Pirkanmaan maakuntamuseo on tutustunut otsikossa mainittuun lupahakemukseen, joka koskee paritalon rakentamista osoitteessa Linnuksentie 10 olevan kiinteistön viereen. Suunniteltu rakennuspaikka sijaitsee Tupurlantien ja Linnuksentien risteyksen pohjoispuolella, Mouhijärven kirkonseudun ja Tupurlanjärven maakunnallisesti arvokkaalla maisema-alueella. Alueella on voimassa Mouhijärven oikeusvaikutteinen osayleiskaava 2040 (2021), jossa kiinteistö sijoittuu maisemallisesti arvokkaalle peltoalueelle (MA) ja osin kulttuurihistoriallisesti arvokkaalle alueelle (sk). Tupurlantien vastakkaisella puolella sijaitsee Tiaisen ja Tomin kaavassa suojeltujen kantatalojen pihapiirien muodostama kokonaisuus Tupurlan historiallisen kylätontin alueella. Aiotulta rakennuspaikalta itään sijaitsee Nekan kantatalon niin ikään suojeltu pihapiiri. Osoitteessa Linnuksentie 10 sijaitsee arviolta 1980-luvulla rakennettu pientalo.

MA-alueeseen liittyy kaavan suunnittelumääräys: Merkinnällä on osoitettu peltoalueita, joihin erityisesti liittyy sekä kulttuurihistoriallisia että maisemallisia arvoja. Alue on tarkoitettu maatalouden harjoittamiseen. Alueen oleviin talouskeskuksiin liittyvä täydennys- ja korjausrakentaminen on sallittua. Uudisrakennukset on sovitettava huolellisesti maisemaan, kyläkuvaan ja paikalliseen rakennusperintöön eikä niillä saa sulkea avoimia näkymiä. […] Tavoitteena on säilyttää alueen pellot ja nurminiityt avoimena maisematilana. Alueen käyttöä suunniteltaessa ei saa heikentää alueen ympäristöä eikä luontoarvoja. […]. Sk-aluerajausta koskevassa suunnittelumääräyksessä on annettu olemassa olevien tilakeskusten täydennysrakentamiseen liittyvää lisäohjausta.  

Välittömästi rakennuspaikan etelä- ja itäpuolella sijaitsee muinaismuistolain rauhoittama kiinteä muinaisjäännös, Tupurlan historiallinen kylänpaikka (mj.rek.nro 1000017837). Tupurlan kylän historia palautuu varhaiskeskiaikaan ja kylä mainitaan kirjallisissa lähteissä ensimmäisen kerran vuonna 1540. Kylässä oli 1500- ja 1600-luvulla 3-4 taloa, joista yksi sijaitsi välittömästi suunnitellun rakennuspaikan itäpuolella. Tupurlan kiinteä muinaisjäännös on todettu arkeologisessa inventoinnissa vuonna 2009. Historiallisesta kylänpaikan jäännöksistä on löytynyt muun muassa rakennusten perustuksia ja tulisijan jäännöksiä.

Kiinteän muinaisjäännöksen rajaus on alustava perustuen pääasiassa vanhoihin karttoihin, eikä kohteen tarkkaa maanalaista laajuutta ja säilyneisyyttä tunneta. Kohteen todellinen laajuus saattaa olla tunnettua suurempi. Asian selvittäminen hakemuksen mukaisen rakennuspaikan osalta vaatii arkeologisen tarkastuksen ja mahdollisesti tarkempien arkeologisten tutkimusten, kuten koekaivausten, suorittamista. Maastotarkastus voidaan tehdä luotettavasti vain lumettomissa olosuhteissa sulan maan aikaan; asiaa maakuntamuseossa hoitaa tutkija Ulla Lähdesmäki (p. 0405923620). Mikäli uudisrakennus ei tulisi hankkeen toteuttajan omaan käyttöön, mahdollisten koekaivausten tutkimuskustannuksista vastaisi hankkeen toteuttaja (MML 15 §). 

Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa, että tuoreessa osayleiskaavassa on huomioitu erinomaisesti alueen monipuoliset kulttuuriympäristöarvot. Lisärakentamisen reunaehdot on kaavassa määritetty onnistuneesti ja suunnittelua ohjattu huolellisesti. Esitetty paritalon rakentaminen ei liity olemassa oleviin tilakeskuksiin, eikä moderni paritalo rakennustyyppinä sovellu alueen perinteiseen, maakunnallisesti arvokkaaseen maalaismaisemaan. Maakuntamuseo katsoo, että kaavaa tulee noudattaa, eikä puolla poikkeamisluvan myöntämistä.

Poikkeamislupaa koskeva päätös valitusosoituksineen tulee lähettää Pirkanmaan maakuntamuseoon viipymättä. Edeltävät muinaisjäännöstä koskevat tiedot ja ohjeet tulee kirjata mahdolliseen myönteiseen lupapäätökseen.

Pirkanmaan maakuntamuseo on tutustunut otsikossa mainittuun lupahakemukseen, joka koskee paritalon rakentamista osoitteessa Linnuksentie 10 olevan kiinteistön viereen. Suunniteltu rakennuspaikka sijaitsee Tupurlantien ja Linnuksentien risteyksen pohjoispuolella, Mouhijärven kirkonseudun ja Tupurlanjärven maakunnallisesti arvokkaalla maisema-alueella. Alueella on voimassa Mouhijärven oikeusvaikutteinen osayleiskaava 2040 (2021), jossa kiinteistö sijoittuu maisemallisesti arvokkaalle peltoalueelle (MA) ja osin kulttuurihistoriallisesti arvokkaalle alueelle (sk). Tupurlantien vastakkaisella puolella sijaitsee Tiaisen ja Tomin kaavassa suojeltujen kantatalojen pihapiirien muodostama kokonaisuus Tupurlan historiallisen kylätontin alueella. Aiotulta rakennuspaikalta itään sijaitsee Nekan kantatalon niin ikään suojeltu pihapiiri. Osoitteessa Linnuksentie 10 sijaitsee arviolta 1980-luvulla rakennettu pientalo.

MA-alueeseen liittyy kaavan suunnittelumääräys: Merkinnällä on osoitettu peltoalueita, joihin erityisesti liittyy sekä kulttuurihistoriallisia että maisemallisia arvoja. Alue on tarkoitettu maatalouden harjoittamiseen. Alueen oleviin talouskeskuksiin liittyvä täydennys- ja korjausrakentaminen on sallittua. Uudisrakennukset on sovitettava huolellisesti maisemaan, kyläkuvaan ja paikalliseen rakennusperintöön eikä niillä saa sulkea avoimia näkymiä. […] Tavoitteena on säilyttää alueen pellot ja nurminiityt avoimena maisematilana. Alueen käyttöä suunniteltaessa ei saa heikentää alueen ympäristöä eikä luontoarvoja. […]. Sk-aluerajausta koskevassa suunnittelumääräyksessä on annettu olemassa olevien tilakeskusten täydennysrakentamiseen liittyvää lisäohjausta.  

Välittömästi rakennuspaikan etelä- ja itäpuolella sijaitsee muinaismuistolain rauhoittama kiinteä muinaisjäännös, Tupurlan historiallinen kylänpaikka (mj.rek.nro 1000017837). Tupurlan kylän historia palautuu varhaiskeskiaikaan ja kylä mainitaan kirjallisissa lähteissä ensimmäisen kerran vuonna 1540. Kylässä oli 1500- ja 1600-luvulla 3-4 taloa, joista yksi sijaitsi välittömästi suunnitellun rakennuspaikan itäpuolella. Tupurlan kiinteä muinaisjäännös on todettu arkeologisessa inventoinnissa vuonna 2009. Historiallisesta kylänpaikan jäännöksistä on löytynyt muun muassa rakennusten perustuksia ja tulisijan jäännöksiä.

Kiinteän muinaisjäännöksen rajaus on alustava perustuen pääasiassa vanhoihin karttoihin, eikä kohteen tarkkaa maanalaista laajuutta ja säilyneisyyttä tunneta. Kohteen todellinen laajuus saattaa olla tunnettua suurempi. Asian selvittäminen hakemuksen mukaisen rakennuspaikan osalta vaatii arkeologisen tarkastuksen ja mahdollisesti tarkempien arkeologisten tutkimusten, kuten koekaivausten, suorittamista. Maastotarkastus voidaan tehdä luotettavasti vain lumettomissa olosuhteissa sulan maan aikaan; asiaa maakuntamuseossa hoitaa tutkija Ulla Lähdesmäki (p. 0405923620). Mikäli uudisrakennus ei tulisi hankkeen toteuttajan omaan käyttöön, mahdollisten koekaivausten tutkimuskustannuksista vastaisi hankkeen toteuttaja (MML 15 §). 

Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa, että tuoreessa osayleiskaavassa on huomioitu erinomaisesti alueen monipuoliset kulttuuriympäristöarvot. Lisärakentamisen reunaehdot on kaavassa määritetty onnistuneesti ja suunnittelua ohjattu huolellisesti. Esitetty paritalon rakentaminen ei liity olemassa oleviin tilakeskuksiin, eikä moderni paritalo rakennustyyppinä sovellu alueen perinteiseen, maakunnallisesti arvokkaaseen maalaismaisemaan. Maakuntamuseo katsoo, että kaavaa tulee noudattaa, eikä puolla poikkeamisluvan myöntämistä.

Poikkeamislupaa koskeva päätös valitusosoituksineen tulee lähettää Pirkanmaan maakuntamuseoon viipymättä. Edeltävät muinaisjäännöstä koskevat tiedot ja ohjeet tulee kirjata mahdolliseen myönteiseen lupapäätökseen.