Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta YVA-selostuksesta. Maakuntamuseo on antanut aiemmin hankkeeseen liittyen lausunnon sen YVA-ohjelmasta 23.6.2022 (DIAR: 521/2022) sekä lausunnot Kihniön osayleiskaavan OAS:sta 1.7.2022 (DIAR: 548/2022) ja Virtain osayleiskaavan OAS:sta 23.6.2022 (DIAR: 522/2022). Alueellinen vastuumuseo on tutustunut sille toimitettuun aineistoon ja toteaa seuraavaa.
YVA-ohjelmassa esitettyihin voimalapaikkoihin on tehty muutoksia luontoselvitysten tulosten pohjalta, ja myös hankealueen rajaus on tarkentunut YVA-ohjelmassa esitetystä. YVA-menettelyssä arvioitavia vaihtoehtoja on päivitetty YVA-ohjelmavaiheen jälkeen: vaihtoehtojen VE1 ja VE2 tuulivoimaloiden suurin kokonaiskorkeus on noussut 320 metriin, ja vaihtoehdot eivät perustu pelkästään kuntien hallinnolliseen rajaukseen, vaan maakuntakaavan tuulivoima-alueen rajaukseen. Sähkönsiirron linjauksia on tarkennettu luontoselvitysten perusteella. Yhtenä hankkeen aikana lisättynä vaihtoehtona on selvitetty lisäksi aurinkovoimapaneelialueen rakentamista hankealueen keskelle (136 ha alueelle, AVE1). Sähkönsiirron osalta on arvioitu uuden 400 kV:n voimajohdon vaihtoehtoja SVE1 ja SVE2, jotka toteutettaisiin ilmajohtona.
Arkeologinen kulttuuriperintö
Hankealueella on tehty arkeologinen inventointi, jota on täydennetty Pirkanmaan maakuntamuseon antamien kommenttien perusteella (Maanala Oy, 2022 ja 2023). Muut hanketta koskevat arkeologiset selvitykset ovat Pohjoinen Pirkanmaa, Eteläinen Etelä-Pohjanmaa ja itäinen Satakunta. Kulttuuriperintöinventointi (Metsähallitus, 2015) sekä Arkeologisen kulttuuriperinnön potentiaalin arviointi Pirkanmaan maakuntakaavaluonnoksen 2040 tuulivoima-alueilla (Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto Oy, 2015). Aiemmat selvitykset on syytä mainita selostuksessa.
Virtain puolella v. 2022-2023 tehdyssä arkeologisessa inventoinnissa tarkastettiin ennestään tunnettu kiinteä muinaisjäännös Teerinevan tervahauta ja tervapirtti (muinaisjäännöstunnus 1000029688, inventointiraportin kohde nro 1). Lisäksi inventoinnissa löydettiin kolme uutta arkeologista kohdetta: kiinteät muinaisjäännökset Kettumäki (1000046479, tervahauta, kohde 4), Ahonneva (1000049201, tervahauta, kohde 21) ja Koronaho (1000049202, tervahauta, kohde 22) ja sekä muu kulttuuriperintökohde Teerineva 2 (1000046480, rajamerkki, kohde 5).
Kiinteät muinaisjäännökset on rauhoitettu muinaismuistolain nojalla ja niiden luvaton kaivaminen, peittäminen, muuttaminen ja muu niihin kajoaminen on kielletty (MML 1 §, 4 §). Muinaisjäännökset on merkitty oikein YVA-selostukseen hankealueen arkeologista kulttuuriperintöä esittelevään karttaan (kappale 13.4.4. Muinaisjäännökset, kuva 13-11). Sen sijaan muu kulttuuriperintökohde Teerineva 2 puuttuu, ja tulisi lisätä siihen. Samalla kuvan 13-11 selite tulisi korjata muotoon ”Hankealueelle sijoittuvat arkeologiset kohteet”.
Kihniön kunnan alueella sijaitsevassa tuulivoima-alueen osassa ei todettu muinaismuistolailla rauhoitettuja kiinteitä muinaisjäännöksiä eikä muita kulttuuriperintökohteita. Kihniön alueelle sijoittuvien sähkönsiirtoreittien kohdalla tai läheisyydessä sijaitsee kolme kiinteää muinaisäännöstä: Haapamäki (1000048486, tervahauta, inventointiraportin kohde 10), Mustinniittu (1000048492, historiallinen rakennuksenperustus ja rajamerkki, kohde 15) ja Harjukoski (1000049203, tervahauta, kohde 23), jotka on otettu huomioon vaikutusten arvioinnissa. Muiden inventoinnissa todettujen arkeologisten suojelukohteiden etäisyys voimalinjoihin on riittävä.
Vaikutustenarvioinnin mukaan hankealueella sijaitsevat muinaisjäännökset eivät sijoitu rakennettaville alueille tai niiden välittömään läheisyyteen eikä arkeologiseen kulttuuriperintöön kohdistu välittömiä vaikutuksia. Hankealueella sijaitsevilta kohteilta avautuvaan maisemakuvaan kohdistuu vaikutuksia ja tunnelma muuttuu tekniseksi tuotantomaisemaksi. Vaihtoehdoista VE1-VE3 sekä AVE1 aiheutuvien muutosten suuruuden arvioitiin olevan pieni kielteinen. Valtakunnallisesti merkittäviksi arvioitujen kiinteiden muinaisjäännösten ja maakunnallisten arkeologisen kulttuuriperinnön ydinalueiden osalta maisemavaikutuksia voidaan arvioida esitetyn näkymäalueanalyysin avulla. Analyysin perusteella voimalat eivät näy merkittävästi em. kohteille. Vaikutustenarviointia voidaan pitää hankealueen osalta riittävänä.
Selostuksen luvussa 24.15. tarkastellaan voimajohtolinjojen vaikutuksia niiden kohdalla tai läheisyydessä sijaitseviin arkeologisiin suojelukohteisiin. Lisäksi selvityksessä todetaan voimalinjojen osalta, että yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on tarkistettava ajantasainen tieto tunnetuista kiinteistä muinaisjäännöksistä ja muista arkeologisista kulttuuriperintökohteista Museoviraston muinaisjäännösrekisteristä ja siihen liittyvästä karttapalvelusta.
Mustinniitun kiinteä muinaisjäännös sijaitsee 3 m suunnitellun voimajohtolinjan keskilinjasta, Haapamäen muinaisjäännös 11 m ja Harjukosken muinaisjäännös 31 m voimalinjan keskilinjasta mitattuna. Voimalinjojen osalta muinaisjäännöksiin kohdistuvia vaikutuksia luonnehditaan todeten mm. että muinaisjäännöksiin kohdistuvat vaikutukset voivat olla luonteeltaan välittömiä, suoraan jäännökseen tai sen rakenteeseen vaikuttavia tai ne voivat kohdistua kohteen ympäristön maisemakuvaan ja tunnelmaan. Sähkönsiirron vaihtoehdolla SVE1 todetaan olevan suuria kielteisiä vaikutuksia Haapamäen kiinteään muinaisjäännökseen ja että kohde voidaan huomioida tarkemmassa suunnittelussa pylväiden sijoittelun avulla ja merkitsemällä kohde rakentamisen aikana maastoon. Voimajohtoalueella maisema muuttuu, joten lieventämistoimenpiteet huomioiden vaikutukset arvioitiin pieneksi kielteiseksi. Selostuksessa todetaan, että mikäli muutokset suunnitelmiin eivät ole mahdollisia, tulee Haapamäen muinaisjäännöksen osalta hakea kajoamislupaa Museovirastolta. Sähkönsiirron vaihtoehto SVE2 kulkee aivan kiinteän muinaisjäännöksen Mustinniittu yli ja muinaisjäännökseen kohdistuu välittömiä vaikutuksia, joiden arvioidaan olevan suuria kielteisiä. Vaikutuksia arvioidaan voitavan lieventää huolellisella suunnittelulla ja esimerkiksi pylväiden sijoittelulla ja kohteiden suojaamisella vaurioilta, jolloin vaikutukset jäävät pieneksi kielteiseksi. Mustinniittun kohteen osalta selostuksessa todetaan kajoamisluvan hakemisen olevan tarpeen, mikäli suunnittelulla ei pystytä huomioimaan muinaisjäännöstä.
Suunnitelluilla voimajohtolinjoilla sijaitsevat kiinteän muinaisjäännökset on huomioitu arvioinnissa osittain. Maakuntamuseo kiinnittää huomiota seuraaviin asioihin, joiden osalta arviointi vaatii vielä tarkentamista:
- Kihniön Mustinniitun ja Haapamäen muinaismuistolailla rauhoitettujen muinaisjäännösten kohdalle tai välittömästi viereen suunniteltuja voimajohtolinjan osia on ensisijaisesti siirrettävä siten, ettei jäännöksiin kohdistu välitöntä uhkaa eikä kajoamistarvetta. Tämä muinaismuistolakiin perustuva periaate tulee mainita YVA-selostuksessa ensisijaisena vaikutusten lieventämisvaihtoehtona. Mikäli linjoja siirretään, arkeologisen inventoinnin täydentäminen saattaa olla tarpeen uudella linjauksella.
- Uuden voimajohtolinjan alueella tullaan tekemään säännöllisesti metsänraivausta samalla alueella, missä muinaisjäännökset sijaitsevat. Lisäksi voimajohtoalueella liikkuu rakentamisen aikana työkoneita perustusten rakentamiseen ja pylväiden nostamiseen. Nämä toiminnot tulee ottaa huomioon vaikutustenarvioinnissa. Selostuksessa mainitun muinaisjäännösten rakennustyön aikaisen maastoon merkitsemisen lisäksi on varmistettava, että suojelukohteet ovat kaikkien maastossa toimivien tiedossa. Samoin riittävästä tiedosta on varmistuttava voimajohtolinjan käytön aikaiseen huolto- ja korjaustoimintaan ja raivattaessa säännöllisesti johtokäytävän ja sen reunavyöhykkeen aluetta kasvillisuudesta.
- Kiinteät muinaisjäännökset on huomioitava lisäksi mahdollisen voimalinjan pylväiden purkutöiden ja voimajohtojen poistamisen yhteydessä.
Rakennettu kulttuuriympäristö ja -maisema
YVA-selostuksen perusteella hankkeen vaikutuksia maisemaan ja kulttuuriympäristöön on arvioitu noin 20 km etäisyydelle hankealueesta. Tarkemmin vaikutuksia on arvioitu lähialueella, 0-5 km etäisyydellä voimaloista. Vaikutustenarvioinnin kohdistaminen poikkeaa useammista vastaavista käynnissä olevista tuulivoimahakkeista, joissa yleispiirteinen tarkasteltu ulotetaan noin 25-30 km etäisyydelle hankealueesta ja tarkemmin vaikutuksia arvioidaan 0-12 km etäisyydellä voimaloista.
Vaikutustenarviointi perustuu näkymäalueanalyysiin ja havainnekuviin. Havainnekuvat on laadittu kymmenestä kuvauspisteestä, joista yhdeksän sijaitsee 0-5 km etäisyydellä ja vain yksi (kuvauspiste 10) etäämmällä, noin 10 km etäisyydellä hankealueesta. Lisäksi lentoestevalojen vaikutusta pimeän ajan maisemaan on havainnollistettu kahdesta kuvauspaikasta ja yhteisvaikutuksia läheisten Vermassalon ja Tuuramäen hankkeiden kanssa on tutkittu kahdesta kuvauspisteestä.
Tarkastelluilla vaihtoehdoilla (VE1, VE2 ja VE3) ei havaittu olevan merkittäviä eroja maisemavaikutuksissa. Hankkeella arvioitiin pääasiassa olevan kohtalainen kielteinen vaikutus maisemaan ja kulttuuriympäristöön. Merkittävimmät maisemavaikutukset hankkeesta aiheutuvat maakunnallisesti arvokkaalle Korhoskylän kulttuurimaisemalle, johon kohdistuva vaikutus arvioitiin merkittävyydeltään suureksi kielteiseksi. Alueelle sijoittuvalta kuvauspisteeltä 9 näkyy petomaiseman yli 17 kookasta tuulivoimalaa. Markkulan museosiltaan ja Myllykylän ja Tarsian sekä Linnankylän kulttuurimaisemiin arvioitiin kohdistuvan merkittävyydeltään kohtalaisia kielteisiä vaikutuksia. Muihin hankealueen lähiympäristön merkittäviin kulttuuriympäristön kohteisiin ei arvioitu kohdistuvan merkittäviä maisemallisia vaikutuksia. Aurinkoenergiavaihtoehdon AVE1 maisemavaikutukset arvioitiin vähäisiksi kielteisiksi.
Pirkanmaan maakuntamuseon hankkeen YVA-ohjelmasta antamassa lausunnossa esiin tuomia arvokohteita, -alueita ja käytettävissä olevia selvityksiä ei ole kaikilta osin huomioitu YVA-selostusta laadittaessa. YVA-selostuksen luvusta 13 Maisema ja kulttuuriympäristö sekä taulukosta 13-1 (s. 220) puuttuu osa Pirkanmaan alueen arvokohteista ja -alueista. Puuttuvia kohteita ovat mm. valtakunnallisesti merkittävä rakennetun kulttuuriympäristön kohde Aurejärven kirkko Ylöjärvellä (suojeltu myös kirkkolailla), kirkkolailla suojeltu Kihniön kirkko, maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt Vermas ja Virtain keskusta Virroilla ja Puntasen yksinäistalo Ylöjärvellä sekä Virroilla sijaitsevat maakunnallisesti arvokkaat Liedenpohjan, Ikkalan, Lahdenkylän ja Jäähdyspohjan kulttuurimaisemat. Näiden osalta YVA-selostusta on syytä täydentää. Osa mainituista kohteista tai alueista on osin päällekkäisiä muiden arvokohteiden tai alueiden kanssa. Ne on silti syytä mainita myös erikseen ja arvioida hankkeen vaikutuksia niiden ominaispiirteisiin ja arvoihin. Lisäksi Virtojen Herrasen kulttuurimaisemasta käytetään selostuksessa virheellisesti nimeä "Herraskylän kulttuurimaisema", mikä on syytä korjata.
Lailla suojeltujen rakennetun kulttuuriympäristön kohteiden tiedot löytyvät Museoviraston Kulttuuriympäristön palveluikkunasta (https://www.kyppi.fi/), valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen tiedot Museoviraston RKY-sivustolta (https://www.rky.fi/) ja maakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen, kulttuurimaisemien sekä maisema-alueiden selvitystiedot Pirkanmaan 2040 maakuntakaavan sivuilta (https://maakuntakaava2040.pirkanmaa.fi/).
Edellä mainittujen puutteiden vuoksi YVA-selostus ei anna riittävää kuvaa hankkeen vaikutuksista keskeisimpiin rakennettu kulttuuriympäristön ja -maiseman arvokohteisiin ja -alueisiin. Näiltä osin selostusta on syytä vielä täydentää. Aineistossa tulisi myös tutkia sekä tuoda selkeämmin ja konkreettisemmin ilmi, miten maakunnallisesti arvokkaalle Korhoskylän kulttuurimaisemalle aiheutuvia suuria kielteisiä maisemavaikutuksia on mahdollista ja tarkoitus vähentää (esim. voimaloiden määrän vähentäminen, kokonaiskorkeuden laskeminen, sijoittelu, suojapuuston istuttaminen jne.).
Sähkönsiirtoon voimaloilta sähköverkkoon on tutkittu kahta vaihtoehtoa. Vaikutuksia on tarkasteltu tavanomaista suppeammalta alueelta, noin 500 m etäisyydeltä voimajohdon molemmin puolin. Tyypillisesti vastaavissa ilmajohtona toteutettavissa voimajohtohankkeissa tarkastelualue on 1-2 km johtoalueen molemmin puolin. Hankealueelta länteen suuntautuva sähkönsiirron vaihtoehto 1 (SVE1a-d) sivuaa tai kulkee maakunnallisesti arvokkaan Korhoskylän kulttuurimaiseman läpi, jonka vuoksi siitä on arvioitu aiheutuvan korkeintaan kohtalaisia kielteisiä vaikutuksia. Hankealueelta etelään suuntautuvan sähkönsiirron vaihtoehto 2:n (SVE2a-c) välittömässä läheisyydessä ei ole arvokkaita kulttuuriympäristöjä, joten siitä arvioitiin aiheutuvan pääasiassa merkityksettömiä tai vähäisiä kielteisiä vaikutuksia.
Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että sähkönsiirron rakennettuun ympäristöön ja maisemaan kohdistuva vaikutustenarviointi on suppeasta tarkastelualueesta huolimatta pääosin riittävä. Tutkitut sähkönsiirtovaihtoehdot alavaihtoehtoineen ovat rakennetun ympäristön ja maiseman näkökulmasta mahdollisia, lukuun ottamatta SVE1c:tä, joka kulkee Korhoskylän kulttuurimaiseman läpi. Etelään suuntautuva SVE2 on selvästi SVE1:tä suositeltavampi, koska tällöin sähkösiirrosta ei syntyisi maisemavaikutuksia arvokohteille.
YVA-selostusta tulee täydentää edellä kuvatuilla tavoin. Täydennetty ympäristövaikutusten arviointi pyydetään toimittamaan nähtäväksi Pirkanmaan maakuntamuseoon.
Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta YVA-selostuksesta. Maakuntamuseo on antanut aiemmin hankkeeseen liittyen lausunnon sen YVA-ohjelmasta 23.6.2022 (DIAR: 521/2022) sekä lausunnot Kihniön osayleiskaavan OAS:sta 1.7.2022 (DIAR: 548/2022) ja Virtain osayleiskaavan OAS:sta 23.6.2022 (DIAR: 522/2022). Alueellinen vastuumuseo on tutustunut sille toimitettuun aineistoon ja toteaa seuraavaa.
YVA-ohjelmassa esitettyihin voimalapaikkoihin on tehty muutoksia luontoselvitysten tulosten pohjalta, ja myös hankealueen rajaus on tarkentunut YVA-ohjelmassa esitetystä. YVA-menettelyssä arvioitavia vaihtoehtoja on päivitetty YVA-ohjelmavaiheen jälkeen: vaihtoehtojen VE1 ja VE2 tuulivoimaloiden suurin kokonaiskorkeus on noussut 320 metriin, ja vaihtoehdot eivät perustu pelkästään kuntien hallinnolliseen rajaukseen, vaan maakuntakaavan tuulivoima-alueen rajaukseen. Sähkönsiirron linjauksia on tarkennettu luontoselvitysten perusteella. Yhtenä hankkeen aikana lisättynä vaihtoehtona on selvitetty lisäksi aurinkovoimapaneelialueen rakentamista hankealueen keskelle (136 ha alueelle, AVE1). Sähkönsiirron osalta on arvioitu uuden 400 kV:n voimajohdon vaihtoehtoja SVE1 ja SVE2, jotka toteutettaisiin ilmajohtona.
Arkeologinen kulttuuriperintö
Hankealueella on tehty arkeologinen inventointi, jota on täydennetty Pirkanmaan maakuntamuseon antamien kommenttien perusteella (Maanala Oy, 2022 ja 2023). Muut hanketta koskevat arkeologiset selvitykset ovat Pohjoinen Pirkanmaa, Eteläinen Etelä-Pohjanmaa ja itäinen Satakunta. Kulttuuriperintöinventointi (Metsähallitus, 2015) sekä Arkeologisen kulttuuriperinnön potentiaalin arviointi Pirkanmaan maakuntakaavaluonnoksen 2040 tuulivoima-alueilla (Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto Oy, 2015). Aiemmat selvitykset on syytä mainita selostuksessa.
Virtain puolella v. 2022-2023 tehdyssä arkeologisessa inventoinnissa tarkastettiin ennestään tunnettu kiinteä muinaisjäännös Teerinevan tervahauta ja tervapirtti (muinaisjäännöstunnus 1000029688, inventointiraportin kohde nro 1). Lisäksi inventoinnissa löydettiin kolme uutta arkeologista kohdetta: kiinteät muinaisjäännökset Kettumäki (1000046479, tervahauta, kohde 4), Ahonneva (1000049201, tervahauta, kohde 21) ja Koronaho (1000049202, tervahauta, kohde 22) ja sekä muu kulttuuriperintökohde Teerineva 2 (1000046480, rajamerkki, kohde 5).
Kiinteät muinaisjäännökset on rauhoitettu muinaismuistolain nojalla ja niiden luvaton kaivaminen, peittäminen, muuttaminen ja muu niihin kajoaminen on kielletty (MML 1 §, 4 §). Muinaisjäännökset on merkitty oikein YVA-selostukseen hankealueen arkeologista kulttuuriperintöä esittelevään karttaan (kappale 13.4.4. Muinaisjäännökset, kuva 13-11). Sen sijaan muu kulttuuriperintökohde Teerineva 2 puuttuu, ja tulisi lisätä siihen. Samalla kuvan 13-11 selite tulisi korjata muotoon ”Hankealueelle sijoittuvat arkeologiset kohteet”.
Kihniön kunnan alueella sijaitsevassa tuulivoima-alueen osassa ei todettu muinaismuistolailla rauhoitettuja kiinteitä muinaisjäännöksiä eikä muita kulttuuriperintökohteita. Kihniön alueelle sijoittuvien sähkönsiirtoreittien kohdalla tai läheisyydessä sijaitsee kolme kiinteää muinaisäännöstä: Haapamäki (1000048486, tervahauta, inventointiraportin kohde 10), Mustinniittu (1000048492, historiallinen rakennuksenperustus ja rajamerkki, kohde 15) ja Harjukoski (1000049203, tervahauta, kohde 23), jotka on otettu huomioon vaikutusten arvioinnissa. Muiden inventoinnissa todettujen arkeologisten suojelukohteiden etäisyys voimalinjoihin on riittävä.
Vaikutustenarvioinnin mukaan hankealueella sijaitsevat muinaisjäännökset eivät sijoitu rakennettaville alueille tai niiden välittömään läheisyyteen eikä arkeologiseen kulttuuriperintöön kohdistu välittömiä vaikutuksia. Hankealueella sijaitsevilta kohteilta avautuvaan maisemakuvaan kohdistuu vaikutuksia ja tunnelma muuttuu tekniseksi tuotantomaisemaksi. Vaihtoehdoista VE1-VE3 sekä AVE1 aiheutuvien muutosten suuruuden arvioitiin olevan pieni kielteinen. Valtakunnallisesti merkittäviksi arvioitujen kiinteiden muinaisjäännösten ja maakunnallisten arkeologisen kulttuuriperinnön ydinalueiden osalta maisemavaikutuksia voidaan arvioida esitetyn näkymäalueanalyysin avulla. Analyysin perusteella voimalat eivät näy merkittävästi em. kohteille. Vaikutustenarviointia voidaan pitää hankealueen osalta riittävänä.
Selostuksen luvussa 24.15. tarkastellaan voimajohtolinjojen vaikutuksia niiden kohdalla tai läheisyydessä sijaitseviin arkeologisiin suojelukohteisiin. Lisäksi selvityksessä todetaan voimalinjojen osalta, että yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on tarkistettava ajantasainen tieto tunnetuista kiinteistä muinaisjäännöksistä ja muista arkeologisista kulttuuriperintökohteista Museoviraston muinaisjäännösrekisteristä ja siihen liittyvästä karttapalvelusta.
Mustinniitun kiinteä muinaisjäännös sijaitsee 3 m suunnitellun voimajohtolinjan keskilinjasta, Haapamäen muinaisjäännös 11 m ja Harjukosken muinaisjäännös 31 m voimalinjan keskilinjasta mitattuna. Voimalinjojen osalta muinaisjäännöksiin kohdistuvia vaikutuksia luonnehditaan todeten mm. että muinaisjäännöksiin kohdistuvat vaikutukset voivat olla luonteeltaan välittömiä, suoraan jäännökseen tai sen rakenteeseen vaikuttavia tai ne voivat kohdistua kohteen ympäristön maisemakuvaan ja tunnelmaan. Sähkönsiirron vaihtoehdolla SVE1 todetaan olevan suuria kielteisiä vaikutuksia Haapamäen kiinteään muinaisjäännökseen ja että kohde voidaan huomioida tarkemmassa suunnittelussa pylväiden sijoittelun avulla ja merkitsemällä kohde rakentamisen aikana maastoon. Voimajohtoalueella maisema muuttuu, joten lieventämistoimenpiteet huomioiden vaikutukset arvioitiin pieneksi kielteiseksi. Selostuksessa todetaan, että mikäli muutokset suunnitelmiin eivät ole mahdollisia, tulee Haapamäen muinaisjäännöksen osalta hakea kajoamislupaa Museovirastolta. Sähkönsiirron vaihtoehto SVE2 kulkee aivan kiinteän muinaisjäännöksen Mustinniittu yli ja muinaisjäännökseen kohdistuu välittömiä vaikutuksia, joiden arvioidaan olevan suuria kielteisiä. Vaikutuksia arvioidaan voitavan lieventää huolellisella suunnittelulla ja esimerkiksi pylväiden sijoittelulla ja kohteiden suojaamisella vaurioilta, jolloin vaikutukset jäävät pieneksi kielteiseksi. Mustinniittun kohteen osalta selostuksessa todetaan kajoamisluvan hakemisen olevan tarpeen, mikäli suunnittelulla ei pystytä huomioimaan muinaisjäännöstä.
Suunnitelluilla voimajohtolinjoilla sijaitsevat kiinteän muinaisjäännökset on huomioitu arvioinnissa osittain. Maakuntamuseo kiinnittää huomiota seuraaviin asioihin, joiden osalta arviointi vaatii vielä tarkentamista:
- Kihniön Mustinniitun ja Haapamäen muinaismuistolailla rauhoitettujen muinaisjäännösten kohdalle tai välittömästi viereen suunniteltuja voimajohtolinjan osia on ensisijaisesti siirrettävä siten, ettei jäännöksiin kohdistu välitöntä uhkaa eikä kajoamistarvetta. Tämä muinaismuistolakiin perustuva periaate tulee mainita YVA-selostuksessa ensisijaisena vaikutusten lieventämisvaihtoehtona. Mikäli linjoja siirretään, arkeologisen inventoinnin täydentäminen saattaa olla tarpeen uudella linjauksella.
- Uuden voimajohtolinjan alueella tullaan tekemään säännöllisesti metsänraivausta samalla alueella, missä muinaisjäännökset sijaitsevat. Lisäksi voimajohtoalueella liikkuu rakentamisen aikana työkoneita perustusten rakentamiseen ja pylväiden nostamiseen. Nämä toiminnot tulee ottaa huomioon vaikutustenarvioinnissa. Selostuksessa mainitun muinaisjäännösten rakennustyön aikaisen maastoon merkitsemisen lisäksi on varmistettava, että suojelukohteet ovat kaikkien maastossa toimivien tiedossa. Samoin riittävästä tiedosta on varmistuttava voimajohtolinjan käytön aikaiseen huolto- ja korjaustoimintaan ja raivattaessa säännöllisesti johtokäytävän ja sen reunavyöhykkeen aluetta kasvillisuudesta.
- Kiinteät muinaisjäännökset on huomioitava lisäksi mahdollisen voimalinjan pylväiden purkutöiden ja voimajohtojen poistamisen yhteydessä.
Rakennettu kulttuuriympäristö ja -maisema
YVA-selostuksen perusteella hankkeen vaikutuksia maisemaan ja kulttuuriympäristöön on arvioitu noin 20 km etäisyydelle hankealueesta. Tarkemmin vaikutuksia on arvioitu lähialueella, 0-5 km etäisyydellä voimaloista. Vaikutustenarvioinnin kohdistaminen poikkeaa useammista vastaavista käynnissä olevista tuulivoimahakkeista, joissa yleispiirteinen tarkasteltu ulotetaan noin 25-30 km etäisyydelle hankealueesta ja tarkemmin vaikutuksia arvioidaan 0-12 km etäisyydellä voimaloista.
Vaikutustenarviointi perustuu näkymäalueanalyysiin ja havainnekuviin. Havainnekuvat on laadittu kymmenestä kuvauspisteestä, joista yhdeksän sijaitsee 0-5 km etäisyydellä ja vain yksi (kuvauspiste 10) etäämmällä, noin 10 km etäisyydellä hankealueesta. Lisäksi lentoestevalojen vaikutusta pimeän ajan maisemaan on havainnollistettu kahdesta kuvauspaikasta ja yhteisvaikutuksia läheisten Vermassalon ja Tuuramäen hankkeiden kanssa on tutkittu kahdesta kuvauspisteestä.
Tarkastelluilla vaihtoehdoilla (VE1, VE2 ja VE3) ei havaittu olevan merkittäviä eroja maisemavaikutuksissa. Hankkeella arvioitiin pääasiassa olevan kohtalainen kielteinen vaikutus maisemaan ja kulttuuriympäristöön. Merkittävimmät maisemavaikutukset hankkeesta aiheutuvat maakunnallisesti arvokkaalle Korhoskylän kulttuurimaisemalle, johon kohdistuva vaikutus arvioitiin merkittävyydeltään suureksi kielteiseksi. Alueelle sijoittuvalta kuvauspisteeltä 9 näkyy petomaiseman yli 17 kookasta tuulivoimalaa. Markkulan museosiltaan ja Myllykylän ja Tarsian sekä Linnankylän kulttuurimaisemiin arvioitiin kohdistuvan merkittävyydeltään kohtalaisia kielteisiä vaikutuksia. Muihin hankealueen lähiympäristön merkittäviin kulttuuriympäristön kohteisiin ei arvioitu kohdistuvan merkittäviä maisemallisia vaikutuksia. Aurinkoenergiavaihtoehdon AVE1 maisemavaikutukset arvioitiin vähäisiksi kielteisiksi.
Pirkanmaan maakuntamuseon hankkeen YVA-ohjelmasta antamassa lausunnossa esiin tuomia arvokohteita, -alueita ja käytettävissä olevia selvityksiä ei ole kaikilta osin huomioitu YVA-selostusta laadittaessa. YVA-selostuksen luvusta 13 Maisema ja kulttuuriympäristö sekä taulukosta 13-1 (s. 220) puuttuu osa Pirkanmaan alueen arvokohteista ja -alueista. Puuttuvia kohteita ovat mm. valtakunnallisesti merkittävä rakennetun kulttuuriympäristön kohde Aurejärven kirkko Ylöjärvellä (suojeltu myös kirkkolailla), kirkkolailla suojeltu Kihniön kirkko, maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt Vermas ja Virtain keskusta Virroilla ja Puntasen yksinäistalo Ylöjärvellä sekä Virroilla sijaitsevat maakunnallisesti arvokkaat Liedenpohjan, Ikkalan, Lahdenkylän ja Jäähdyspohjan kulttuurimaisemat. Näiden osalta YVA-selostusta on syytä täydentää. Osa mainituista kohteista tai alueista on osin päällekkäisiä muiden arvokohteiden tai alueiden kanssa. Ne on silti syytä mainita myös erikseen ja arvioida hankkeen vaikutuksia niiden ominaispiirteisiin ja arvoihin. Lisäksi Virtojen Herrasen kulttuurimaisemasta käytetään selostuksessa virheellisesti nimeä "Herraskylän kulttuurimaisema", mikä on syytä korjata.
Lailla suojeltujen rakennetun kulttuuriympäristön kohteiden tiedot löytyvät Museoviraston Kulttuuriympäristön palveluikkunasta (https://www.kyppi.fi/), valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen tiedot Museoviraston RKY-sivustolta (https://www.rky.fi/) ja maakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen, kulttuurimaisemien sekä maisema-alueiden selvitystiedot Pirkanmaan 2040 maakuntakaavan sivuilta (https://maakuntakaava2040.pirkanmaa.fi/).
Edellä mainittujen puutteiden vuoksi YVA-selostus ei anna riittävää kuvaa hankkeen vaikutuksista keskeisimpiin rakennettu kulttuuriympäristön ja -maiseman arvokohteisiin ja -alueisiin. Näiltä osin selostusta on syytä vielä täydentää. Aineistossa tulisi myös tutkia sekä tuoda selkeämmin ja konkreettisemmin ilmi, miten maakunnallisesti arvokkaalle Korhoskylän kulttuurimaisemalle aiheutuvia suuria kielteisiä maisemavaikutuksia on mahdollista ja tarkoitus vähentää (esim. voimaloiden määrän vähentäminen, kokonaiskorkeuden laskeminen, sijoittelu, suojapuuston istuttaminen jne.).
Sähkönsiirtoon voimaloilta sähköverkkoon on tutkittu kahta vaihtoehtoa. Vaikutuksia on tarkasteltu tavanomaista suppeammalta alueelta, noin 500 m etäisyydeltä voimajohdon molemmin puolin. Tyypillisesti vastaavissa ilmajohtona toteutettavissa voimajohtohankkeissa tarkastelualue on 1-2 km johtoalueen molemmin puolin. Hankealueelta länteen suuntautuva sähkönsiirron vaihtoehto 1 (SVE1a-d) sivuaa tai kulkee maakunnallisesti arvokkaan Korhoskylän kulttuurimaiseman läpi, jonka vuoksi siitä on arvioitu aiheutuvan korkeintaan kohtalaisia kielteisiä vaikutuksia. Hankealueelta etelään suuntautuvan sähkönsiirron vaihtoehto 2:n (SVE2a-c) välittömässä läheisyydessä ei ole arvokkaita kulttuuriympäristöjä, joten siitä arvioitiin aiheutuvan pääasiassa merkityksettömiä tai vähäisiä kielteisiä vaikutuksia.
Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että sähkönsiirron rakennettuun ympäristöön ja maisemaan kohdistuva vaikutustenarviointi on suppeasta tarkastelualueesta huolimatta pääosin riittävä. Tutkitut sähkönsiirtovaihtoehdot alavaihtoehtoineen ovat rakennetun ympäristön ja maiseman näkökulmasta mahdollisia, lukuun ottamatta SVE1c:tä, joka kulkee Korhoskylän kulttuurimaiseman läpi. Etelään suuntautuva SVE2 on selvästi SVE1:tä suositeltavampi, koska tällöin sähkösiirrosta ei syntyisi maisemavaikutuksia arvokohteille.
YVA-selostusta tulee täydentää edellä kuvatuilla tavoin. Täydennetty ympäristövaikutusten arviointi pyydetään toimittamaan nähtäväksi Pirkanmaan maakuntamuseoon.
Jaa
Facebookissa