Pirkanmaan maakuntamuseolta pyydetään lausuntoa otsikossa mainitusta hankkeesta. Maakuntamuseo on tutustunut sille toimitettuihin asiakirjoihin ja toteaa seuraavaa.

Historiallisen kartta-aineiston perusteella rantatontin 35 länsipuolella on sijainnut Narvan kylän historiallinen tonttialue. Kylän asutuksen juuret ovat rautakaudessa, ja historiallisten lähteiden mukaan vuonna 1540 se oli jo Vesilahden suurin kylä, johon kuului 14 taloa. Mikroliitti Oy (2008) on paikantanut Narvan kylätontin 1700-luvun karttamateriaalin perusteella. Koska paikannuksen virhemarginaali on noin 10 m, on mahdollista, että muinaisjäännösalue on rajattua laajempi. Kylätontin sijainti ja laajuus ovat voineet myös muuttua vuosisatojen aikana, joten muinaisjäännös saattaa olla laajempi kuin kartta-analyysin avulla rajattu tonttialue. Historiallisen Narvan kylän suoja-alue ulottuu rantatontin 35 alueelle. Kaava-alueelle on tehty myös muinaisjäännösinventointi (Mikroliitti Oy 2009). Tällöin peltoalueella, johon myös rantatontti 35 kuuluu, ei havaittu merkkejä kiinteästä muinaisjään-nöksestä. Inventointiin ei kuulunut koekuopitusta.

Arkeologisen kulttuuriperinnön puolesta Pirkanmaan maakuntamuseo puoltaa vaihtoehtoa, jossa historiallinen kylätontti suoja-alueineen jää rakentamisen ul-kopuolelle. Tällöin alueelle ei vaadita arkeologisia tutkimuksia, mutta mikäli kui-tenkin maata kaivettaessa sekoittuneen kerroksen alapuolelta tulee esille voimakasta nokimaata, palaneita kiviä, rautaesineitä tai luuta, on asiasta viipymättä otettava yhteyttä Pirkanmaan maakuntamuseoon tarvittavia jatkotoimenpiteitä varten (MML 14 §). Jos kuitenkin päädytään vaihtoehtoon, jossa rakennetaan sm-alueelle, maan kaivaminen tulee tehdä arkeologin valvonnassa. Mikäli valvonnan aikana löytyy kiinteää muinaisjäännöstä, työt pysäytetään tarvittavia jatkotoimenpiteitä varten. Muinaismuistolain 15 §:n mukaan maankäyttöhankkeeseen liittyvien arkeologisten tutkimusten kustannuksista vastaa hankkeen toteuttaja.

Arkeologisia tutkimuksia voidaan tehdä vain sulan maan aikana, lumettomissa olosuhteissa. Kaikissa tutkimuksissa tulee noudattaa Museoviraston Ohjeita ar-keologisen tutkimuskertomuksen laatijalle (2012) ja Suomen arkeologisten kent-tätöiden laatuohjeita (2013) (http://www.nba.fi/fi/File/1875/kenttatoiden-laatuohjeet.pdf). Lisätietoja tutkimusten tilaamisesta ja suorittamisesta saa Mu-seoviraston internetsivuilta (http://www.nba.fi/fi/kulttuuriymparisto/ar-keologinen_kulttuuriperinto/arkeologisten_kenttatoiden_tilaaminen) ja maakun-tamuseolta.

Muun kulttuuriympäristön osalta maakuntamuseo huomauttaa, että rakennus-paikka sijaitsee valtakunnallisesti arvokkaassa Vesilahden kulttuurimaisemassa, jossa kaikessa maankäytössä tulee huolehtia maiseman arvojen säilyttämisestä. Naarvanjoen varsi on rakentunut ja osoitettu rakennettavaksi. Maiseman kannalta on kuitenkin edelleen tärkeää, että uudisrakennukset sijoitetaan maastoon mahdollisimman huolellisesti eikä merkittäviä pengerryksiä tarvita. Maakuntamuseolle tulee toimittaa tarkempi rakennussuunnitelma nähtäväksi ja mahdollista lausuntoa varten ennen rakennuslupa-asian käsittelyä.