Liimolan kylä on osa Lempiäniemen kulttuurimaisemaa. ”Pirkanmaan kulttuurihistorialliset kohteet” -julkaisussa mainitaan, että Lempiäniemen kulttuurimaisema käsittää Vahantalahden pohjoisrannan. Liimolan kylä on tämän aluerajauksen reuna-aluetta lännessä, mutta Vahantalahteen nähden se on keskeinen osa tätä aluetta. Liimolan tilakeskuksen merkitys kulttuurimaiseman rajaajana/reuna-alueena on tärkeä. Liimolan tilan kohdalla maanviljelyskulttuurin muokkaama maisemarakenne, maaston muodot tai kylätie eivät ole juurikaan muuttuneet viimeisten 300 vuoden aikana.

Tilakeskus on rakennettuna ympäristönä asutushistoriallisesti, rakennushistoriallisesti ja maisemallisesti merkittävä kokonaisuus. Osa rakennuksista on rakennusperinteisesti merkittäviä. Rakennusryhmä on viljelysmaisemassa keskeisellä paikalla mäen kumpareella. Liimolan tilakeskuksen kohdalla on hyvin säilynyt ja ehjä kulttuurimaisemakokonaisuus, joka katkeaa pian Tiuran talon peltojen jälkeen. Rakennusryhmän kohdalla ja mäellä avautuvat laajat peltoaukeat sekä Vahantalahden rantamaisema, jotka ovat erittäin herkkiä muutoksille.

Ylöjärven Liimolan ranta-asemakaavaa varten tehtiin rakennettua kulttuuriympäristöä koskeva selvitys syyskuussa 2003. Selvityksessä inventoitiin Liimolan tilakeskuksen kulttuurihistoriallisesti merkittävä rakennuskanta ja tutkittiin maiseman historiallisia piirteitä sekä nykytilaa asemakaavoitusta varten.

Työhön kuuluivat esi- ja jälkityöt käsittäen erilaisten lähteiden ja kirjallisuuden tutkimisen Liimolan kylän ja tilakeskuksen osalta. Kenttätyöt käsittivät tilakeskuksen rakennuksien kohdekohtaisen inventoinnin sekä maiseman piirteiden tallennuksen (pihapiiri ja laajempi maisemakokonaisuus). Kenttätutkimuksia täydennettiin Hämeen maanmittauslaitoksen arkistossa iso- ja uusjakokartta-aineiston sekä maarekisterikirjojen avulla. Jälkityövaiheessa tutkittu aineisto ja inventointitiedot on koottu Access- tietokannaksi, alue- ja kohdekorteille. Kohteista tallennettiin rakennuksen historiaa, materiaaleja ja rakenteita koskevat tiedot korteille sekä digitaalikuvin. Inventointiaineistosta on myös tehty raporttiin Map-info -pohjainen karttaesitys, josta selviää alueen kulttuurihistorialliset ja maisemalliset arvot (liitekartta). Inventoinnissa kerätty materiaali säilytetään Pirkanmaan maakuntamuseon kulttuuriympäristöyksikössä.

Muutos, eli rakentaminen kulttuurimaisemaan, kulttuurihistoriallisesti merkittävän rakennuskannan yhteyteen, voi muuttaa ratkaisevasti hyvin säilynyttä kokonaisuutta. Lempiäniemen kulttuurimaisema on näillä näkymin jo pirstaleisesti säilynyt, joten viimeisiä säilyneitä maisemakokonaisuuksia tulisi vaalia säilyttämällä mahdollisimman laajasti avointa viljelymaisemaa tilakeskuksen ympärillä rakentamattomana. Maiseman solmukohtana (visuaalinen ja toiminnallinen) oleva entinen riihi tulisi säilyttää, myös tielinjan säilymiseen tulisi kiinnittää huomiota.

Liimolan pihapiirin rakennukset muodostavat perinteisen, suojaisan pihapiirin, jossa jokainen rakennus on tärkeä. Erityisesti päärakennus, luhti sekä navetta ja makasiini ovat hyvin säilyneet ja ne tulisi säilyttää. Pihapiirin yleisilmeen säilymisen kannalta muun rakennuskannan säilyminen on suotavaa. Uudisrakentaminen tulisi sovittaa alueelle rakennustapansa, materiaaliensa, mittasuhteiden sekä sijainnin osalta siten että alueen yleisilme säilyy. Uudisrakennuksen tulisi esimerkiksi olla vuorattu peittomaalatulla laudalla ja mittasuhteiden tulisi noudattaa vanhaa rakennustapaa.