaivettiin koekuoppia ja aluetta kairattiin käsikairalla. Kaava-alueelta löydettiin todennäköisesti rautakaudelle ajoittuva hevosen jääkenkä, mutta merkkejä kiinteästä muinaisjäännöksestä ei löytöpaikoilta havaittu. Pirkanmaan maakuntamuseo pitää Mikroliitti Oy:n tekemää tarkastusta riittävänä asian toteamiseksi. Aiempaa inventointia täydentävä tarkastus tulee kirjata asemakaavan selostukseen alueen arkeologista kulttuuriperintöä koskevaan kappaleeseen (3.3.1 Arkeologia, sivu 10).

Mikroliitti Oy:n inventoinnissa löytämistä rakenteista yksi, kivestä ladottu kellarikuopanne, esiintyy muinaisjäännösrekisterissä nk. muuna kulttuuriperintökohteen (kohdenimi Ketunkallio, muinaisjäännöstunnus 1000042630). Kohde on merkitty kaavakarttaan sm-osa-aluevarauksena. Pirkanmaan maakuntamuseo esittää, että kohteen merkintää muutetaan siten, että pistekatkoviivalla osa-alueeseen liitetty suojelumerkintä sm-1 korvataan merkinnällä s ja osa-aluemerkintä muutetaan vastaaman muinaisjäännösrekisterin aluerajausta (liitekartta 1). Merkinnän selitys ja määräys kuuluvat: Muu kulttuuriperintökohde (asutushistoriallinen kohde): Alueella oleva asutushistoriallinen rakenne on säilytettävä. Suuremmista kohdetta koskevista suunnitelmista tulee neuvotella alueellisen vastuumuseon (Pirkanmaan maakuntamuseo) kanssa. Kohde mainitaan asianmukaisesti kaavaselostuksessa, mutta vaikutustenarviointia tulisi vielä täydentää sen osalta.