Kirjaston sisältävä matalampi rakennusosa on julkisivuiltaan tiiltä ja lasia, jota jäsentävät ruudukkomaisesti sommitellut, värikkäät metallikehykset. Käynti kirjastoon on Suupantorin puolelta rakennuksen länsipuolelta. Rakennuksen on suunnitellut arkkitehti Matti Mastosalo arkkitehtitoimisto Helamaa & Heiskasesta.

Pirkkalassa pastorinapulainen E. Th. Gestrin käynnisti keräyksen kirjaston perustamiseksi vuonna 1855, ja kirjasto saatiin perustettua kaikkien seurakuntalaisten keskuudessa kerätyn keräyksen avulla seuraavana vuonna (Mäkinen 2005, 14–16). Seurakunnan yhteydessä toimineen kirjaston toiminta taantui 1860-luvun lopussa, ja kuntakokous alkoi päättää kirjaston asioista. Kirjasto kuitenkin jatkoi toimintaansa kirkon sakastissa useamman vuosikymmenen. Kirjastolle nimettiin johtokunta vuonna 1883. (Mäkinen 2005, 18.)

Nykyisen Pirkkalan kunnallisen kirjaston syntymähetkenä voidaan pitää 17.10. 1860, jolloin sakastikirjastosta siirrettiin 100 teosta Etelä-Pirkkalaan isäntä Matti Leukun taloon yleisesti lainattavaksi. Näin syntyi ensimmäinen Pirkkalan (Nokian) sivukirjasto Etelä-Pirkkalan kirjasto. Leukun kirjaston niteet siirrettiin vuonna 1887 aloittaneeseen eteläkouluun. Kunta otti kirjaston huostaansa vuonna 1890. (Husa 2005, 29.)

1960-luvulla kirjasto sijoitettiin vuonna 1961 valmistuneeseen Osuuskassan taloon. Vuonna 1978 kirjasto siirtyi postin ja kauppaliikkeiden kanssa Suupankujan ja Suupantien risteykseen ostoskeskusrakennukseen. 1990-luvun lopussa kunta suunnitteli kulttuuritaloa, johon kirjastokin olisi sijoitettu. Kirjasto joutui kuitenkin odottamaan uusia tiloja vielä 10 vuotta. (Pirkkala-seura 2023.)

Rakennuspaikan ja rakennuksen historia

Kirjaston käsittävä rakennus sijaitsee vanhoilla Suupan tilan mailla. Kirjastoa vastapäätä on sijainnut Suupan tilan päärakennus, jonka korvasi keltatiilinen kunnantalo vuonna 1964 ja sittemmin uusi, vastavalmistunut punainen tornimainen kunnantalo Tiima (Pirkkala 2022).

Kunnan ensimmäinen liikerakennus, Osuuskassan talo, valmistui vuonna 1961. Rakennus purettiin Pirkkalakeskuksen tieltä (Pirkkala-seura 2023). Kirjaston ja asuintornien rakennuslupapiirustukset on päivätty vuodelle 2007 arkkitehtitoimisto Erkki Helamaa ja Keijo Heiskanen Oy:n suunnittelemana, pääsuunnittelijana arkkitehti SAFA Matti Mastosalo. Kirjasto on aloittanut toimintansa vuonna 2010 ja asuinrakennukset ovat valmistuneet vuoteen 2012 mennessä.

Rakennuskokonaisuuteen ei ole nykytiedon valossa tämän jälkeen tehty merkittäviä muutoksia. Kirjaston sisätilojen merkittävin muutos on ollut palautusautomaatin poistaminen ja väliseinien purkaminen.

Rakennuksen länsipuolella sijaitsee Suupantori, jota ympäröi 1980–1990-luvuilla rakennetut, kaksikerroksiset punatiiliset rakennukset, joissa on erilaisia palveluja. Rakennukset rajaavat L-muodossa keskelleen torialueen kojuineen. Torin länsipuolella on punatiilisiä, 5–6-kerroksisia asuinrakennuksia. Myös Pirkkalakeskuksen itäpuolella on 1980–1990-luvulla rakennettu matala liikerakennus, jossa on K-market.

Pirkkalakeskusta vastapäätä asuinkerrostalojen taakse jää kunnan toimitiloja sisältävä punajulkisivuinen, vuonna 2022 valmistunut kunnanvirastotalo Tiima. Virastotalon ja Pirkkalakeskuksen väliin jää vastavalmistunut 6-kerroksinen asuinkerrostalo. Tämän eteläpuolelle jää 16-kerroksinen tornitalo. Keskustakortteleiden mittakaava onkin muuttumassa uusien korkeiden rakennusten noustessa matalien liikerakennusten välittömään läheisyyteen.

Rakennuskokonaisuuden ympärillä maasto on kumpuileva ja käynnit rakennukseen sijaitsevatkin eri korkotasoissa. Käynti kirjastoon on muuta liikeosaa kerrosta matalammalta. Rakennuksen julkisin osa sijoittuu Suupantien varteen, mitä korostaa ravintolan terassi, suuri edusportaikko sekä huolitellut istutukset. Rakennuksen muiden julkisivujen edustat ovat sen sijaan varattu huollolle ja autopaikoitukselle tai sinne kulkemiselle. Myös kirjaston edusta on jäsentymätön, ja kirjaston löydettävyys ei ole samalla tasolla muiden julkisempien toimintojen kanssa sen sijaitessa erillään, nurkan takana länsijulkisivulla. Maaston korkeuseron ja uudehkon, torille avautuvan lavarakenteen vuoksi kirjaston sisäänkäynti jää katveeseen. Kiinteistön länsipuolella Suupantorin eteläreunassa sijaitsee kuvanveistäjä Villu Jaanisoon veistos Pirkkalan ihminen.

Husa, Risto. (2005) ’Sakastikirjastosta Nokian kirjastotaloon’ teoksessa Harjulta tuulee. Nokian kirjastolaitos 150 vuotta. Toim. Nummelin, Airi. Nokian kaupunki, s. 23–35.

Lahtinen, Mikko. (2010) Kirjastojen maa. Tampere: Vastapaino.

Mäkinen, Ilkka. (2005) ’Nokian (vanhan Pirkkalan) kirjaston ja kirjastoelämän alkuvaiheet 1920-luvun alkuun yleisistä kirjastohistoriallisesta näkökulmasta’ teoksessa Harjulta tuulee. Nokian kirjastolaitos 150 vuotta. Toim. Nummelin, Airi. Nokian kaupunki, s. 9–22.

Pirkkala. (2022) Tiima-talo liittyy osaksi kunnanmäen satavuotiasta jatkumoa. Saatavilla [22.8.2023] https://www.pirkkala.fi/tiima-talo-liittyy-osaksi-kunnanmaen-satavuotiasta-jatkumoa

Pirkkala-seura. (2023) Suupan kuntakeskuksen historia. Saatavilla [22.8.2023] https://www.pirkkalaseura.fi/pirkkalanhistoria/suupan-historia/

Pirkkalan kunnan rakennusvalvonnan arkisto. Pääpiirustukset, arkkitehtitoimisto Erkki Helamaa ja Keijo Heiskanen Oy, Matti Mastosalo 2007.

Vanhat kartat -sivusto. Saatavilla [22.8.2023] https://vanhatkartat.fi