Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainittuun lupa-asiaan. Nykyisin juhlatalona toimivan Villa Silvan eteläsivulle halutaan rakentaa kattamaton terassi ja keskimmäisen ikkunan tilalle vaihtaa terassille avautuva ovi. Terassi olisi 10 metriä leveä ja 3,9 metriä syvä. Se rakennettaisiin harkkopilarien varaan, kaiteet toteutettaisiin pääsisäänkäynnin mallin mukaan (puuverhotut tolpat, teräskaiteet) ja pilarien väleihin tulisi suojasäleiköt harmaaksi maalatusta puurimasta. Samalla rakennuksessa on tarkoitus tehdä sisäpuolisia perusparannuksia keittiöön, ruokasaliin ja pääeteiseen.

Villa Silvan kulttuurihistorialliset arvot on tunnistettu Nokian kulttuuriympäristöohjelmassa (Teivas ja Tulonen, 2001) sekä Keskustaajaman osayleiskaava 2010:ssä, jossa sitä koskee merkintä kr-19: "Suojelukohde/ -alue. Kulttuurihistoriallisesti merkittävä rakennus, jonka suojelun tarve on selvitettävä rakennusta koskevan toimenpiteen tai asemakaavahankkeen yhteydessä."

Alueen asemakaava on hyväksytty vuonna 1987. Villa Silvaa ei ole suojeltu kyseisessä asemakaavassa, mikä mitä todennäköisimmin johtuu asemakaavan iästä. Nykyinen, 1.1.2000 voimaan tullut maankäyttö- ja rakennuslaki edellyttää kulttuurihistoriallisten arvojen selvittämistä ja huomioimista asemakaavoituksen yhteydessä. Näiltä osin asemakaavan voidaankin katsoa olevan maankäytönohjauksen välineenä vanhentunut.

Selvitysten mukaan Villa Silva on rakennettu vuonna 1912 Elektrometallurgiska Oy:n insinöörin Alfons Alftanin perheen asuintaloksi. Vuonna 1925 rakennus muutettiin Nokian ensimmäinen tyttöjen ammattikoulun käyttöön. Sen jälkeen rakennus on ollut toimisto-, asuin-, ravintola- ja kokoontumistilakäytössä.

Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että Villa Silvalla on kulttuurihistoriallista arvoa erityisesti Nokian teollisuus-, koulutus- ja liike-elämään liittyvän historiansa ja melko hyvin säilyneen, aikansa porvariston huvilatyyppistä asuinrakentamista edustavan rakennusperinteensä ansiosta. Rakennus edustaa tyylipiirteiltään 1920-30-lukujen puuklassismia. Sen ominaispiirteitä ovat mm. jyrkkä aumakatto, julkisivujen symmetria, näyttävät listoitukset, ruutuikkunat, pyöröikkunat, pilarien kannattamat sisäänkäyntikatokset ja korkea kivijalka.

Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa, että esitetyt suunnitelmat on onnistuneesti sovitettu rakennuksen ilmeeseen, eivätkä muutokset vaikuttaisi merkittävästi heikentävän rakennuksen arkkitehtonisia tai rakennusperinteisiä arvoja. Myöskään Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta maakuntamuseolla ei ole hankkeesta huomautettavaa. Näin ollen, Pirkanmaan maakuntamuseo ei vastusta rakennusluvan myöntämistä.

Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainittuun lupa-asiaan. Nykyisin juhlatalona toimivan Villa Silvan eteläsivulle halutaan rakentaa kattamaton terassi ja keskimmäisen ikkunan tilalle vaihtaa terassille avautuva ovi. Terassi olisi 10 metriä leveä ja 3,9 metriä syvä. Se rakennettaisiin harkkopilarien varaan, kaiteet toteutettaisiin pääsisäänkäynnin mallin mukaan (puuverhotut tolpat, teräskaiteet) ja pilarien väleihin tulisi suojasäleiköt harmaaksi maalatusta puurimasta. Samalla rakennuksessa on tarkoitus tehdä sisäpuolisia perusparannuksia keittiöön, ruokasaliin ja pääeteiseen.

Villa Silvan kulttuurihistorialliset arvot on tunnistettu Nokian kulttuuriympäristöohjelmassa (Teivas ja Tulonen, 2001) sekä Keskustaajaman osayleiskaava 2010:ssä, jossa sitä koskee merkintä kr-19: "Suojelukohde/ -alue. Kulttuurihistoriallisesti merkittävä rakennus, jonka suojelun tarve on selvitettävä rakennusta koskevan toimenpiteen tai asemakaavahankkeen yhteydessä."

Alueen asemakaava on hyväksytty vuonna 1987. Villa Silvaa ei ole suojeltu kyseisessä asemakaavassa, mikä mitä todennäköisimmin johtuu asemakaavan iästä. Nykyinen, 1.1.2000 voimaan tullut maankäyttö- ja rakennuslaki edellyttää kulttuurihistoriallisten arvojen selvittämistä ja huomioimista asemakaavoituksen yhteydessä. Näiltä osin asemakaavan voidaankin katsoa olevan maankäytönohjauksen välineenä vanhentunut.

Selvitysten mukaan Villa Silva on rakennettu vuonna 1912 Elektrometallurgiska Oy:n insinöörin Alfons Alftanin perheen asuintaloksi. Vuonna 1925 rakennus muutettiin Nokian ensimmäinen tyttöjen ammattikoulun käyttöön. Sen jälkeen rakennus on ollut toimisto-, asuin-, ravintola- ja kokoontumistilakäytössä.

Pirkanmaan maakuntamuseo katsoo, että Villa Silvalla on kulttuurihistoriallista arvoa erityisesti Nokian teollisuus-, koulutus- ja liike-elämään liittyvän historiansa ja melko hyvin säilyneen, aikansa porvariston huvilatyyppistä asuinrakentamista edustavan rakennusperinteensä ansiosta. Rakennus edustaa tyylipiirteiltään 1920-30-lukujen puuklassismia. Sen ominaispiirteitä ovat mm. jyrkkä aumakatto, julkisivujen symmetria, näyttävät listoitukset, ruutuikkunat, pyöröikkunat, pilarien kannattamat sisäänkäyntikatokset ja korkea kivijalka.

Pirkanmaan maakuntamuseo toteaa, että esitetyt suunnitelmat on onnistuneesti sovitettu rakennuksen ilmeeseen, eivätkä muutokset vaikuttaisi merkittävästi heikentävän rakennuksen arkkitehtonisia tai rakennusperinteisiä arvoja. Myöskään Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta maakuntamuseolla ei ole hankkeesta huomautettavaa. Näin ollen, Pirkanmaan maakuntamuseo ei vastusta rakennusluvan myöntämistä.