Yli-Anttila on vanha kantatila 1700-luvun lopun kylätontilla. Rakennukset sijaitsevat raitin varrella kylän keskustassa. Tilan rakennuskantaa ja tilaan liittynyttä mökkiasutusta on säilynyt.

Rakennushistoriallinen

Historiallinen x

Maisemallinen x

KULTTUURIHISTORIALLINEN ARVO

paikallinen

Yli-Anttilan vanhempi asuinrakennus (1) on tehty hakatulle ja yhtenäiselle kivisokkelille vuonna 1903. Lyhytnurkkainen hirsirakennus on vuorattu vaakaponttilaudoituksella. Päätykolmiossa on käytetty pystylaudoitusta Väri on luonnonvalkoinen ja vuorilaudat ovat marjapuuronväriset. Ikkunat ovat 6- ja 9-ruutuiset. Vuorilautojen otsalaudoissa on koristeita. Matalan satulakaton katteena on betonitiili.

Alkujaan rakennus on ollut suorakaiteen muotoinen ja siihen on kuulunut kaksi satulakattoista umpikuistia. Näistä itäinen on ollut ns. paremmalle puolelle vievä ja varustettu suuremmilla ikkunoilla. Itäpäässä oleva poikkipääty on rakennettu betonisokkelille ilmeisesti 1900-luvun alkupuolella. Nykyinen pulpettikattoinen kuisti on rakennettu 1960-luvulla ja varustettu pieniruutuisilla ikkunoilla. Myös nykyinen levytetty sisustus on syntynyt 1960-luvun remontin yhteydessä. Uuden asuinrakennuksen (2) valmistumisen jälkeen vanhan asuinrakennuksen länsipääty purettiin pois. Tämä purkaminen oli sisällytetty uuden rakennuksen rakennuslupaan. Itäpään purku on suunnitteilla.

Navetta (3) on epämääräisen muotoisista lohkotuista kivistä rakennettu vuonna 1900. Runkoon nähden pienen siiven muodostava karjakeittiö on rakennettu betonitiilistä. Tilan puulämmitteinen lämpökeskus on tehty 1960-luvulla karjakeittiön tiloihin. siipeä on korjattu 1990-luvulla harkoilla. Navetan rungon ja katon välissä on kaksi hirsikertaa lohenpyrstöliitoksin. Päädyssä on käytetty lomalaudoitusta. Puuosat on maalattu punaiseksi ja runko on kalkitaan säännöllisesti valkoiseksi. Korkea katto on muodoltaan mansardi ja katettu uudehkolla profiilipellillä.

Pihapiiriin kuuluu kaksi aittaa, joista pienempi, kooltaan 3x3 metriä on pitkänurkkainen ja nurkkakiville rakennettu (5). Lattia on tehty haljaspuolikkaista. Ovi on tehty leveistä pystylaudoista ja maalattu punaiseksi. Satulakatto on katettu betonitiilillä. Rakennusta on käytetty aikaisemmin liha-aittana. Pohjoisseinään on kaiverrettu vuosiluku 1786 (?)

Uudempi aitta (4) on rakennettu 1900-luvun alkupuolella. Lyhytnurkkainen ja luonnonkivisokkelille rakennettu pitkä aitta on säilytetty viljaa. Itäpuolella oleva sola on rakennettu betonisokkelille. Tukipylväät ja ristikkomalliset aidat ovat valkoiseksi maalatut. Varsinainen aittaosa on vuoraamaton hirsirakennus ja maalattu punaiseksi, vuorilautojen ja nurkkien listoitusten ollessa valkoiset. Ovet ovat maalattu sinapinkeltaiseksi. Betonitiilillä katetulla satulakatolla on itäpuolella pulpettikattoinen kaaveli, jossa 2-ruutuinen ikkuna.

Ulkorakennus (7) on rakennettu 1950-luvulla. Betonianturalle rakennetussa rankorakenteisessa rakennuksessa on nykyään sauna, pieni huone, liiteri ja autotalli. Rakennus on peiterimoilla ja pystylaudalla verhoiltu punaiseksi maalattu. Listat ovat valkoiset. Satulakatto on katettu betonitiilillä.

Yli-Anttilan tilakeskuksen länsipuolella olevassa kivisessä rinteessä ovat sijainneet pienet vuokra- tontit ja mökit. Niitä ovat asuttaneet tilan alustalaiset ja muut vuokralaiset. Vuoden 1918 lunastuslain mukaan oli vuokralaisella mahdollisuus lunastaa mökki ja tontti omakseen. Yli-Anttilassa lunastus onnistui 1920-luvun alkupuolella. Näistä Mäkelä on hyvin säilyneenä inventoitu. Osasta rakennuksista on jäljellä vain uunin jäännöksiä. Mäkelän lisäksi yksi hyvin säilyneistä ja lunastamatta jääneistä mökeistä on rakennus nro 9. Rakennus käsittää huoneen ja eteisen. Sotien jälkeen rakennuksessa on ollut vuokralla Vihavuoren sahan työmies Jooseppi Alanen perheineen. Yhden huoneen mökissä oli ahdasta, koska Alasen perheeseen kuului isännän lisäksi 2 poikaa, 4 tyttöä ja vaimo.

Nurkkakiville tehdyssä maalaamattomassa pitkänurkkaisessa rakennuksessa on yksi huone. Pieni eteinen on osittain tehty rankorakenteiseksi ja vuorattu pystylaudoituksella. Ikkunat ovat vanhat 6-ruutuiset, ns. empireikkunat, joiden vuorilautojen konsoolit ovat koristellut. Satulakatto on katettu huovalla ja kolmiorimalla.

Vaikka rakennuskanta on uudistunut ja muuttunut on Yli-Anttila sijainniltaan ja asutushistorialtaan arvokkaaksi luokiteltava. Vanha maisema, pellot, tiet, kivikkoisen Isomäen mökit näkyvät hyvin isojaon ja uusjaon kartoissa.

Yli-Anttilan tilakeskus sijaitsee Puutikkalan raitin varrella kylän keskustassa. Tila on osa vanhaa Anttilan kantatilaa, joka mainitaan jo v. 1553. Isojakokartassa Anttila esiintyy jo jaettuna kahteen puoliskoon. Näiden puolikastilojen tontit sijaitsevat nykyisten Yli-Anttilan ja ns. Ali-Anttilan kohdalla. Uusjaon aikaan 1900-luvun alkupuolella Yli-Anttilan tilan omisti Iivari Anttila. Tilaan on kiinteästi liittynyt kivikkoiseen mäenrinteeseen syntynyt mökkiasutus, joka on osin säilynyt.

Vanhan päärakennuksen vieressä on vuonna 1984 rakennettu uusi päärakennus. Pihassa on nurmikkoa ja pihakasveja. Suurehko kivi hallitsee pihamaata. Yli-Anttila sijaitsee Isonmäen eteläpäässä. Ympäristö on kivikkoista ja metsäistä. Navetan takana on uudehko satulakattoinen ja huvilatyyppinen rakennus, jonka paikalta poltettiin pois vanha mökki. Naapurissa on Kuoppalan karjatila, jonka rakennukset ovat 1980-luvulta. Maisemaa on myös muuttanut ja avartanut ns. Kalinin kaupan ja mutkan oikaiseminen 1980-luvulla.

Maakuntakaava

Suomen maatilat V, 1931

Kiinteistörekisteri ja asiakirjat, Pirkanmaan-Satakunnan maanmittaustoimisto, Tampere

Puutikkalan isojako- ja uusjakokartat (1795 ja 1915), Hämeen maanmittauslaitoksen arkisto, Hämeenlinna