Rekisalon saari on yksi Kuhmoisten suurimmista saarista. Saari sijoittuu Uotilansaaren eteläpuolelle, lähelle mannerta. Rekisalossa asutus on alkanut 1800-luvun alussa. Kirkonkyläläiset olivat käyttäneet saarta laitumena 1700-luvulta lähtien, ehkä paljon aikaisemminkin. Talolliset palkkasivat yhteisen paimenen laidunkaudeksi. Paimenen asumuksesta on nähtävissä vielä mahdollisia perustuslatomuksia Rekisalon ja Kotisalon pihapiirissä. Rekisalon saareen perustettiin kolme torppaa; Rekisalo, Papula ja Torkkamäki. Vanhin näistä oli Torkka, joka oli perustettu Peksan kaskeamille maille 1820-luvulla. Seuraava torppa, Pörvälän Luikari, sai alkunsa vuonna 1844, mutta nimi vaihtui Rekisaloksi. Papula on torpista nuorin, se perustettiin 1880-luvulta.Isojaon myötä suurin osa Rekisalosta kuului Tapialan Pörvälälle ja vähäisempi metsäalue saaren läntiseltä puolelta Lästilän Ala-Rekolalle. Rekisalon etelä-, itä-ja pohjoisrannat ovat olleet mökkiläisten suosiossa 1960-luvulta lähtien. Vanhimmat rakennuspaikat erottuvat niiden sijoittumisessa mäkien päälle syvemmälle saareen.

Rekisalo on yksi suurimmista Kuhmoisten saarista. Se sijoittuu Uotilansaaren eteläpuolelle lähelle kirkonkylän satamaa. Rekisalossa on ollut vakituista asutusta ja maata viljelty 1800-luvun alusta saakka, ensin Luikari -nimisessä torpassa, joka sittemmin jakaantui Rekisaloksi ja Kotisaloksi. Saaren koillis- sekä lounaisrannat on tiheästi rakennettu 1950-luvun jälkeen.

Unnaslahti, S. 2014. s.157

Tiedot on kopioitu Kioski järjestelmästä.