Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikon mukaisesta purkamislupahakemuksesta. Tutustuttuaan sille toimitettuun aineistoon maakuntamuseo toteaa seuraavaa.
Lahdensivun koti on Arkkitehtitoimisto Marjatta Leskisen 1982 suunnittelema, Tampereen Naisyhdistyksen omistama ikäihmisten palvelukoti. Kokonaisuuteen kuuluu myös samaan aikaan päärakennuksen kanssa suunniteltu huvimaja. Huvimajaa ei pureta, vaan se siirretään tontilla toiseen, tulevassa rakennuslupahakemuksessa määritettävään sijaintiin.
Lahdensivun koti sijaitsee Ruotulan maakunnallisesti merkittävässä rakennetussa kulttuuriympäristössä. Ruotula on Tampereen ensimmäinen lähiö ja edustaa laadukkaasti varhaisen aluerakentamisen ja rakennusteollisuuden murroskauden suunnittelua. Lahdensivun koti edustaa alueen nuorempaa rakennuskantaa eikä kuulu arvoalueen ydinkohteisiin. Alueen asemakaava on vuodelta 1961 eikä näin ollen ole kulttuuriympäristön arvojen osalta ajantasalla. Sen sijaan Ruotulan arvoalue on huomioitu Tampereen kantakaupungin strategisessa yleiskaavassa. Perusratkaisuiltaan laadukkaan Ruotulan asemakaavan on suunnitellut Aaro Alapeuso. Asemakaavassa Lahdensivun kodin tontti on osoitettu yleisten rakennusten korttelialueeksi.
Ruotulan kulttuurihistoriallisia arvoja on tutkittu osana Tampereen keskustan ulkopuolisten 1960- ja 1970-luvun asuinalueiden inventointi ja arvottaminen -selvitystä (Pöyry Environment Oy, 2010). Selvityksessä on todettu Ruotulan aluekokonaisuuden kulttuurihistorialliset arvot. Lahdensivun kodin alue on todettu "siniseksi alueeksi", eli se on "aikakaudelleen tyypillinen asuinalue tai alueen osa, jolla alkuperäinen korttelirakenne on säilynyt. Alueen kaupunkirakenteella on arvoa." Selvityksen toimenpidesuosituksen mukaan: "Alueiden korttelirakenne ja viherympäristö tulee pyrkiä säilyttämään. Tarvittavat muutokset ja lisäykset tulee sovittaa alueen alkuperäiseen luonteeseen."
Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että Lahdensivun koti edustaa ajalleen tyypillistä palveluasumisrakentamista. 1980-luvun suunnittelulle tyypillisiä piirteitä ovat puhtaaksimuuratut julkisivut tiililadonnalla toteutettuine ornamentteineen, monimuotoinen ja sisäpihoja luova massoittelu, ikkuna-aukoilla leikittely ja erkkerit sekä harjakatto. Rakennus on säilyttänyt hyvin nämä alkuperäiset piirteensä. Lahdensivun kodilla ei kuitenkaan voida katsoa olevan erityisen omaperäisiä arkkitehtonisia piirteitä, vaan se edustaa enemmänkin oman aikansa arkista palvelurakentamista. Lahdensivun koti sopeutuu erinomaisesti Ruotulan arvoalueen kokonaisuuteen, mutta edustaa muusta alueesta poikkeavaa arkkitehtuuria eikä näin ollen ole osa Ruotulan maakunnallisten arvojen muodostumista. Maakuntamuseo katsoo, että rakennuksen purkaminen ei heikennä Ruotulan rakennetun ympäristön arvoja eikä rakennus itsessään omaa sellaisia kulttuuriympäristöarvoja, että sen purkaminen olisi mahdotonta. Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta maakuntamuseolla ei ole hankkeesta huomautettavaa. Huvimaja edustaa aikansa romanttista, historiaan katsovaa suunnittelua, ja siinä on ilmeisesti hyödynnetty aiemman Lahdensivun vanhainkodin ikkunoita. Huvimajan säilyttäminen on kannatettavaa.
Alueen tulevassa käytössä tulee huomioida Ruotulan maakunnallisesti arvokkaan rakennetun ympäristön arvot ja uudisrakentaminen tulee sopeuttaa huolellisesti osaksi Ruotulan kaupunkikuvaa. Tontin sijainti näkyvästi Jaakonmäenpuiston reunassa ja alueen pääkadun varrella tekevät paikasta erityisen herkän muutoksille. Luontevin ratkaisu on jatkaa paikalla yleisten rakennusten perinnettä ja Jaakonmäenpuiston reunojen matalaa, pienipiirteistä rakentamista.
Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikon mukaisesta purkamislupahakemuksesta. Tutustuttuaan sille toimitettuun aineistoon maakuntamuseo toteaa seuraavaa.
Lahdensivun koti on Arkkitehtitoimisto Marjatta Leskisen 1982 suunnittelema, Tampereen Naisyhdistyksen omistama ikäihmisten palvelukoti. Kokonaisuuteen kuuluu myös samaan aikaan päärakennuksen kanssa suunniteltu huvimaja. Huvimajaa ei pureta, vaan se siirretään tontilla toiseen, tulevassa rakennuslupahakemuksessa määritettävään sijaintiin.
Lahdensivun koti sijaitsee Ruotulan maakunnallisesti merkittävässä rakennetussa kulttuuriympäristössä. Ruotula on Tampereen ensimmäinen lähiö ja edustaa laadukkaasti varhaisen aluerakentamisen ja rakennusteollisuuden murroskauden suunnittelua. Lahdensivun koti edustaa alueen nuorempaa rakennuskantaa eikä kuulu arvoalueen ydinkohteisiin. Alueen asemakaava on vuodelta 1961 eikä näin ollen ole kulttuuriympäristön arvojen osalta ajantasalla. Sen sijaan Ruotulan arvoalue on huomioitu Tampereen kantakaupungin strategisessa yleiskaavassa. Perusratkaisuiltaan laadukkaan Ruotulan asemakaavan on suunnitellut Aaro Alapeuso. Asemakaavassa Lahdensivun kodin tontti on osoitettu yleisten rakennusten korttelialueeksi.
Ruotulan kulttuurihistoriallisia arvoja on tutkittu osana Tampereen keskustan ulkopuolisten 1960- ja 1970-luvun asuinalueiden inventointi ja arvottaminen -selvitystä (Pöyry Environment Oy, 2010). Selvityksessä on todettu Ruotulan aluekokonaisuuden kulttuurihistorialliset arvot. Lahdensivun kodin alue on todettu "siniseksi alueeksi", eli se on "aikakaudelleen tyypillinen asuinalue tai alueen osa, jolla alkuperäinen korttelirakenne on säilynyt. Alueen kaupunkirakenteella on arvoa." Selvityksen toimenpidesuosituksen mukaan: "Alueiden korttelirakenne ja viherympäristö tulee pyrkiä säilyttämään. Tarvittavat muutokset ja lisäykset tulee sovittaa alueen alkuperäiseen luonteeseen."
Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että Lahdensivun koti edustaa ajalleen tyypillistä palveluasumisrakentamista. 1980-luvun suunnittelulle tyypillisiä piirteitä ovat puhtaaksimuuratut julkisivut tiililadonnalla toteutettuine ornamentteineen, monimuotoinen ja sisäpihoja luova massoittelu, ikkuna-aukoilla leikittely ja erkkerit sekä harjakatto. Rakennus on säilyttänyt hyvin nämä alkuperäiset piirteensä. Lahdensivun kodilla ei kuitenkaan voida katsoa olevan erityisen omaperäisiä arkkitehtonisia piirteitä, vaan se edustaa enemmänkin oman aikansa arkista palvelurakentamista. Lahdensivun koti sopeutuu erinomaisesti Ruotulan arvoalueen kokonaisuuteen, mutta edustaa muusta alueesta poikkeavaa arkkitehtuuria eikä näin ollen ole osa Ruotulan maakunnallisten arvojen muodostumista. Maakuntamuseo katsoo, että rakennuksen purkaminen ei heikennä Ruotulan rakennetun ympäristön arvoja eikä rakennus itsessään omaa sellaisia kulttuuriympäristöarvoja, että sen purkaminen olisi mahdotonta. Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta maakuntamuseolla ei ole hankkeesta huomautettavaa. Huvimaja edustaa aikansa romanttista, historiaan katsovaa suunnittelua, ja siinä on ilmeisesti hyödynnetty aiemman Lahdensivun vanhainkodin ikkunoita. Huvimajan säilyttäminen on kannatettavaa.
Alueen tulevassa käytössä tulee huomioida Ruotulan maakunnallisesti arvokkaan rakennetun ympäristön arvot ja uudisrakentaminen tulee sopeuttaa huolellisesti osaksi Ruotulan kaupunkikuvaa. Tontin sijainti näkyvästi Jaakonmäenpuiston reunassa ja alueen pääkadun varrella tekevät paikasta erityisen herkän muutoksille. Luontevin ratkaisu on jatkaa paikalla yleisten rakennusten perinnettä ja Jaakonmäenpuiston reunojen matalaa, pienipiirteistä rakentamista.
Jaa
Facebookissa