Kiitos yhteydenotostanne.

Kulttuuriperinnön suojelu toteutetaan Suomessa kaavoituksella sekä muutamilla erityislaeilla, kuten muinaismuistolailla (1963/295). Kaavoitus ja kohteiden rauhoitus muinaismuistolailla perustuvat erilaisiin selvityksiin.

Kiinteistönne alueella kulkeva vanha tielinja on osa historiallisen Hämeenkankaantien/Kyrönkankaantien valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä. Satakunnassa Kyrönkankaantienä, Pirkanmaalla Hämeenkankaantienä ja Pohjanmaalla Pohjankankaantienä tunnettu tie on yksi Suomen keskiaikaisista pääteistä ja ainoa kesäaikaan kuljettavissa ollut reitti Satakunnasta ja Hämeestä Pohjanmaalle. Kyrönkankaan suvitie mainitaan asiakirjoissa ensimmäisen kerran 1459, raivattuna tienä Hämeenkankaan tie jo 1556. Edelleen suurelta osin Suomenselän asumattomien kankaiden kautta kulkeva, paikoitellen hiekkapintaisena säilynyt tie on säilyttänyt historiallisen linjauksensa ja vanhan maantien luonteen. Näin tielinjaa kuvaillaan Museoviraston vuonna 2009 laatimassa valtakunnallisesti merkittävien kulttuuriympäristöjen inventoinnissa, josta käytetään myös nimitystä RKY-inventointi.

Edellä mainitun selvityksen perusteella historiallinen tielinja on merkitty alueella voimassa oleviin Hämeenkyrön strategiseen osayleiskaavaan (hyväksytty 2015) sekä Pirkanmaan 2040 maakuntakaavaan (hyväksytty 2017). Maakuntakaavassa tielinjaa koskee suunnittelumääräys: Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa, rakentamisessa ja käytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen arvot säilyvät.

Tielinjauksen määritelmä kiinteäksi muinaisjäännökseksi (Tampere-Vaasa-tielinja, mj-tunnus 1000037337) perustuu alueella tehtyihin arkeologisiin inventointeihin, jotka on tehty vuosina 2010 ja 2017. Tielinjaus määriteltiin ensimmäisen kerran kiinteäksi muinaisjäännökseksi vuoden 2010 inventoinnin tulosten perustella, ja vuoden 2017 inventoinnissa tie käytiin kokonaisuudessaan läpi ja sitä tulkittiin inventoijan toimesta edelleen kiinteäksi muinaisjäännökseksi. Inventoinnit teki Mikroliitti Oy; vuoden 2017 selvitys tehtiin Hämeenkyrön kunnan tilauksesta keskustan yleiskaavahankkeen taustaselvitykseksi.

Se, että kiinteistöllänne sijaitseva tielinjaus on tällä hetkellä määritelty kiinteäksi muinaisjäännökseksi ja RKY-kohteeksi, ei estä vallitsevaa maankäyttöä – eli tässä tapauksessa tien käyttöä metsätienä ja puun korjuuta sen varrella olevista metsistä. Tien käytössä ja sitä koskevissa suunnitelmissa on kuitenkin otettava huomioon, että kyse on historiallisesti hyvin merkittävän tien hyvin säilyneestä osuudesta. Sen takia tiehen kohdistuvat mahdolliset toimenpiteet, kuten päällystäminen ja ojien kaivuu, tulee suunnitella yhteistyössä Pirkanmaan maakuntamuseo kanssa ja neuvotella tietä koskevista muutoksista ja/tai pyytää maakuntamuseolta lausunnot hyvissä ajoin. Arkeologisesti kiinnostavia ja tärkeitä ovat nykyisen tiekerroksen alla mahdollisesti säilyneet vanhempien tiekerrosten ja esimerkiksi siltarumpujen jäännökset. Rakennetun kulttuuriympäristön ja maiseman osalta tärkeää on tielinjauksen säilyminen ja tien ulkoasu - kapea, hiekkapintainen, maastonmuotoja mukaileva tie.

Teidän antamienne tietojen perusteella kiinteistöllänne sijaitsevan metsätien asemaa kiinteänä muinaisjäännöksenä on syytä tarkastella uudelleen. Tästä syystä Pirkanmaan maakuntamuseon 29.1.2021 antamassa lausunnossa (diar. 51/2021) todettiin, että maakuntamuseo tekee paikalla uuden arkeologisen tarkastuksen, jossa tarkastellaan historiallisen tielinjan kunto arkeologisena kohteena ja arvioidaan sen suojelustatus tarkemmin. Tien säilyttäminen on kuitenkin joka tapauksessa perusteltua sen historiallisen merkityksen ja kulttuuriperintöarvojen takia. Käytössä olevat keskiaikaiset ja uuden ajan alun yleiset maantiet ovat Museoviraston ohjeistuksen perusteella kulttuuriperintökohteita.

Tarkastuksen tulee tekemään Pirkanmaan maakuntamuseon tutkija, arkeologi Vadim Adel (sähköposti: vadim.adel@tampere.fi, puh. 040 800 4872), jonka kanssa voitte sopia tarkastuksen ajankohdasta. Tielinjan  maastotarkastusta ei kuitenkaan voida tehdä talviolosuhteissa, kuten kirjeessännekin on mainittu, vaan se tehdään lumien sulettua.

Kulttuuriperinnön suojelu toteutetaan Suomessa kaavoituksella sekä muutamilla erityislaeilla, kuten muinaismuistolailla (1963/295). Kaavoitus ja kohteiden rauhoitus muinaismuistolailla perustuvat erilaisiin selvityksiin.

Kiinteistönne alueella kulkeva vanha tielinja on osa historiallisen Hämeenkankaantien/Kyrönkankaantien valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä. Satakunnassa Kyrönkankaantienä, Pirkanmaalla Hämeenkankaantienä ja Pohjanmaalla Pohjankankaantienä tunnettu tie on yksi Suomen keskiaikaisista pääteistä ja ainoa kesäaikaan kuljettavissa ollut reitti Satakunnasta ja Hämeestä Pohjanmaalle. Kyrönkankaan suvitie mainitaan asiakirjoissa ensimmäisen kerran 1459, raivattuna tienä Hämeenkankaan tie jo 1556. Edelleen suurelta osin Suomenselän asumattomien kankaiden kautta kulkeva, paikoitellen hiekkapintaisena säilynyt tie on säilyttänyt historiallisen linjauksensa ja vanhan maantien luonteen. Näin tielinjaa kuvaillaan Museoviraston vuonna 2009 laatimassa valtakunnallisesti merkittävien kulttuuriympäristöjen inventoinnissa, josta käytetään myös nimitystä RKY-inventointi.

Edellä mainitun selvityksen perusteella historiallinen tielinja on merkitty alueella voimassa oleviin Hämeenkyrön strategiseen osayleiskaavaan (hyväksytty 2015) sekä Pirkanmaan 2040 maakuntakaavaan (hyväksytty 2017). Maakuntakaavassa tielinjaa koskee suunnittelumääräys: Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa, rakentamisessa ja käytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen arvot säilyvät.

Tielinjauksen määritelmä kiinteäksi muinaisjäännökseksi (Tampere-Vaasa-tielinja, mj-tunnus 1000037337) perustuu alueella tehtyihin arkeologisiin inventointeihin, jotka on tehty vuosina 2010 ja 2017. Tielinjaus määriteltiin ensimmäisen kerran kiinteäksi muinaisjäännökseksi vuoden 2010 inventoinnin tulosten perustella, ja vuoden 2017 inventoinnissa tie käytiin kokonaisuudessaan läpi ja sitä tulkittiin inventoijan toimesta edelleen kiinteäksi muinaisjäännökseksi. Inventoinnit teki Mikroliitti Oy; vuoden 2017 selvitys tehtiin Hämeenkyrön kunnan tilauksesta keskustan yleiskaavahankkeen taustaselvitykseksi.

Se, että kiinteistöllänne sijaitseva tielinjaus on tällä hetkellä määritelty kiinteäksi muinaisjäännökseksi ja RKY-kohteeksi, ei estä vallitsevaa maankäyttöä – eli tässä tapauksessa tien käyttöä metsätienä ja puun korjuuta sen varrella olevista metsistä. Tien käytössä ja sitä koskevissa suunnitelmissa on kuitenkin otettava huomioon, että kyse on historiallisesti hyvin merkittävän tien hyvin säilyneestä osuudesta. Sen takia tiehen kohdistuvat mahdolliset toimenpiteet, kuten päällystäminen ja ojien kaivuu, tulee suunnitella yhteistyössä Pirkanmaan maakuntamuseo kanssa ja neuvotella tietä koskevista muutoksista ja/tai pyytää maakuntamuseolta lausunnot hyvissä ajoin. Arkeologisesti kiinnostavia ja tärkeitä ovat nykyisen tiekerroksen alla mahdollisesti säilyneet vanhempien tiekerrosten ja esimerkiksi siltarumpujen jäännökset. Rakennetun kulttuuriympäristön ja maiseman osalta tärkeää on tielinjauksen säilyminen ja tien ulkoasu - kapea, hiekkapintainen, maastonmuotoja mukaileva tie.

Teidän antamienne tietojen perusteella kiinteistöllänne sijaitsevan metsätien asemaa kiinteänä muinaisjäännöksenä on syytä tarkastella uudelleen. Tästä syystä Pirkanmaan maakuntamuseon 29.1.2021 antamassa lausunnossa (diar. 51/2021) todettiin, että maakuntamuseo tekee paikalla uuden arkeologisen tarkastuksen, jossa tarkastellaan historiallisen tielinjan kunto arkeologisena kohteena ja arvioidaan sen suojelustatus tarkemmin. Tien säilyttäminen on kuitenkin joka tapauksessa perusteltua sen historiallisen merkityksen ja kulttuuriperintöarvojen takia. Käytössä olevat keskiaikaiset ja uuden ajan alun yleiset maantiet ovat Museoviraston ohjeistuksen perusteella kulttuuriperintökohteita.

Tarkastuksen tulee tekemään Pirkanmaan maakuntamuseon tutkija, arkeologi Vadim Adel (sähköposti: vadim.adel@tampere.fi, puh. 040 800 4872), jonka kanssa voitte sopia tarkastuksen ajankohdasta. Tielinjan  maastotarkastusta ei kuitenkaan voida tehdä talviolosuhteissa, kuten kirjeessännekin on mainittu, vaan se tehdään lumien sulettua.